1920.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

7. tammikuuta – Venäjän sisällissota: Amiraali Koltšakin joukot antautuivat Krasnojarskissa.
10. tammikuuta – Kansainliitto piti ensimmäisen kokouksensa ja ratifioi Versaillesin rauhan.
2. helmikuuta – Ranskalaisjoukot miehittivät Memelin.
2. helmikuuta – Viron itsenäisyys tunnustettiin.
8. helmikuuta – Kansainliitto antoi Huippuvuoret Norjalle.
10. helmikuuta – Vientirauha-järjestö perustettiin.
24. helmikuuta – Adolf Hitler julkisti kansallissosialistisen ohjelmansa Münchenissä.
28. helmikuuta – Turun yliopisto perustettiin.
13. maaliskuuta – Wolfgang Kapp yritti vallankaappausta Saksassa.
15. maaliskuuta – 60 000 miehen Ruhrin punainen armeija perustettiin.
2. huhtikuuta – Saksan joukot marssivat Ruhriin saatuaan luvan Ranskalta siirtää joukkoja Ranskan miehittämälle alueelle.
6. huhtikuuta – Ranska miehitti Frankfurtin.
16. huhtikuuta – Kissakoski Oy:n hirsinen paperitehdasrakennus ja paperikone paloivat maan tasalle Hirvensalmella
19. huhtikuuta – Saksa ja Neuvosto-Venäjä sopivat sotavankien vaihdosta.
23. huhtikuuta – Turkin kansalliskokous erotti sulttaani Mehmed VI:n hallituksen ja asetti väliaikaisen perustuslain.
23. huhtikuuta – Puolan-Neuvostoliiton sota: puolalaiset ja ukrainalaiset joukot hyökkäsivät Puna-armeijaa vastaan Ukrainassa.
6. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallinnon.
7. toukokuuta – Puolalaiset miehittivät Kiovan, Ukrainan hallitus palasi kaupunkiin.
16. toukokuuta – Paavi Benedictus XV kanonisoi Jeanne d'Arcin pyhimykseksi.
17. toukokuuta – Ranskalaiset ja belgialaiset vetäytyivät miehittämistään Saksan kaupungeista.
12. kesäkuuta – Puna-armeija valtasi takaisin Kiovan.
15. kesäkuuta – Saksan ja Tanskan rajasopimus luovutti Pohjois-Schleswigin Tanskalle.
2. heinäkuuta – Puna-armeija jatkoi hyökkäystään Puolaan.
12. heinäkuuta – Neuvosto-Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden.
2. elokuuta – Katolilaiset mellakoivat Belfastissa.
11. elokuuta – Venäjä tunnusti Viron ja Latvian itsenäisyyden.
13.–25. elokuuta – Puolalaiset saivat puolustusvoiton Puna-armeijasta Varsovan taistelussa.
19. elokuuta – Toinen puolalaisten Sleesian kansannousu saksalaisia vastaan.
4. lokakuuta – Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin.
12. lokakuuta – Aselepo Puolan ja bolševikkien välillä solmittiin puolalaisten valloitettua Vilnan, Minskin ja Tarnopolin.
14. lokakuuta – Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
15. marraskuuta – Kansainliiton ensimmäinen yleiskokous alkoi.
11. joulukuuta – Sotatilalaki astui voimaan Irlannissa levottomuuksien jälkeen.
16. joulukuuta – 8,6 richterin maanjäristys Kiinassa Gansun maakunnassa, 180 000 kuollutta.
16. joulukuuta – Suomi liittyi Kansainliittoon.
23. joulukuuta – Iso-Britannia ja Ranska sopivat rajasta Ranskan miehittämän Syyrian ja brittien Palestiinan välillä.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Maaliskuu – Maailman ensimmäinen rauhallisesti perustettu sosiaalidemokraattinen hallitus astui virkaansa Ruotsissa.
Kesäolympialaisten yhteydessä pidettiin näytöstyyliset jääkiekkokilpailut, jotka IIHF julisti 1983 ensimmäisiksi jääkiekon MM-kilpailuiksi.
Kurdien kapina alkoi Turkissa.
Naurusta tehtiin Kansainliiton mandaattialue, jota hallinnoivat Yhdistynyt kuningaskunta, Australia ja Uusi-Seelanti.

muokkaa Syntyneitä

2. tammikuuta – Isaac Asimov, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 1992)
19. tammikuuta – Javier Pérez de Cuéllar, YK:n pääsihteeri
20. tammikuuta – Federico Fellini, italialainen elokuvaohjaaja (k. 1993)
2. helmikuuta – Heikki Suolahti, suomalainen säveltäjä (k. 1936)
18. helmikuuta – Arttu Suuntala, suomalainen viihdemuusikko (k. 1999)
19. helmikuuta – Jaan Kross, virolainen kirjailija (k. 2007)
1. maaliskuuta – Sylvi Salonen, suomalainen näyttelijä (k. 2003)
20. maaliskuuta – Sirkka Selja, suomalainen runoilija
21. maaliskuuta – Georg Ots, virolainen laulaja (k. 1975)
22. maaliskuuta – Kaija Rahola, suomalainen näyttelijä (k. 1962)
28. maaliskuuta – Kelpo Gröndahl, suomalainen painija, kansanedustaja (k. 1994)
7. huhtikuuta – Ravi Shankar, intialainen sitar-soittaja
10. huhtikuuta – Jouni Apajalahti, suomalainen kirjailija ja poliitikko, pappi
8. toukokuuta – Touko Laaksonen, suomalainen kuvataiteilija (k. 1990)
9. toukokuuta – Richard Adams, kirjailija
17. toukokuuta – Yrjö Jyrinkoski, suomalainen lausuntataiteilija
18. toukokuuta – Karol Józef Wojtyła (Paavi Johannes Paavali II) (k. 2005)
28. kesäkuuta – Eemeli, suomalainen näyttelijä (k. 1987)
16. elokuuta – Charles Bukowski, kirjailija (k. 1994)
22. elokuuta – Ray Bradbury, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
15. syyskuuta – Niilo Ihamäki, suomalainen radiotoimittaja
8. lokakuuta – Frank Herbert, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1986)
8. lokakuuta – Jussi Talvi, suomalainen kirjailija ja lehtimies (k. 2007)
15. lokakuuta – Kari Suomalainen, suomalainen taiteilijaprofessori (k. 1999)
27. lokakuuta – Brita Polttila, suomalainen kirjailija
14. marraskuuta – Jarl Hellemann, Tammen toimitusjohtaja
9. joulukuuta – Carlo Azeglio Ciampi, Italian presidentti
20. joulukuuta – Väinö Linna, suomalainen kirjailija (k. 1992)

muokkaa Kuolleita

7. tammikuuta – Aleksandr Koltšak, valkoinen venäläinen kenraali (teloitettiin)
23. tammikuuta – Pasi Jääskeläinen, suomalainen kansanlaulaja ja kanteleensoittaja
26. huhtikuuta – Srinivasa Aiyangar Ramanujan, intialainen matemaatikko
14. kesäkuuta – Max Weber, saksalainen sosiologi (s. 1864)
31. elokuuta – Wilhelm Wundt, saksalainen filosofi ja psykologi
3. syyskuuta – Kauppis-Heikki (oik. Heikki Kauppinen), kirjailija (s. 1862)
2. lokakuuta – Max Bruch, saksalainen säveltäjä (s. 1838)
18. lokakuuta – Matti Helenius-Seppälä, suomalainen kanasnedustaja ja raittiustyöntekijä, professori
23. joulukuuta – Walter Runeberg, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1838)

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Lakeuksien lukko – Artturi Leinonen
Satu-Ruijan maa – Arvi Järventaus
Putkinotkon herrastelijat – Joel Lehtonen
Ajatar – Eino Leino
Kodin kukka ja uhrikuusi – Eino Leino
Syreenien kukkiessa – Eino Leino
Klingsors letzter Sommer – Hermann Hesse
Kolme hyvää juttua – Ilmari Kianto
Vienan neitsyt: korkeaveisu Karjalalle, sotasatu Suomelle – Ilmari Kianto
Kotikunnaan Rilla – L.M. Montgomery

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1920

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1920.