1932.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

3. tammikuuta – Britit pidättivät ja internoivat Mohandas Gandhin ja Vallabhbhai Patelin.
8. tammikuuta – Britanniassa Canterburyn arkkipiispa kielsi eronneilta kirkolliset häät.
12. tammikuuta – Hattie W. Carawaysta tuli ensimmäinen Yhdysvaltain naissenaattori.
21. helmikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
26. tammikuuta – Brittien sukellusvene M-2 upposi, 50 hukkui.
28. tammikuuta – Japani valtasi Shanghain.
31. tammikuuta – Japanin sota-alukset saapuivat Nankingiin.
2. helmikuuta – Yleinen aseistariisuntakonferenssi alkoi Genevessä.
2. helmikuuta – Kansainliitto suositteli neuvotteluja Kiinan tasavallan ja Japanin välillä.
4. helmikuuta – Japani valtasi Harbinin.
11. helmikuuta – Paavi Pius XI tapasi Benito Mussolinin Vatikaanissa.
18. helmikuuta – Japani julisti Mantšukuon itsenäiseksi Kiinasta.
25. helmikuuta – Adolf Hitler sai Saksan kansalaisuuden ennen presidentinvaaleja.
27. helmikuuta – Mäntsälän kapina Suomessa.
9. helmikuuta – Alkoholijuomien kieltolaki kumottiin Suomessa. Sen tilalle tuli uusi väkijuomalaki, joka määräsi alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin Alkoholiliikkeen yksinoikeudeksi.
29. helmikuuta – Lapuan liikkeen johto vaati Juho Sunilan hallituksen eroa.
1. maaliskuuta – Charles Lindberghin ja Anne Morrow Lindberghin lapsi Charles Augustus Lindbergh III kidnapattiin.
2. maaliskuuta – Tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud ilmoitti ottaneensa henkilökohtaisesti vastuun järjestyksen säilymisestä maassa ja käski Mäntsälän kapinan osanottajia palaamaan koteihinsa.
6. maaliskuuta – Mäntsälän kapinan johtomiehet antautuivat viranomaisille.
9. maaliskuuta – Eamon de Valera valittiin Irlannin vapaavaltion hallituksen johtoon ensimmäisessä vallanvaihdoksessa kymmeneen vuoteen.
24. maaliskuuta – Sisäministeri Arvo Manner kielsi Lapuanliikkeen toiminnan.
5. huhtikuuta – Ensimmäinen Alko avattiin.
10. huhtikuuta – Paul von Hindenburg valittiin Saksan presidentiksi 53%:lla äänistä. Adolf Hitler sai 13 miljoonaa ääntä.
17. huhtikuuta – Haile Selassie ilmoitti orjuuden päättämisestä Abessiniassa (nyk. Etiopiassa).
6. toukokuuta – Paul Gordulof salamurhasi presidentti Paul Doumerin Pariisissa. Dourmer kuoli seuraavana päivänä. Albert Lebrunistä tuli seuraava Ranskan presidentti.
12. toukokuuta – Charles Lindberghin poika löytyi kuolleena kymmenen viikkoa kaappauksen jälkeen.
15. toukokuuta – Japanilaiset joukot vetäytyivät Shanghaista. Toukokuun viidennentoista päivän vallankaappausyritys Japanissa, missä pääministeri Inukai Tsuyoshi sai surmansa. Armeija sai tämän jälkeen merkittävän vallan maan asioissa.
16. toukokuuta – Mellakoita hindujen ja muslimien välillä Bombayssa, tuhansia sai surmansa.
30. toukokuuta – Saksan kansleri Heinrich Brüning erosi. Presidentti Hindenburg nimitti Franz von Papenin muodostamaan uuden hallituksen.
5. kesäkuuta – Isänmaallinen kansanliike perustettiin.
11. kesäkuuta – Nivalassa puhkesi konikapina.
14. kesäkuuta – SS ja SA sallittiin Saksassa.
20. kesäkuuta – Benelux-tulliunionista sovittiin.
24. kesäkuuta – Verettömän sotilasvallankaappauksen jälkeen Siamista tuli perustuslaillinen monarkia.
5. heinäkuuta – António de Oliveira Salazarista tuli Portugalin fasistipääministeri (seuraavaksi 36 vuodeksi).
17. heinäkuuta – Altonan verisunnuntai Saksassa, kommunistit hyökkäsivät kansallissosialistien mielenosoitusta vastaan, 18 kuollutta. Monia poliittisia katumellakoita seurasi.
4. elokuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakkaat trombit tekivät tuhoa Nurmijärveltä Konginkankaalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Yksi kuolonuhri.
6. elokuuta – Ensimmäiset Venetsian filmifestivaalit järjestettiin.
18. elokuuta – Auguste Piccard saavutti ilmapallolla 16 500 metrin korkeuden.
30. elokuuta – Hermann Göring valittiin Saksan senaatin puhemieheksi.
20. syyskuuta – Mohandas Gandhi aloitti nälkälakon Poonan vankilassa.
25. syyskuuta – Katalonia sai jälleen autonomian Espanjan toiselta tasavallalta.
8. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti Herbert Hooverin Yhdysvaltain presidentinvaalissa.
9. marraskuuta – Konservatiivien ja sosialistien välisiä mellakoita Sveitsissä, 12 kuollutta.
9. marraskuuta – Josif Stalinin toinen vaimo Nadežda Allilujeva-Stalina löytyi kuolleena kotoaan.
3. joulukuuta – Papenin erottua Hindenburg nimesi Kurt von Schleicherin Saksan kansleriksi.
12. joulukuuta – Japani ja Neuvostoliitto palauttivat diplomaattiset suhteet.
25. joulukuuta – Maanjäristys Gansun provinssissa Kiinassa, 70 000 kuollutta.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Kesäkuu – Chacon sota Paraguayn ja Bolivian välillä muuttui täysimittaiseksi ja avoimeksi bolivialaisten vallattua Paraguayn asemat Pohjois-Chacossa ja hyökättyä Fortin Boquerónin Keski-Chacossa. Asunciónissa määrättiin elokuussa mobilisaatio ja kenraali José Estigarribia määrättiin ottamaan Fortin Boquerón takaisin.
Harry St. John Philby löysi Wabarin kraatterit Rub' al Khalin hiekka-autiomaasta.
Bauhaus muutti Berliiniin.
Saudi-Arabia yhdistyi Ibn Saud kuninkaanaan.
Kennedy-Thorndike-koe osoitti, että aika ja pituus riippuvat havaitsijan liiketilasta, siten todistaen suppean suhteellisuusteorian.
James Chadwick löysi neutronin.
Jan Oort määritti galaksin massan.
J. B. S. Haldanen teos The Causes of Evolution yhdisti mendeliläisen genetiikan ja evoluutioteorian.

muokkaa Syntyneitä

3. tammikuuta – Eeles Landström, suomalainen seiväshyppääjä
4. tammikuuta – Satu Waltari, suomalainen kirjailija
5. tammikuuta – Umberto Eco, italialainen kirjailija
6. helmikuuta – François Truffaut, ranskalainen elokuvaohjaaja (k. 1984)
18. helmikuuta – Milos Forman, elokuvaohjaaja
23. helmikuuta – Majel Barrett, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. helmikuuta – Johnny Cash, country-laulaja (k. 2003)
27. helmikuuta – Elizabeth Taylor, näyttelijä
2. maaliskuuta – Pirkko Kolbe, suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (k. 2008)
4. maaliskuuta – Ryszard Kapuściński, puolalainen journalisti (k. 2007)
12. maaliskuuta – Jouko Loikkanen, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
4. huhtikuuta – Andrei Tarkovski, elokuvaohjaaja (k. 1986)
7. huhtikuuta – Rauno Lehtinen, säveltäjä (k. 2006)
9. huhtikuuta – Cheeta, Tarzan-elokuvissa näytellyt simpanssi
2. toukokuuta – Arvo Salo, suomalainen kirjailija ja poliitikko
25. toukokuuta – Kimmo Kaivanto, suomalainen taidemaalari ja -graafikko
28. kesäkuuta – Pat Morita, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2005)
28. kesäkuuta – Panu Pekkanen, suomalainen kääntäjä (k. 1986)
29. kesäkuuta – Ingvar S. Melin, suomalainen poliitikko
4. heinäkuuta – Seija Karpiomaa, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2002)
13. heinäkuuta – Arvo Aalto, suomalainen poliitikko
18. heinäkuuta – Kirsti Lagerspetz, suomalainen psykologian professori (k. 2001)
9. heinäkuuta – Donald Rumsfeld, Yhdysvaltain puolustusministeri
2. elokuuta – Peter O'Toole, näyttelijä
19. elokuuta – Eero Silvasti, kirjailija ja toimittaja (k. 2006)
20. elokuuta – Pekka Lounela, kirjailija (k. 2002)
16. syyskuuta – Aatos Erkko, suomalainen lehtikustantaja
25. syyskuuta – Glenn Gould, kanadalainen pianisti (k. 1982)
10. lokakuuta – Ritva Auvinen, suomalainen laulaja
8. marraskuuta – Simo Salminen, suomalainen näyttelijä, laulaja ja pellehyppääjä
13. marraskuuta – Ritva Valkama, suomalainen näyttelijä
15. marraskuuta – Alvin Carl Plantinga, yhdysvaltalainen filosofi ja teologi
20. marraskuuta – Ralf Långbacka, suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja
29. marraskuuta – Jacques Chirac, Ranskan presidentti
29. marraskuuta – Aarre Karén, suomalainen näyttelijä
7. joulukuuta – Pentti Linkola, suomalainen ympäristöfilosofi ja kalastaja
10. joulukuuta – Tuomas Mattila, suomalainen näyttelijä
13. joulukuuta – Kalevi Hämäläinen, suomalainen hiihtäjä
28. joulukuuta – Reijo Kallio, suomalainen iskelmälaulaja
31. joulukuuta – Kari Kairamo, suomalainen teollisuusjohtaja, vuorineuvos (k. 1988)

muokkaa Kuolleita

10. helmikuuta – Edgar Wallace, brittiläinen kirjailija
16. helmikuuta – Ferdinand Buisson, ranskalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko, vuoden 1927 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
7. maaliskuuta – Aristide Briand, ranskalainen valtiomies
14. maaliskuuta – George Eastman, kameran keksijä
3. huhtikuuta – Wilhelm Ostwald, saksalainen kemisti (Nobelin kemianpalkinto 1909)
10. huhtikuuta – Ivar Wilskman, suomalainen urheilumies, lehtori, professori
9. lokakuuta – Karl Fazer, suomalainen kauppaneuvos
18. joulukuuta – Eduard Bernstein, saksalainen sosiaalidemokraatti (mm. Mauno Koiviston oppi-isä)
27. joulukuuta – Arvid Järnefelt, suomalainen kirjailija

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Miehen tie – Frans Eemil Sillanpää
Hakkapeliitat – Artturi Leinonen
Savuava maa – Arvi Järventaus
Miehen kunnia – Arvi Järventaus
Kurdin prinssi – Maria Jotuni
Matka aamun maahan – Hermann Hesse

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1932

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1932.