1939.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Nobel-fyysikko Enrico Fermi poistui Italiasta ja siirtyi Yhdysvaltoihin.
7. tammikuuta – Suomi ja Ruotsi sopivat alustavasti Ahvenanmaan linnoittamisesta.
13. tammikuuta – Kuopion hiippakunta perustettiin. Ensimmäiseksi piispaksi nimitettiin Eino Sormunen.
20. tammikuuta – Suomen Akatemia perustettiin.
24. tammikuuta – Maanjäristys surmasi 30 000 ihmistä Chilessä.
26. tammikuuta – Espanjan sisällissota: Francisco Francon joukot valtasivat Barcelonan.
2. helmikuuta – Unkari liittyi Antikomintern-liittoon. Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Unkariin.
10. helmikuuta – Falangistit valtasivat Katalonian.
27. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
2. maaliskuuta – Pius XII:sta tuli paavi.
13. maaliskuuta – Slovakia julistautui itsenäiseksi Saksan painostamana.
13. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen välisiin neuvotteluihin osallistunut Nl:n Italian-lähettiläs Boris Stein ehdotti Suomenlahden saarien vuokraamista Neuvostoliitolle.
15. maaliskuuta – Kansallissosialistisen Saksan joukot miehittivät loput Tšekkoslovakiasta. Maasta muodostettiin Böömin-Määrin protektoraatti.
22. maaliskuuta – Liettua luovutti Memelin Saksalle.
28. maaliskuuta – Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyi.

muokkaa huhtikuu - kesäkuu

4. huhtikuuta – Faisal II kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
7. huhtikuuta – Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zog I pakeni maasta.
10. huhtikuuta – NKVD:n entinen päällikkö Nikolai Jezhov pidätettiin ja asetettiin syytteeseen vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoon Stalinin murhaamiseksi sekä tuomittiin kuolemaan.
11. huhtikuuta – Unkari erosi Kansainliitosta.
27. huhtikuuta – Iso-Britannia julisti yleisen asevelvollisuuden.
28. huhtikuuta – Saksa irtisanoi Puolan kanssa solmitun ystävyyssopimuksen.
3. toukokuuta – Josif Stalin syrjäytti Maksim Litvinovin Neuvostoliiton ulkoministerin paikalta ja nimitti hänen tilalleen Vjatšeslav Molotovin.
7. toukokuuta – Espanja erosi Kansainliitosta.
22. toukokuuta – Kansallissosialistinen Saksa ja Italia solmivat "terässopimuksen".
4. kesäkuuta – Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettanut höyrylaiva SS St. Louis käännytettiin Floridasta sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Palattuaan Eurooppaan yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
4. kesäkuuta – Karjalan kannaksella alkoivat linnoitustyöt vapaaehtoisvoimin.
16. kesäkuuta – Suomessa annettiin lait puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja yleisestä työvelvollisuudesta mahdollisen sodan aikana.
16. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan paikalta, koska hallitus ei ollut suostunut myöntämään puolustusvoimille hänen vaatimiaan lisämäärärahoja. Presidentti Kyösti Kallio taivutti Mannerheimin perumaan eroilmoituksensa.
17. kesäkuuta – Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitettiin giljotiinilla viimeisessä julkisessa teloituksessa Ranskassa.

muokkaa heinäkuu - syyskuu

1. ja 3. heinäkuuta – Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Sosiaalidemokraatit saavuttivat kaikkien aikojen suurimman paikkamääränsä, 85. Myös maalaisliitto ja kokoomus lisäsivät paikkalukujaan, suurimman tappion kärsi Isänmaallinen Kansanliike.
6. heinäkuuta – Viimeiset juutalaisten yritykset suljettiin Saksassa.
30. heinäkuuta – Näyttelijä Sirkka Sari sai surmansa pudottuaan Aulangon hotellin savupiippuun Hämeenlinnassa.
7.–13. elokuuta – Karjalan kannaksella järjestettiin suuret sotaharjoitukset.
21. elokuuta – "Admiral Graf Spee" lähti Wilhelmshavenista Etelä-Atlantille
23. elokuuta – Molotov-Ribbentrop-sopimus: Hitler ja Stalin jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja itäinen Puola annettiin Neuvostoliitolle.
25. elokuuta – Iso-Britannia ja Puola solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
30. elokuuta – Puola aloitti mobilisaation.
1. syyskuuta – Saksa hyökkäsi Puolaan kello 04:40. Toinen maailmansota alkoi. Suomi julistautui puolueettomaksi.
3. syyskuuta – Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle.
4. syyskuuta – Nestemäiset polttoaineet säännösteltiin Suomessa, "korttikausi" alkoi.
5. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
6. syyskuuta – Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
10. syyskuuta – Kanada julisti sodan Saksalle.
17. syyskuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan vallaten maan itäosan. Puolan hallitus pakeni Lontooseen.
20. syyskuuta – Kansanhuoltoministeriö aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi kansanhuoltoministeriksi nimitettiin Rainer von Fieandt.
22. syyskuuta – Viron ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
27. syyskuuta – Varsova antautui, viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
28. syyskuuta – Molotov-Ribbentrop-sopimuksen lisäsopimuksella Liettua Memeliä lukuun ottamatta siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin.
29. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Viro solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.

muokkaa lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Latvian ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
3. lokakuuta – Liettuan ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
5. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Latvia solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Suomalainen valtuuskunta kutsuttiin Moskovaan neuvottelemaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä".
8. lokakuuta – Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä.
9. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi osittaisen liikekannallepanon toteutettavaksi ylimääräisinä harjoituksina (YH).
9. lokakuuta – Saksa torjui Suomen pyynnön tuen saamiseksi Neuvostoliiton painostusta vastaan ja ilmoitti, ettei se puutu Suomen ja Neuvostoliiton välisiin neuvotteluihin millään tavoin.
9. lokakuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi, varatuomari Johan Nykopp ja eversti Aladár Paasonen matkustivat Moskovaan ensimmäisiin neuvotteluihin. Lähtijöitä saattoi Helsingin rautatieasemalla sankka virsiä ja isänmaallisia lauluja laulava väkijoukko.
10. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Liettua solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
10. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Liettua solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
10. lokakuuta – Väinö Aaltosen veistämä Aleksis Kiven patsas paljastettiin Helsingin Rautatientorilla.
10. lokakuuta – Helsingissä järjestettiin ensimmäinen pimennys- ja ilmahälytysharjoitus.
11. lokakuuta – Manhattan-projekti: Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt sai Albert Einsteinin kirjeen, jossa hän kehotti Yhdysvaltoja kehittämään atomipommin.
11. lokakuuta – Neuvostoliitto esitti Kremlissä Suomelle kovia vaatimuksia.
11. lokakuuta – Suomessa aloitettiin vapaaehtoinen asutuskeskusten evakuointi. Helsingistä siirtyi maaseudulle noin 100 000 ihmistä.
11. lokakuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskus perustettiin huolehtimaan tiedotus- ja sensuuritoiminnasta mahdollisen sodan aikana.
13. lokakuuta – Suomessa julistettiin yleinen työvelvollisuus.
14. lokakuuta – Suomen valtuuskunta esitti vastaehdotuksensa, jonka Moskova hylkäsi.
14. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi täydellisen liikekannallepanon.
21. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja valtiovarainministeri Väinö Tanner lähtivät toiselle neuvottelumatkalle Moskovaan. He palasivat Helsinkiin 26. lokakuuta.
28. lokakuuta – Kahvi säännösteltiin Suomessa.
31. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja Väinö Tanner lähtivät kolmannelle neuvottelumatkalle Moskovaan.
6. marraskuuta – "Sonderaktion Krakau": Krakovan yliopiston henkilökunta lähetettiin Sachsenhausenin keskitysleirille.
8. marraskuuta – Adolf Hitler selvisi täpärästi murhayrityksestä Münchenissä oluttupakaappauksen 16. vuosipäivänä.
9. marraskuuta – "Venlon tapaus": Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Venlossa Alankomaissa.
10. marraskuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinnon F. E. Sillanpäälle.
13. marraskuuta – Moskovan neuvottelut katkesivat ja Stalin antoi määräyksen Suomea vastaan välittömästi tehtävän hyökkäyksen suunnittelusta.
13. marraskuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit kokoontuivat hätäkokoukseen Tukholmaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kiristymisen vuoksi.
16. marraskuuta – Tukholmassa oleskellut kommunistipoliitikko Arvo Tuominen sai Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroolta kutsun saapua Moskovaan ja ryhtyä "Suomen kansanvaltaisen hallituksen" pääministeriksi. Tuominen lähetti Moskovaan 23. marraskuuta viestin, jossa hän ilmoitti kieltäytyvänsä tehtävästä.
26. marraskuuta – Mainilan laukaukset.
28. marraskuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Suomen kanssa vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen.
29. marraskuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen.
30. marraskuuta – Talvisota alkoi: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Helsinkiä pommitettiin. Mannerheim ryhtyi sotavoimien ylipäälliköksi.
30. marraskuuta – Yli tuhat ihmistä jäi mottiin ja venäläisten vangeiksi Hyrsylässä, Kalastajasaarennolla ja eräissä muissa rajaseudun kunnissa.
1. joulukuuta – Terijoen hallitus pääministerinään Otto Wille Kuusinen julistautui "Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan" johtoon ja solmi neuvostojohdon kanssa yhteistyö- ja avunantosopimuksen.
1. joulukuuta – A. K. Cajanderin hallitus erosi. Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti muodosti uuden hallituksen.
1. joulukuuta – Suomen eduskunta siirtyi evakkoon Kauhajoelle.
3. joulukuuta – Suomi pyysi tuloksetta Kansainliittoa tekemään intervention.
8. joulukuuta – Neuvostojoukot valtasivat Suomussalmen kirkonkylän.
11. joulukuuta – Neuvostojoukot saavuttivat suomalaisten pääpuolustusaseman Karjalan kannaksella.
12. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvelan johtamat suomalaisjoukot löivät venäläisen 139. divisioonan Tolvajärvellä.
13. joulukuuta – Taistelu La Plata -joen suulla.
14. joulukuuta – Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta.
15. joulukuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner vetosi Neuvostoliittoon neuvottelujen aloittamiseksi uudelleen. Nl:n ulkoministeri Vjatsheslav Molotov ilmoitti Neuvostoliiton suostuvan keskustelemaan vain Terijoen hallituksen kanssa.
27. joulukuuta – Maanjäristys Turkin Itä-Anatoliassa, 100 000 kuollutta.
29. joulukuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 163. divisioonan Suomussalmella. Sotasaaliiksi saatiin muun muassa 37 tykkiä ja 15 panssarivaunua sekä suuri määrä ajoneuvoja.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa julkaistiin.

muokkaa Syntyneitä

31. tammikuuta – Eino Grön, iskelmälaulaja
2. helmikuuta – Sirkka Turkka, runoilija
18. helmikuuta – Eila Pienimäki, iskelmälaulaja
23. helmikuuta – Raimo O. Kojo, kirjailija ja toimittaja
26. helmikuuta – Josephine Tewson, englantilainen näyttelijätär
18. maaliskuuta – Marja-Leena Mikkola, kirjailija
2. huhtikuuta – Marvin Gaye, yhdysvaltalainen laulaja (k. 1984)
7. huhtikuuta – Francis Ford Coppola, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
8. huhtikuuta – Ilkka Suominen, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
20. huhtikuuta – Gro Harlem Brundtland, norjalainen poliitikko ja pääministeri
21. huhtikuuta – Pirjo Bergström, suomalainen muusikko
2. toukokuuta – Pekka Parikka, suomalainen elokuvaohjaaja
10. toukokuuta – Hannu Taanila, toimittaja
21. toukokuuta – Heinz Holliger, saksalainen säveltäjä
25. toukokuuta – Ian McKellen, näyttelijä
6. kesäkuuta – Louis Andriessen, alankomaalainen säveltäjä
6. kesäkuuta – Uolevi Nojonen, suomalainen kirjailija
7. kesäkuuta – Eri Klas, virolainen kapellimestari
12. kesäkuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja (k. 1988)
15. kesäkuuta – Brian Jacques, englantilainen kirjailija
16. kesäkuuta – Ritva Oksanen, suomalainen laulaja ja näyttelijä
21. kesäkuuta – Kalle Holmberg, suomalainen teatteriohjaaja
22. kesäkuuta – Heikki Sarmanto, suomalainen säveltäjä ja pianisti
4. heinäkuuta – Paavo Liski, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
15. heinäkuuta – Aníbal Cavaco Silva, Portugalin presidentti
18. heinäkuuta – Ossi Ahlapuro, suomalainen laulaja ja näyttelijä
31. heinäkuuta – Eeva Tikka, suomalainen kirjailija
2. elokuuta – Pontus Dammert, toimittaja
27. elokuuta – Mirjam Kälkäjä, kirjailija
29. elokuuta – Walton Grönroos, oopperalaulaja ja oopperanjohtaja
30. elokuuta – John Peel, radio-DJ
3. syyskuuta – Rakel Liehu, kirjailija
5. syyskuuta – George Lazenby, australialainen näyttelijä
10. syyskuuta – Risto Palm, suomalainen näyttelijä (muun muassa Noin 7 veljestä ja Speedy Gonzales - Noin 7 veljeksen poika)
16. syyskuuta – Jarmo Sermilä, suomalainen säveltäjä
18. syyskuuta – Leena Laulajainen, kirjailija
12. lokakuuta – Sirpa Asko-Seljavaara, lääkäri ja kansanedustaja
18. lokakuuta – Kaj Chydenius, suomalainen säveltäjä
27. lokakuuta – John Cleese, englantilainen näyttelijä
8. marraskuuta – Jarno Hiilloskorpi, näyttelijä
8. marraskuuta – Laila Kinnunen, laulaja
16. marraskuuta – Henrik Otto Donner, säveltäjä
26. marraskuuta – Tina Turner, laulaja
30. marraskuuta – Ridley Scott, elokuvaohjaaja
5. joulukuuta – Kurt Nuotio, suomalainen teatteriohjaaja
5. joulukuuta – Reino Paasilinna, suomalainen poliitikko
10. joulukuuta – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko (k. 1980)
18. joulukuuta – Michael Moorcock, englantilainen tieteiskirjailija

muokkaa Kuolleita

9. tammikuuta – Kaarlo Borg, suomalainen arkkitehti
28. tammikuuta – William Butler Yeats, irlantilainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1923)
10. helmikuuta – Paavi Pius XI
2. maaliskuuta – Howard Carter, englantilainen egyptologi
23. maaliskuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (katosi)
22. toukokuuta – Hannes Ryömä, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja, lääkäri
5. kesäkuuta – Arvi Järventaus, suomalainen kirjailija
13. kesäkuuta – Volter Kilpi, suomalainen kirjailija
30. heinäkuuta – Sirkka Sari, suomalainen näyttelijä
11. elokuuta – Jean Bugatti, autosuunnittelija
3. syyskuuta – Edvard Westermarck, suomalainen sosiologi
23. syyskuuta – Sigmund Freud, itävaltalainen psykologi
1. lokakuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä
1. joulukuuta – Jorma Gallen-Kallela, suomalainen taidemaalari
12. joulukuuta – Douglas Fairbanks, amerikkalainen näyttelijä
20. joulukuuta – Hans Langsdorff, Admiral Graf Speen kommodori
23. joulukuuta – Anthony Fokker, lentokonetehtailija
23. joulukuuta – Truvor Svento, suomalainen säveltäjä

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Niskavuoren leipä – Hella Wuolijoki
Itkevien pajujen maa. Unkaria sieltä täältä – Arvi Järventaus
Lotte – Thomas Mann
Annan perhe – L.M. Montgomery

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1939

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1939.