1941.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

19. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Italian joukkoja vastaan Eritreassa.
21. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Tobrukiin Libyassa.
23. tammikuuta – Charles Lindbergh puhui Yhdysvaltain kongressin edessä ja suositteli pysymistä neutraalina sodassa.
1. helmikuuta – Saksalaismielisyydestään tunnettu varatuomari Arno Anthoni nimitettiin Valtiollisen poliisin päälliköksi.
3. helmikuuta – Pierre Laval nostettiin Vichyn Ranskan johtoon.
11. helmikuuta – Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
1. maaliskuuta – Bulgaria liittyi Akselivaltoihin.
1. maaliskuuta – Ensimmäinen FM-radioasema, W47NV, aloitti Nashvillessä Tennesseessä.
11. maaliskuuta – Franklin Delano Roosevelt allekirjoitti Lend-Lease-lain, joka salli yhdysvaltalaisvalmisteisen sotamateriaalin myynnin Liittoutuneille.
12. maaliskuuta – Suomen hallitus hyväksyi suomalaisten sotilaiden värväämisen saksalaisiin SS-joukkoihin. Ensimmäinen erä suomalaisia lähti Saksaan 6. toukokuuta.
23. maaliskuuta – Helsingin Kaisaniemessä mitattiin lumensyvyydeksi ennätykselliset 109 cm. Kahden edellisen päivän aikana satoi uutta lunta 55 cm.
25. maaliskuuta – Jugoslavian kuningaskunta liittyi Wienissä Akselivaltoihin.
27. maaliskuuta – Jugoslavian sijaishallitsija Ruhtinas Pavlen palatessa Wienistä neuvotteluista armeijan upseerit kapinoivat ja asettivat 17-vuotiaan prinssi Petarin Jugoslavian kuninkaaksi ja ilmoittivat kolmisopimuksen mitättömäksi.
27.–29. maaliskuuta – Matapanin niemen taistelu: brittien laivasto upotti viisi italialaista sotalaivaa Peloponnesoksen rannikolla.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

4. huhtikuuta – Akselivaltojen tukijoiden ja kansallismielisten vallankaappaus Irakissa Rašid Ali al-Kailanin johdolla pyrki tuomaan maan akselin puolelle sodassa. Kaappaus päättyi toukokuun lopulla brittijoukkojen lyötyä Irakin joukot.
6. huhtikuuta – Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan.
17. huhtikuuta – Jugoslavia antautui.
21. huhtikuuta – Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle.
27. huhtikuuta – Saksalaiset saapuivat Ateenaan.
1. toukokuuta – Orson Wellesin Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa.
9. toukokuuta – Kuninkaallinen laivasto kaappasi sukellusvene U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma-salauslaite, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen.
10. toukokuuta – Rudolf Hess hyppäsi laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla.
12. toukokuuta – Konrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen.
20. toukokuuta – Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle.
24. toukokuuta – Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1480:sta pelastui.
26. toukokuuta – Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa.
27. toukokuuta – Bismarck upotettiin Atlantilla, 2300 merimiestä kuoli.
27. toukokuuta – Presidentti Roosevelt julisti rajoittamattoman kansallisen hätätilan.
1. kesäkuuta – Kreeta antautui.
8. kesäkuuta – Liittoutuneet valtasivat Syyrian ja Libanonin.
9. kesäkuuta – Suomessa osittainen liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon.
14. kesäkuuta – Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 40 000 liettualaista pakkosiirretään Siperiaan.
17. kesäkuuta – Suomessa julistettiin täydellinen liikekannallepano.
22. kesäkuuta – Operaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi julistautui puolueettomaksi.
25. kesäkuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Suomen kaupunkeja, jatkosota alkoi.
28. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim hyväksyi hyökkäyssuunnitelman itään.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

1. heinäkuuta – Saksalaiset valtasivat Riian.
5. heinäkuuta – Saksan joukot saavuttivat Dnepr-joen.
5.–19. heinäkuuta – Perun ja Ecuadorin välinen sota.
7. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot miehittivät Islannin.
8. heinäkuuta – Saksalaiset valtasivat Sallan kirkonkylän.
10. heinäkuuta – Karjalan Armeija aloitti suurhyökkäyksen Laatokan pohjoispuolelle. Marsalkka Mannerheim antoi ns. miekantuppipäiväkäskyn.
26. heinäkuuta – Japanin vallattua Ranskan Indokiinan Roosevelt määräsi kaikki japanilaisen omaisuuden takavarikoitavaksi Yhdysvalloissa.
27. heinäkuuta – Josif Stalin antoi käskyn numero 227 vastauksena saksalaisten etenemiseen. Käsky määräsi ilman lupaa vetäytyneet tai paikkansa jättäneet teloitettaviksi.
31. heinäkuuta – Hermann Göring määräsi SS-kenraali Reinhard Heydrichin toimittamaan suunnitelman juutalaisongelman lopulliseksi ratkaisuksi.
1. elokuuta – Suomi katkaisi diplomaattisuhteet Isoon-Britanniaan.
14. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill antoivat Atlantin julistuksen.
15. elokuuta – Suomalaiset valtasivat Sortavalan.
18. elokuuta – Saksassa lopetettiin mielisairaiden ja vammaisten järjestelmällinen eutanasia protestien vuoksi.
20. elokuuta – Hitler pyysi suomalaisia hyökkäämään Leningradia vastaan. Mannerheim lähetti Saksaan 26. elokuuta kielteisen vastauksen.
21. elokuuta – Suomalaiset valtasivat Käkisalmen.
28. elokuuta – Neuvostoliiton Itämeren laivasto evakuoi Tallinnan
29. elokuuta – Sosialidemokraattien oppositio, Sosialistinen eduskuntaryhmä eli niin sanotut kuutoset, pidätettiin ja asetettiin syytteeseen valtiopetoksen valmistelusta.
30. elokuuta – Suomalaiset valtasivat Viipurin.
31. elokuuta – Presidentti Risto Ryti antoi suomalaisille sotajoukoille luvan ylittää vanhan rajan Itä-Karjalassa.
2. syyskuuta – Suomalaiset saavuttivat vanhan rajan Karjalan kannaksella ja ryhmittyivät puolustukseen.
7. syyskuuta – Suomalaiset saavuttivat Syvärin Lotinanpellon seudulla.
8. syyskuuta – Saksan joukot saavuttivat Leningradin, kaupungin saarto alkoi.
16. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Britannian painostuksesta Iranin šaahi Reza Pahlavi jätti valtaistuimen pojalleen Mohammad Reza Pahlaville.
22. syyskuuta – Iso-Britannia vaati Suomea vetäytymään Tarton rauhan rajalle.
24. syyskuuta – Suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa Äänisen rannalle.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Suomalaiset valtasivat Petroskoin ja nimesivät kaupungin Äänislinnaksi.
2. lokakuuta – Operaatio Taifun Moskovan valtaamiseksi käynnistyi.
8. lokakuuta – Saksan joukot saavuttivat Asovanmeren ja valtasivat Mariupolin.
17. lokakuuta – Josif Stalin vaati Isoa-Britanniaa julistamaan sodan Suomelle.
23. lokakuuta – Walt Disneyn animaatioelokuva Dumbo oli ensi-illassa.
30. lokakuuta – Roosevelt hyväksyi miljardin dollarin Lend-Lease-avun Neuvostoliitolle.
6. marraskuuta – Josif Stalin piti toisen puheensa valtakaudellaan. Hän sanoi, että vaikka 350 000 sotilasta on kaatunut, saksalaisten tappiot ovat 4,5 miljoonaa ja voitto on lähellä.
14. marraskuuta – Lentotukialus HMS Ark Royal kaatui ja upposi U-81:n torpedoimana.
24. marraskuuta – Yhdysvallat myönsi Lend-Leasen myös Vapaan Ranskan joukoille (Forces Françaises Libres).
25. marraskuuta – Suomi liittyi antikominternsopimukseen.
25. marraskuuta – Kuutoset erotettiin eduskunnasta.
26. marraskuuta – Yhdysvallat jätti Hullin nootin Japanille vaatien vetäytymistä Kiinasta.
26. marraskuuta – Vara-amiraali Chuichi Nagumon komentama kuuden lentotukialuksen saattue lähti kohti Pearl Harboria.
27. marraskuuta – Saksalaiset pääsivät lähimmäs Moskovaa. Kylmä sää ja vastahyökkäykset pysäyttivät etenemisen.
3. joulukuuta – Neuvostoliitto evakuoi joukkonsa Hangosta niiden jäätyä saarroksiin.
5. joulukuuta – Suomalaiset valtasivat Karhumäen ja kaksi päivää myöhemmin Poventsan, minkä jälkeen hyökkäys keskeytettiin.
6. joulukuuta – Iso-Britannia julisti sodan Suomelle, Unkarille ja Romanialle.
6. joulukuuta – Eduskunta julisti Moskovan rauhassa menetetyt alueet liitetyiksi jälleen Suomeen.
7. joulukuuta – Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harboriin Havaijilla, vetäen Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan.
8. joulukuuta – Yhdysvallat julisti sodan Japanille.
11. joulukuuta – Saksa julisti sodan Yhdysvalloille.
19. joulukuuta – Adolf Hitler syrjäytti Walther von Brauchitschin ja otti itse armeijan johdon.
25. joulukuuta – Japanilaiset valtasivat Hongkongin.
27. joulukuuta – Brittikommandot tekivät iskun Vaagson satamaan Norjassa.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Huhtikuu – Neuvostoliitto ja Japani solmivat puolueettomuussopimuksen.

muokkaa Syntyneitä

5. tammikuuta – Hayao Miyazaki, japanilainen animaatioelokuvien tuottaja ja ohjaaja
6. tammikuuta – Tamara Lund, laulaja ja näyttelijä
14. tammikuuta – Faye Dunaway, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. tammikuuta – Jaan Kaplinski, virolainen runoilija, filosofi ja kulttuurikriitikko
30. tammikuuta – Dick Cheney, amerikkalainen poliitikko
31. tammikuuta – Plácido Domingo, espanjalais-meksikolainen oopperalaulaja
4. helmikuuta – Kaarlo Kangasniemi, suomalainen painonnostaja
5. helmikuuta – Anita Konkka, suomalainen kirjailija
7. helmikuuta – Kaarina Suonio, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja maaherra
14. maaliskuuta – Wolfgang Petersen, saksalainen elokuvaohjaaja
16. maaliskuuta – Bernardo Bertolucci, italialainen elokuvaohjaaja
16. maaliskuuta – Erkki Salmenhaara, suomalainen säveltäjä ja musiikkitieteilijä (k. 2002)
25. maaliskuuta – Kalevi Kivistö, suomalainen poliitikko ja maaherra
3. huhtikuuta – Jorma Hynninen, suomalainen oopperalaulaja
19. huhtikuuta – Sointu Angervo, suomalainen näyttelijä
23. huhtikuuta – Paavo Lipponen, suomalainen poliiitikko, pääministeri (1995–2003) ja eduskunnan puhemies
3. toukokuuta – Olli Viiri, suomalainen taidemaalari ja -graafikko
12. toukokuuta – Juhani Peltonen, suomalainen kirjailija
17. toukokuuta – Juha Vikatmaa, suomalainen poliitikko (k. 1974)
24. toukokuuta – Bob Dylan, yhdysvaltalainen laulaja
2. kesäkuuta – Raili Mikkanen, suomalainen kirjailija
2. kesäkuuta – Charlie Watts, brittiläinen rock-muusikko (The Rolling Stones)
17. kesäkuuta – Juhani Niemelä, suomalainen näyttelijä
27. kesäkuuta – Krzysztof Kieślowski, puolalainen elokuvaohjaaja
12. heinäkuuta – Juha Väätäinen, suomalainen juoksija
20. heinäkuuta – Kaisa Korhonen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
27. heinäkuuta – Orvokki Autio, suomalainen kirjailija
3. elokuuta – Martha Stewart, yhdysvaltalainen liikenainen
8. elokuuta – Tapani Ilkka, suomalainen urheilujohtaja
12. elokuuta – Pär Stenbäck, suomalainen poliitikko
20. elokuuta – Slobodan Milošević, Jugoslavian presidentti 1989–2000
20. elokuuta – Pertti Reponen, suomalainen televisiokäsikirjoittaja ja tuottaja (k. 1998)
2. syyskuuta – Jyrki Otila, televisiovisailujuontaja ja europarlamentaarikko (k. 2003)
4. syyskuuta – Esko Linnavalli, viihdemuusikko
9. syyskuuta – Otis Redding, yhdysvaltalainen muusikko
9. syyskuuta – Dennis Ritchie, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä
10. syyskuuta – Gunpei Yokoi, japanilainen videopelisuunnittelija (k. 1997)
4. lokakuuta – Anne Rice, yhdysvaltainen kirjailija
5. lokakuuta – Eero Rantala, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
6. marraskuuta – Matti Keinonen, suomalainen jääkiekkoilija
6. marraskuuta – Erik Vikström, Porvoon piispa
8. joulukuuta – Viktor Anitškin, neuvostoliittolainen jalkapalloilija (k. 1975)
29. joulukuuta – Tapio Heinonen, suomalainen muusikko (k. 1985)
29. joulukuuta – Pentti Saaritsa, suomalainen runoilija

muokkaa Kuolleita

4. tammikuuta – Henri Bergson, ranskalainen filosofi
13. tammikuuta – James Joyce, irlantilainen kirjailija
28. helmikuuta – Espanjan kuningas Alfonso XIII
28. maaliskuuta – Virginia Woolf, englantilainen kirjailija
6. kesäkuuta – Louis Chevrolet, autotehtailija (s. 1878)
10. kesäkuuta – Jelly Roll Morton, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
19. heinäkuuta – Eino Hosia, suomalainen kirjailija
7. elokuuta – Rabindranath Tagore, intialainen kirjailija ja filosofi (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1913)
14. elokuuta – Maximilian Kolbe, puolalainen munkki ja pyhimys
5. syyskuuta – Kalle Jalkanen, suomalainen hiihtäjä
12. syyskuuta – Hans Spemann, saksalainen eläintieteilijä (Nobelin lääketieteenpalkinto 1935)
5. marraskuuta – Arndt Pekurinen, suomalainen pasifisti (teloitettiin)
13. marraskuuta – Juhani Arajärvi, suomalainen pankinjohtaja ja senaattori
11. joulukuuta – Kasper Järnefelt, suomalainen kriitikko ja kielenkääntäjä

muokkaa Kirjoja

Elokuu – Frans Eemil Sillanpää
Kiirastuli – Yrjö Jylhä

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1941

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1941.