1917.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.

22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaati "rauhaa ilman voittoa" Eurooppaan.
25. tammikuuta – Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla.
31. tammikuuta – Saksa ilmoitti rajoittamattomasta sukellusvenesodasta.
3. helmikuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan.
6. helmikuuta – Trondheimissa pidettiin ensimmäinen pohjoismaiden saamelaisten yhteinen kokous, jonka muistoksi päivää vietetään nykyään saamelaisten kansallispäivänä.
24. helmikuuta – Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jotta Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan.
11. maaliskuuta – Helmikuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 26.2.): Petrogradissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyi mielenosoittajien puolelle.
15. maaliskuuta – Keisari Nikolai II luopui vallasta.
16. maaliskuuta – Suomen kenraalikuvernööri Franz Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov vangittiin.
31. maaliskuuta – Siperiaan vuonna 1914 karkotettu tuomari P. E. Svinhufvud palasi Suomeen.
6. huhtikuuta – Yhdysvallat julisti sodan Saksalle.
16. huhtikuuta – Lenin saapui Petrogradiin.
29. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi kieltolain.
7. heinäkuuta – Aleksandr Kerenski muodosti Venäjän väliaikaisen hallituksen.
18. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain vallan siirtämiseksi eduskunnalle personaaliunionin päätyttyä suuriruhtinaan luovuttua asemastaan. Kerenskin hallitus hajotti eduskunnan.
25. heinäkuuta – Kanada otti käyttöön "väliaikaisen" tuloveron (4–25 %).
31. heinäkuuta – Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja määräsi pidettäväksi uudet eduskuntavaalit.
18. syyskuuta – Maataloustuottajain Keskusjärjestö (MTK) perustettiin.
2. marraskuuta – Ison-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour lupasi perustaa juutalaisille "kansallisen kodin" Palestiinaan.
6. marraskuuta – Kolmas Ypresin taistelu päättyi: kanadalaiset valtasivat Ypresin Belgiassa.
7. marraskuuta – Lokakuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 25.10.): Leninin bolševikit ottivat vallan Kerenskin hallitukselta.
7. marraskuuta – Britit valtasivat Gazan osmaneilta.
15. marraskuuta – Suomen eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi.
20. marraskuuta – Ukraina julistettiin tasavallaksi.
26. marraskuuta – National Hockey League perustettiin.
27. marraskuuta – Suomessa muodostettiin Svinhufvudin senaatti.
28. marraskuuta – Heikki Nurmion kirjoittama Jääkärien marssi, jonka Jean Sibelius aiemmin samana syksynä kolmessa päivässä sävelsi, esitettiin ensimmäistä kertaa Liepājassa jääkäripataljoonan miehistölle järjestetyssä illanvietossa.
6. joulukuuta – P. E. Svinhufvudin senaatin ehdotuksesta Suomi julistettiin itsenäiseksi.
6. joulukuuta – 1 635 ihmistä menehtyi Halifaxin räjähdysonnettomuudessa Kanadan Nova Scotiassa.
11. joulukuuta – Ison-Britannian joukot valloittivat 400 vuotta Ottomaanien valtakunnan hallinnassa olleen Jerusalemin.

muokkaa Syntyneitä

11. helmikuuta – Sidney Sheldon, kirjailija
19. helmikuuta – Antero Alpola, suomalainen viihdetoimittaja (k. 2001)
18. helmikuuta – Tuulikki Pietilä, suomalainen kuvataiteilija
19. maaliskuuta – Dinu Lipatti, romanialainen pianotaiteilija (k. 1950)
16. toukokuuta – George Gaynes, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. toukokuuta – John F. Kennedy, Yhdysvaltain presidentti (k. 1963)
19. kesäkuuta – Käthe Grasegger, alppihiihtäjä
11. elokuuta – Dik Browne, sarjakuvapiirtäjä (k. 1989)
10. syyskuuta – Miguel Serrano, chileläinen fasisti-ideologi
11. syyskuuta – Ferdinand Marcos, Filippiinien diktaattori
16. lokakuuta – Erkki Salomaa, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 1971)
3. marraskuuta – Mauno Kuusisto, suomalainen laulaja
19. marraskuuta – Indira Gandhi, Intian pääministeri (k. 1984)
9. joulukuuta – Tauno Äikää, suomalainen urkuri
16. joulukuuta – Arthur C. Clarke, tieteiskirjailija (k. 2008)

muokkaa Kuolleita

10. tammikuuta – William F. Cody ("Buffalo Bill")
11. tammikuuta – Eliel Aspelin-Haapkylä, suomalainen historioitsija, professori, valtioneuvos
12. tammikuuta – Yrjö Yrjö-Koskinen, suomalainen koulumies
16. tammikuuta – Amiraali George Dewey, (s. 1837)
8. maaliskuuta – Ferdinand von Zeppelin, saksalainen ilmailun pioneeri (s. 1838)
14. huhtikuuta – L. L. Zamenhof, "Dr. Esperanto"
15. syyskuuta – Viktor Magnus von Born, suomalainen poliitikko, vapaaherra
27. syyskuuta – Edgar Degas, taidemaalari
15. lokakuuta – Mata Hari, hollantilainen tanssija (teloitettiin vakoilijana)
7. marraskuuta – Alfred Kordelin, suomalainen liikemies ja mesenaatti (murhattiin Mommilassa)
11. marraskuuta – Liliuokalani, Havaijin kuningatar (s. 1838)

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Ihmislapsia elämän saatossa – Frans Eemil Sillanpää
Synnin mitta – Arvi Järventaus
Alla kasvon kaikkivallan. Mystillinen trilogia. Erään aikansa lapsen ajatuksia, tunnustuksia ja kaukonäkyjä – Eino Leino
Karjalan kuningas – Eino Leino
Leirivalkeat – Eino Leino
Jeri – Jack London
Jerin veli – Jack London
Avioliitto: tarina tuhansien joukosta – Ilmari Kianto
Vienan kansan kohtalo: heimoromaani – Ilmari Kianto
Anna omassa kodissaan – L.M. Montgomery

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1917.