1918.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

4. tammikuuta – Ruotsi, Saksa, Ranska ja Venäjä tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti "Neljäntoista kohdan puheensa", missä hän luonnosteli ensimmäisen maailmansodan jälkeistä uutta Eurooppaa. Puheen katsotaan johtaneen Kansainliiton syntyyn.
10. tammikuuta – Norja ja Tanska tunnustivat Suomen.
27. tammikuuta – Punainen lyhty nostettiin Helsingin työväentalon torniin. Suomen sisällissota alkoi.
10. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä lopetti rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa.
14. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan.
16. helmikuuta – Saksan miehittämä Liettua julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
18. helmikuuta – Saksa aloitti uudelleen sotatoimet Venäjää vastaan.
24. helmikuuta – Viro julistautui itsenäiseksi.
25. helmikuuta – Saksa miehitti Tallinnan.
25. helmikuuta – Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan, Vaskiluodon satamaan, jäänsärkijä Sammolla.
3. maaliskuuta – Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan ja Venäjä vetäytyi sodasta.
5. maaliskuuta – Venäjän pääkaupunki siirrettiin Pietarista Moskovaan.
21. maaliskuuta – Toinen Sommen taistelu alkoi Länsirintamalla.
25. maaliskuuta – Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.
1. huhtikuuta – Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
26. toukokuuta – Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
28. toukokuuta – Armenia sai itsenäisyytensä Osmanien valtakunnasta.
31. toukokuuta – Kenraali C. G. E. Mannerheim luopui sotaväen päällikön tehtävästä. Hänen tilalleen nimitettiin kenraali Karl Fredrik Wilkama.
1. kesäkuuta – Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkoi.
1. elokuuta – Brittijoukot miehittivät Arkangelin. Komentajan käskettiin tukea valkoisia joukkoja.
8. elokuuta – Amiensin taistelu: kanadalais- ja australialaisjoukot aloittivat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsui päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
30. elokuuta – Sosiaalivallankumouksellinen Fanja Kaplan ampui Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhattiin samana päivänä.
3. lokakuuta – Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
28. lokakuuta – Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
3. marraskuuta – Itävalta-Unkari solmi aselevon Ympärysvaltojen kanssa.
6. marraskuuta – Uusi Puolan hallitus perustettiin Lublinissa.
8. marraskuuta – Saksan armeija poisti uskollisuutensa keisarilta.
9. marraskuuta – Saksan keisari Vilhelm II luopui kruunusta.
11. marraskuuta – Saksa solmi aselevon Ympärysvaltojen kanssa.
11. marraskuuta – Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
16. marraskuuta – Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
18. marraskuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
1. joulukuuta – Islannista tuli Tanskan alainen autonominen kuningaskunta.
1. joulukuuta – Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
1. joulukuuta – Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
1. joulukuuta – Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen. *27. joulukuuta – Poznańin suurherttuakunnan puolalaiset nousivat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.

muokkaa Suomi

25. tammikuuta – Suojeluskuntien johtoon kutsuttiin Carl Gustaf Emil Mannerheim, ja Suomen senaatti julisti ne maan armeijaksi
27. tammikuuta – Suomen sisällissota alkoi. Punakaarti aloitti vallankumouksen ja kansanvaltuuskunta kaappasi hallitusvallan Helsingissä
28. tammikuuta – Mannerheimin johtamat suojeluskunnat aloittivat venäläisten varuskuntien riisumisen aseista aamuyöllä.
29. tammikuuta – Tampere punaisten hallintaan.
29. tammikuuta – Vaasan senaatti aloitti toimintansa.
31. tammikuuta – Suinulan verilöyly Kangasalla.
23. helmikuuta – Mannerheim piti kuuluisan Miekkavala-puheensa.
1. maaliskuuta – Punainen Suomi solmi avunantosopimuksen Venäjän kanssa.
6. maaliskuuta – Valkoisen Suomen ilmavoimat perustettiin. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
7. maaliskuuta – Valkoinen Suomi liittoutui Saksan kanssa.
7. maaliskuuta – Saksalaiset miehittävät Ahvenanmaan.
16. maaliskuuta – Valkoisten hyökkäys kohti Tamperetta alkoi Länkipohjan taistelulla.
23. maaliskuuta – Valkoiset etenivät Tampereen tuntumaan.
26. maaliskuuta – Antautumistarjous punaisille ennen Tampereen valtausta.
3. huhtikuuta – Saksan Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa.
6. huhtikuuta – Punainen Tampere kukistui ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
8. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta siirtyi Helsingistä Viipuriin.
18. huhtikuuta – Vammalan kauppala tuhoutui miltei kokonaan pakenevien punaisten sytyttäessä rakennukset palamaan.
26. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta siirtyi Pietariin.
29. huhtikuuta – Viipuri valkoisten hallintaan.
1. toukokuuta – Saksan Itämeren divisioona valtasi punaisten hallussa olleen Helsingin.
12. toukokuuta – Viaporissa nostettiin ensimmäisen kerran Suomen lippu (silloin vielä leijonalippu) salkoon, ja linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi.
14. toukokuuta – Suomen sisällissota päättyi, kun venäläiset sotilaat luopuivat Inon linnoituksesta Karjalankannaksella.
16. toukokuuta – Valkoiset järjestivät Helsingissä voitonparaatin.
27. toukokuuta – P.E. Svinhufvud valittiin Suomen valtionhoitajaksi ja Paasikiven senaatti aloitti.
29. toukokuuta – Vahvistettiin laki, jolla nykyinen Suomen lippu otettiin käyttöön.
31. toukokuuta – Kenraali Mannerheim luopui sotaväen päällikön tehtävästä ja hänen tilalleen nimitettiin kenraali Karl Fredrik Wilkama.
2. elokuuta – Eduskunta antoi lain suojeluskunnista.
28. elokuuta – Suomen kommunistinen puolue perustettiin Moskovassa.
1. syyskuuta – Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyvänsä Suomeen.
1. lokakuuta – Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
1. lokakuuta – Oikeusministeriöön perustettiin rikosrekisteri.
9. lokakuuta – Saksan keisarin lanko Fredrik Kaarle valittiin Suomen kuninkaaksi.
15. lokakuuta – Vuokra-alueiden lunastuslaki eli ns. torpparivapautus.
30. lokakuuta – Kaikki alle neljän vuoden vapausrangaistukseen tuomitut punakaartilaiset pääsivät ehdonalaiseen vapauteen.
27. marraskuuta – Lauri Ingmanin senaatti aloitti.
27. marraskuuta – Nimitykset valtioneuvosto ja ministeri otettiin käyttöön.
8. joulukuuta – Nuorsuomalaisen puolueen ja Suomen kansanpuolueen enemmistöt perustivat Kansallisen Edistyspuolueen.
9. joulukuuta – Suomalaisen puolueen enemmistö ja Nuorsuomalaisen puolueen vähemmistö perustivat Kansallisen Kokoomuksen.
12. joulukuuta – C.G.E. Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi.
14. joulukuuta – Fredrik Kaarle luopui Suomen kruunusta.
16. joulukuuta – Saksan Itämeren divisioona piti lähtöparaatin Helsingissä ja poistui Suomesta.

muokkaa tuntematon päivämäärä

Heinäkuu – Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakki-legioonan aseista.

muokkaa Syntyneitä

15. tammikuuta – Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
22. helmikuuta – Robert Wadlow, maailman pisin ihminen
26. tammikuuta – Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
26. helmikuuta – Theodore Sturgeon, tieteiskirjailija
5. maaliskuuta – James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
16. huhtikuuta – Spike Milligan, irlantilainen koomikko (k. 2002)
7. toukokuuta – Marjatta Kurenniemi, suomalainen kirjailija (k. 2004)
11. toukokuuta – Richard Feynman, Nobel-palkittu fyysikko (k. 1988)
12. toukokuuta – Julius Rosenberg, vakoilijana teloitettu yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
17. toukokuuta – Birgit Nilsson, ruotsalainen oopperalaulaja (k. 2006)
31. toukokuuta – Vilho Ylönen, suomalainen ampuja
4. heinäkuuta – Taufa'ahau Tupou IV, Tongan kuningas
14. heinäkuuta – Ingmar Bergman, ruotsalainen elokuvaohjaaja
18. heinäkuuta – Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja
28. elokuuta – Ole Wasz-Höckert, suomalainen lääkäri ja kansanedustaja, professori
24. lokakuuta – Olavi J. Mattila, suomalainen teollisuusjohtaja ja ministeri
11. joulukuuta – Aleksandr Solženitsyn, venäläinen kirjailija
21. joulukuuta – Kurt Waldheim, YK:n pääsihteeri ja Itävallan presidentti (k. 2007)
25. joulukuuta – Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)

muokkaa Kuolleita

25. maaliskuuta – Claude Debussy, ranskalainen säveltäjä
28. huhtikuuta – Gavrilo Princip kuoli tuberkuloosiin Theresienstadtissa
6. toukokuuta – Juhani Siljo, suomalainen kirjailija
18. toukokuuta – Toivo Kuula, suomalainen säveltäjä
1. kesäkuuta – Richard Faltin, suomalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkipedagogi
3. heinäkuuta – Mehmed V, osmanien sulttaani
17. heinäkuuta – Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettiin Leninin käskystä)

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Ilkan ja Putun pojat – Artturi Leinonen
Uusi pirtti – Arvi Järventaus
Kuolleet omenapuut – Joel Lehtonen
Kultainen vasikka – Maria Jotuni
Ahven ja kultakalat. Tarina syvyyksistä – Eino Leino
Helsingin valloitus. Muistelmia ja vaikutelmia – Eino Leino
Vapauden kirja – Eino Leino
Vöyrin sotakoulu. Haastatteluja ja historiikkia – Eino Leino
Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle – Ilmari Kianto
Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä – Ilmari Kianto
Vielä niitä honkia humisee – Ilmari Kianto

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1918.