1919.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

5. tammikuuta – Saksan tasavallassa puhkesi Spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys.
15. tammikuuta – Åbo Akademi aloitti toimintansa.
16. tammikuuta – Yhdysvalloissa annettiin perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
18. tammikuuta – Versaillesin rauhankokous alkoi Pariisissa.
25. tammikuuta – Kansainliitto perustettiin.
3. helmikuuta – Puna-armeija miehitti Ukrainan.
11. helmikuuta – Friedrich Ebert valittiin Saksan presidentiksi.
14. helmikuuta – Puolan-Venäjän sota alkoi.
14. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen suojeluskuntalaitoksesta.
1. maaliskuuta – Maaliskuun ensimmäisen päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
2. maaliskuuta – Ensimmäinen kommunistinen internationaali alkoi Moskovassa.
23. maaliskuuta – Benito Mussolini perusti fasistipuolueen Italiassa.
31. maaliskuuta – Yleislakko alkoi Ruhrin alueella.
6. huhtikuuta – München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.
13. huhtikuuta – Britit ja gurkhat surmasivat 389 intialaista.
1. toukokuuta – Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
4. toukokuuta – Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan.
6. toukokuuta – Iso-Britannia tunnusti Suomen itsenäisyyden.
8. toukokuuta – Yhdysvallat tunnusti Suomen.
29. toukokuuta – Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin suppean suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
1. kesäkuuta – Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (se kumottiin 9. helmikuuta 1932).
21. kesäkuuta – Amiraali Ludvig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettaviksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 51 alusta upotettiin ja operaatiossa kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
27. kesäkuuta – Italia tunnusti Suomen.
28. kesäkuuta – Versaillesin rauhansopimus allekirjoittiin Saksan osalta.
17. heinäkuuta – Valtionhoitaja, kenraali C. G. E. Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon.
31. heinäkuuta – Lontoon ja Liverpoolin poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2000 erotettiin.
25. heinäkuuta – Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen tasavallan presidentiksi.
11. elokuuta – Weimarin tasavallan perustuslaki allekirjoitettiin.
13. elokuuta – Etsivä keskuspoliisi, suojelupoliisin edeltäjä perustettiin.
16. elokuuta – Ensimmäinen Sleesian kansannousu, puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
19. elokuuta – Afganistan sai itsenäisyyden Britti-imperiumista.
31. elokuuta – Yhdysvaltain kommunistipuolue perustettiin (Communist Party of the United States of America).
1. syyskuuta – Työväen sivistysliitto perustettiin.
27. syyskuuta – Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.
1. lokakuuta – Rotumellakoita Arkansasissa, Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
2. lokakuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson sai sairauskohtauksen ja hän halvaantui.
28. lokakuuta – Kieltolaki astui voimaan Yhdysvalloissa.
15. joulukuuta – Eduskunta uudisti asetuksen ylioppilastutkinnosta. Suulliset kuulustelut yliopistossa jäivät pois.

muokkaa tuntematon päivämäärä

Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys Ruotsiin liittymiseksi.
Saksassa ja Luxemburgissa annettiin naisille äänioikeus.

muokkaa Syntyneitä

4. helmikuuta – Rauha Rentola, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
5. helmikuuta – Andreas Papandreou, kreikkalainen poliitikko (k. 1996)
17. maaliskuuta – Nat King Cole, laulaja (k. 1965)
8. huhtikuuta – Ian Douglas Smith, Rhodesian valkoisen hallituksen johtaja 1965–1970 (k. 2007)
7. toukokuuta – Eva Perón ("Evita"), Argentiinan presidentin Juan Perónin vaimo (k. 1952)
16. toukokuuta – Liberace, viihdepianisti (k. 1987)
28. toukokuuta – Lauri Törni, suomalainen sotilas (k. 1965)
10. kesäkuuta – Esko Rekola, suomalainen lakimies, pääjohtaja ja poliitikko
19. kesäkuuta – Klaus Salin, suomalainen tanssija (k. 1973)
15. heinäkuuta – Rauli Tuomi, suomalainen näyttelijä (k. 1949)
20. heinäkuuta – Edmund Hillary, vuorikiipeilijä (k. 2008)
6. syyskuuta – Eino S. Repo, Yleisradion pääjohtaja (k. 2002)
22. lokakuuta – Doris Lessing, kirjailija
26. lokakuuta – Mohammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi (k. 1980)
10. marraskuuta – Mihail Kalašnikov, maailman suosituimman rynnäkkökiväärin (AK-47) keksijä
11. marraskuuta – Kalle Päätalo, suomalainen kirjailija (k. 2000)
23. marraskuuta – Helge Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija ja historioitsija (k. 1984)

muokkaa Kuolleita

6. tammikuuta – Theodore Roosevelt, Yhdysvaltain 26. presidentti (s. 1858)
15. tammikuuta – Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht, saksalaiset vallankumoukselliset
4. huhtikuuta – Sir William Crookes, englantilainen fyysikko ja kemisti
6. huhtikuuta – Eetu Salin, suomalainen lehtimies ja poliitikko
10. huhtikuuta – Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumouksellinen
9. elokuuta – Ruggero Leoncavallo, italialainen säveltäjä
27. elokuuta – Louis Botha, buurisodan afrikaani kenraali ja Etelä-Afrikan unionin ensimmäinen pääministeri.
27. syyskuuta – Adelina Patti, sopraano
31. joulukuuta – Elin Danielson-Gambogi, suomalainen taidemaalari

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Hurskas kurjuus – Frans Eemil Sillanpää
Hajamietteitä kapinaviikoilta – Juhani Aho
Rakas isänmaani – Frans Eemil Sillanpää
Nuori Tuomaala – Artturi Leinonen
Kirkonlämmittäjä – Arvi Järventaus
Putkinotkon metsäläiset – Joel Lehtonen
Bellerophon – Eino Leino
Elina. Murroskauden kertomus – Eino Leino
Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja. Nil nisi mors – Eino Leino
Lemmen lauluja – Eino Leino
Simo Hurtta. Runosikermä Isonvihan ajoilta, toinen sarja – Eino Leino
Selvään veteen – Juhani Siljo
Demian – Hermann Hesse
Kleind und Wagner – Hermann Hesse
Herra ja koira – Thomas Mann
Sateenkaarinotko – L.M. Montgomery
Ihminen ja kansalainen – Santeri Alkio
Yhteiskunnallista ja valtiollista – Santeri Alkio
Maalaispolitiikkaa I-II – Santeri Alkio
Nuoruuteni muistelmia – Arvid Järnefelt

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1919.