1906.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

1. tammikuuta – Preussin yleisesikuntapäällikkö Alfred von Schlieffen jätti tehtävänsä korkean ikänsä vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli kenraaliluutnantti Helmuth von Moltke. Schliefen jätti jälkeensä ns. Schlieffenin suunnitelman.
17. tammikuuta – Ranskan presidentiksi valittiin Armand Fallières.
10. helmikuuta – Merisodankäynnin mullistanut taistelulaiva HMS Dreadnought laskettiin vesille Portsmouthissa.
26. helmikuuta – Tshokken tapaus: Latvialaiset bolševikit ryöstivät Venäjän valtionpankin konttorin Helsingissä.
22. maaliskuuta – Saksassa Blohm & Vossin telakalla laskettiin vesille SMS Scharnhorst.
9.–12. maaliskuuta – Suomen Sosialidemokraattinen Puolue järjesti Tampereella yleisen torpparikokouksen.
10. maaliskuuta – Ranskassa Courrièrissa sattuneessa kaivosonnettomuudessa kuoli 1 100 työläistä.
13. maaliskuuta – Portugalilaisten taistelulaivojen Dom Carlos ja Vasco de Gama miehistöt kapinoivat.
18. huhtikuuta – San Franciscon suuri maanjäristys ja sen jälkeinen tulipalo tuhosi 28 000 taloa ja surmasi tuhat ihmistä.
22. huhtikuuta – Ateenan olympialaiset avattiin.
1. toukokuuta – Maalaisliitto perustettiin Oulaisissa. Myöhemmin samana vuonna perustettiin Suomen maalaisväestön puolue, joka yhdistyi Maalaisliittoon lokakuun lopulla. Santeri Alkion toimittama Ilkka-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran 20. huhtikuuta.
10. toukokuuta – Nikolai II avasi ensimmäisen Venäjän duuman istunnon. Duuman jäsenistä suurin osa vastusti monarkiaa, ja se hajotettiin kymmenen viikon kuluttua 22. heinäkuuta.
12. toukokuuta – J. V. Snellmanin satavuotissyntymäpäivänä noin 100 000 suomalaista vaihtoi sukunimensä suomenkielisiksi.
20. toukokuuta – Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin.
29. toukokuuta – Suomessa säätyvaltiopäivät hyväksyi uuden valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Valtiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla. Nikolai II vahvisti lain 20. heinäkuuta. Sekä miehet että naiset saivat yleisen äänioikeuden.
31. toukokuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII avioitui prinsessa Viktoria Eugenie von Batterbergin kanssa. Aviopari selvisi niukasti anarkistien pommi-iskusta.
12. heinäkuuta – Aiemmin vakoilusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Alfred Dreyfus todettiin syyttömäksi ja hän sai sotilasarvonsa takaisin. Dreyfusin tapaus päättyi.
22. heinäkuuta – Nikolai II hajotti duuman.
30. heinäkuuta – Viaporin kapina syttyi, sotaväki kapinoi aikeinaan hyökätä Kronstadtin kautta Pietariin. Suomen punakaartin päällikkö Johan Kock julisti Helsingissä suurlakon kapinan tueksi. Kapinalliset antautuvat 2. elokuuta. Punakaartin ja suojeluskuntien yhteenotossa Hakaniemessä sai surmansa kymmenisen henkeä.
25. elokuuta – Venäjän pääministeri Pjotr Stolypinin murhayrityksessä kuoli 27 ihmistä.
2. syyskuuta – Roald Amundsen saapui Nomen satamaan Alaskassa purjehdittuaan Luoteisväylän läpi.
1. lokakuuta – Suomen valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain uudistukset astuivat voimaan.
3. lokakuuta – SOS:sta tuli virallinen hätämerkki.
14. marraskuuta – Kansleri Bernhard von Bülow puhui Saksan valtiopäivillä Britannian ja Ranskan entente cordialen, Venäjän ja Ranskan liiton sekä Marokon konferenssin johtaneen Saksan piiritykseen.
23. marraskuuta – Keisari Frans Joosef I nimitti Conrad von Hötzendorfin Itävalta-Unkarin asevoimien päämajan päälliköksi.
13. joulukuuta – Britannia, Ranska ja Italia solmivat sopimuksen Abessinian koskemattomuudesta.
14. joulukuuta – Ensimmäinen saksalainen sukellusvene, U1, otettiin käyttöön Kielissä.

muokkaa tuntematon päivämäärä

Joulukuu – Helsingin asukasluku ylitti 100 000 asukasta.
Oulun Uimaseura perustetaan

muokkaa Syntyneitä

3. tammikuuta – Aleksei Stahanov, neuvostoliittolainen kaivosmies, (k. 1977)
11. tammikuuta – Albert Hofmann, sveitsiläinen kemisti (LSD:n keksijä) (k. 2008)
15. tammikuuta – Aristoteles Onassis, kreikkalainen laivanvarustaja (k. 1975)
7. helmikuuta – Pu Yi, Kiinan keisari 1908–1912 ja 1917 (k. 1967)
10. helmikuuta – Lon Chaney, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973)
18. helmikuuta – Hans Asperger, itävaltalainen lastenlääkäri (k. 1980)
19. maaliskuuta – Adolf Eichmann, kansallissosialisti ja holokaustin pääsuunnittelija (k. 1962)
8. huhtikuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (k. 1939)
13. huhtikuuta – Samuel Beckett, irlantilainen Nobel-palkittu kirjailija (k. 1989)
22. huhtikuuta – Ruotsin prinssi Gustaf Adolf (k. 1947)
25. huhtikuuta – Sally Salminen, ahvenanmaalainen kirjailija (k. 1976)
28. huhtikuuta – Kurt Gödel, matemaatikko (k. 1978)
6. heinäkuuta – Kylli Koski, "Kylli-täti" (k. 1997)
4. syyskuuta – Ruben Auervaara, suomalainen huijari (k. 1964)
25. syyskuuta – Dmitri Šostakovitš, neuvostoliittolainen säveltäjä (k. 1975)
8. marraskuuta – Hans Cristian Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 1960)
9. marraskuuta – Erik Lindström, suomalainen näyttelijä (k. 1974)
18. marraskuuta – Klaus Mann, saksalainen kirjailija (k. 1949)
19. joulukuuta – Leonid Brežnev, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (k. 1982)
25. joulukuuta – Ernst Ruska, Nobel-palkittu fyysikko (k. 1988)

muokkaa Kuolleita

17. tammikuuta – Kaarlo Bergbom, suomalainen teatterimies
29. tammikuuta – Tanskan kuningas Kristian IX
22. maaliskuuta – Martin Wegelius, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi, Sibelius-Akatemian perustaja
19. huhtikuuta – Pierre Curie, ranskalainen fyysikko
23. toukokuuta – Henrik Ibsen, norjalainen näytelmäkirjailija
31. heinäkuuta – Ferdinand von Wright, suomalainen taidemaalari
22. lokakuuta – Paul Cézanne, ranskalainen taidemaalari
16. marraskuuta – J. H. Erkko, runoilija

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Tarulinna: Suomen kansan satuja lapsille – Joel Lehtonen
Tuomas Vitikka – Eino Leino
Muuan nuoruus – Hermann Hesse
Kuunaama – Jack London
Valkohammas – Jack London
Kommunistinen manifesti käännettiin suomeksi.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1906.