1903.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

1. tammikuuta – Uusi saksan kielen oikeinkirjoitus tulee voimaan Itävallassa, Sveitsissä ja Saksassa.
20. tammikuuta – Saksalais-tšekkiläiset neuvottelut kielten tasa-arvoisesta asemasta katkesivat.
22. tammikuuta – Presidentti Roosevelt esitteli senaatille Hay-Herràn-sopimuksen Kolumbian ja Yhdysvaltain välillä Panaman kanavasta.
25. tammikuuta – Keisari määräsi rangaistuksen Suomessa kutsunnoista pois jääneille. Heitä ei syytetä, mutta heidät erotetaan valtion viroista, eikä heitä voida niihin vastedes valita, ja heiltä evätään ulkomaanpassi viideksi vuodeksi, eivätkä he saa valtion lainoja tai apurahoja rangaistus vaikuttaa etenkin ylioppilaisiin, jotka olivat mukana kutsuntalakon järjestämisessä.
5. maaliskuuta – Solmittiin sopimus Bagdadin radan rakentamisesta. Kulkee 2200 kilometrin matkan Konstantinopolista Bagdadiin. Saksalainen yhtiö saa radan haltuunsa 99 vuodeksi, jonka jälkeen siitä tulee Turkin sulttaanin omaisuutta.
14. maaliskuuta – Britannian hallitus päättää liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa kolme taistelulaivaa, neljä raskasta risteilijää, neljä panssariristelijää, 15 torpedovenettä ja 10 sukellusvenettä.
9. huhtikuuta – Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov sai diktaattorinvaltuudet, mm. oikeuden maastakarkotukseen seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Hän karkottaa aluksi kagaalin johtomiehiä ja lehtimiehiä.
19. huhtikuuta – Juutalaisten vastainen pogromi pääsiäissunnuntaina Kišinjovissa Moldavissa. Sisäministeri Vjatšeslav von Pleve pitää tapahtunutta uskollisuuden osoituksena tsaarille, toimiihan vallankumousliikkeessä paljon juutalaisia. Suuri määrä juutalaisia pakenee väkivaltaa Yhdysvaltoihin.
7. toukokuuta – Saksan, Britannia ja Italian sopimus päätti maiden välisen "tullisodan."
23. toukokuuta – Ensimmäinen puhelinyhteys Pariisista Roomaan.
27. toukokuuta – Britannian alahuoneessa esiteltiin sopimus Venäjän, Britannian ja Persian välillä Persian alueen ja koskemattomuuden turvaamisesta.
4. kesäkuuta – Venäjällä määrättiin, etteivät juutalaiset saa periä maata tai kiinteistöjä sallittujen asuinalueiden ulkopuolelta.
11. kesäkuuta – Vapaamieliset upseerit salamurhasivat Serbian kuningas Aleksanteri I:n ja puolisonsa, sekä kuninkaan veljet, pääministerin ja sotaministerin sekä eräitä upseereja. Belgradin väki juhlistaa tapahtunutta ja kansalliskokous valitsee uudeksi kuninkaaksi Genevessä asuvan prinssi Karageorgin, joka nousee valtaistuimelle nimellä Pietari I.

Maurice Garin

1. heinäkuuta – Ensimmäinen Ranskan ympäriajo lähti kello 03:16 aamuyöllä Pariisista. 2428 km kilpailun voittaa Maurice Garin 93 tunnin 29 minuutin tuloksella.
17. heinäkuuta – Venäjällä keisarin määräys kielsi vankien ruumiilliset rangaistukset.
20. heinäkuuta – Pyhän Eliaksen päivänä makedonialaiset kapinoivat Makedonian sisäisen vallankumouksellisen järjestön johtamana osmanien valtaa vastaan. Lokakuuhun mennessä 1000 kapinallista menettää henkensä, 5000 siviiliä ja 200 kylää hävitetään.
24. heinäkuuta – Suomen kadettikoulu lakkautettiin.
29. heinäkuuta – Lakkoiluja ja levottomuuksia Kiovassa, Odessassa, Tiflisissä ja Bakussa.
30. heinäkuuta – Kielletty Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue kokoontui Brysselissa. Puolue jakaantuu Leninin johtamiin bolševikkeihin ja Juli Martovin johtamiin menševikkeihin.
3. elokuuta – Venetsian patriarkka Guiseppe Sarto valittiin uudeksi paaviksi. Hän otti nimen Pius X. Itävallan keisari Frans Joosef I käytti veto-oikeuttaa ensimmäisenä nimettyä Mariano Rampollaa vastaan, koska hän oli eri mieltä Balkanin kysymyksestä kuin keisari, eivätkä kardinaalit valinneet Rampollaa paaviksi.
17.–20. elokuuta – Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (aluksi Sosialidemokraattinen Puolue Suomessa) perustettiin Suomen Työväenpuolueen 2. kokouksessa Forssassa.
23. elokuuta – Baselissa kokoontunut 6. Sionistikongressi päätti perustaa juutalaisvaltion Palestiinaan.
30. syyskuuta – Keisari Nikolai II kävi neuvottelemassa keisari Frans Joosefin kanssa Balkanin tilanteesta. 3. lokakuuta keisarit sopivat Mürzstegin linnassa Steirmarkissa pitävänsä Turkin omistussuhteen ennallaan ja kehottavat sulttaani Abd ül-Hamid II:ta uudistuksiin Makedoniassa.
17. lokakuuta – Alaska-sopimus Yhdysvaltain ja Kanadan välillä. Yhdysvallat saa vaatimuksensa läpi.
3. marraskuuta – Vapaamielinen Giovanni Giolitti nimitettiin Italian pääministeriksi.
3. marraskuuta – "Operettivallankumous:" Panama itsenäistyi Yhdysvaltain tuella Kolumbiasta. Yhdysvaltain laivat estävät Kolumbian joukkoja pääsemästä maihin kukistamaan kapinaa. Yhdysvallat tunnustaa 6. marraskuuta Panaman ja 16. marraskuuta solmitaan sopimus Panaman kanavan rakentamisesta.
24. marraskuuta – Port Arthurin kauppasatama avattiin.
9. joulukuuta – Norjan parlamentti stortinget hylkäsi yksimielisesti ehdotuksen naisten äänioikeudesta.
17. joulukuuta – Wrightin veljesten lentokoneen ensilento.

muokkaa tuntematon päivämäärä

Harley-Davidson Motor Company aloitti moottoripyörien valmistuksen Milwaukeessa Yhdysvalloissa.

muokkaa Syntyneitä

26. helmikuuta – Guilio Natta, italialainen kemisti (k. 1970)
18. maaliskuuta – Galeazzo Ciano, italialainen poliitikko (k. 1944)
23. maaliskuuta – Adolf Butenandt, saksalainen biokemisti, Nobelin palkinto 1939 (k. 1995)
27. huhtikuuta – Karl Maron, saksalainen poliitikko (k. 1975)
28. toukokuuta – Bob Hope, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2003)
6. kesäkuuta – Rafael Paasio, suomalainen poliitikko (k. 1980)
6. kesäkuuta – Aram Hatšaturjan, säveltäjä (k. 1978)
25. kesäkuuta – George Orwell, englantilainen kirjailija (k. 1950)
2. heinäkuuta – Olavi V, Norjan kuningas (k. 1991)
21. heinäkuuta – Yrjö Jylhä, runoilija (k. 1956)
11. syyskuuta – Theodor Adorno, saksalainen filosofi ja säveltäjä (k. 1969)
17. syyskuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (k. 1964)
4. lokakuuta – Ernst Kaltenbrunner, natsijohtaja (k. 1946)
16. lokakuuta – Yrjö Kokko, suomalainen luontokirjailija (k. 1977)

muokkaa Kuolleita

1. helmikuuta – George Gabriel Stokes, brittiläinen matemaatikko
22. helmikuuta – Hugo Wolf, itävaltalainen säveltäjä
7. toukokuuta – Paul Gauguin, ranskalainen ekspressionisti
11. kesäkuuta – Aleksanteri I, Serbian kuningas (murhattu)
20. heinäkuuta – Leo XIII, paavi
1. marraskuuta – Theodor Mommsen, saksalainen historioitsija, Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja
13. marraskuuta – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, historiantutkija, lehtimies ja vanhasuomalainen poliitikko

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Helkavirsiä – Eino Leino
Päiväperhoja – Eino Leino
Erämaan ääni – Jack London
Kurjalistoa – Jack London
Tristan – Thomas Mann
Tonio Kröger – Thomas Mann
Kiannan rannoilta Kaspian poikki – Ilmari Kianto

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1903.