1943.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

11. tammikuuta – Yhdysvallat ja Britannia luopuivat aluevaatimuksistaan Kiinassa.
14. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt matkusti ensimmäisenä USA:n presidenttinä lentokoneella. Hän tapasi Winston Churchillin Casablancassa Marokossa.
18. tammikuuta – Varsovan gheton kansannousu alkoi.
23. tammikuuta – Britit valloittivat Tripolin Pohjois-Afrikassa.
27. tammikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen omin voimin suoritettu ilmahyökkäys Saksaan, 50 konetta pommitti Wilhelmshavenia.
1. helmikuuta – Natsit nimittivät Vidkun Quislingin Norjan päämieheksi.
2. helmikuuta – Stalingradin taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen.
9. helmikuuta – Yhdysvallat ilmoitti Guadalcanalin valloitetuksi kuusikuukautisen taistelun jälkeen.
11. helmikuuta – Eversti Aladár Paasonen teki eduskunnalle selkoa sodan kulusta. Monet kansanedustajat syyttivät realistisen selostuksen antanutta Paasosta tappiomielialan lietsomisesta.
14. helmikuuta – Neuvostoliitto vapautti Rostovin.
15. helmikuuta – Risto Ryti valittiin uudelleen Suomen tasavallan presidentiksi. Vaalin toimittivat vuosien 1937 ja 1940 valitsijamiehet.
16. helmikuuta – Neuvostoliiton talvioffensiivi valloitti jälleen Harkovan.
19. helmikuuta – Kasserinen solan taistelu: Rommelin Afrika Korps käynnisti vastahyökkäyksen yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan Tunisiassa, Yhdysvaltain ensimmäinen merkittävä häviö.
28. helmikuuta – Operaatio Gunnerside: Norjan vastarinta hyökkäsi raskasvesitehdasta vastaan Vemorkissa.
1. maaliskuuta – Heinz Guderian nimitettiin panssarijoukkojen tarkastajaksi.
2. maaliskuuta – Bismarckin meren taistelu: Yhdysvaltain ja Australian ilmavoimat tuhosivat japanilaisten täydennyssaattueen. Japani menetti kaikki kahdeksan kuljetusalusta, neljä hävittäjää ja 2 890 miestä.
5. maaliskuuta – Professori Edwin Linkomies muodosti uuden hallituksen.
26. maaliskuuta – Komandorskisaarten taistelu: Yhdysvaltain laivasto havaitsi Japanin täydennyskuljetuksen Aleutteihin kuuluvalle Kiskan saarelle.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

22. huhtikuuta – Albert Hofmann havaitsi LSD:n hallunogeeniset ominaisuudet.
11. toukokuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Attulle Aleuteilla karkottaakseen sitä miehittäneet japanilaiset.
13. toukokuuta – Saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa.
16. toukokuuta – Operaatio Chastise: RAF:n Dam Bustersien hyökkäys saksalaisia Moehnen, Sorpen ja Ederin patoja vastaan Ruhrin alueella.
22. toukokuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominternin.
4. kesäkuuta – Sotilasvallankaapaus Argentiinassa, Ramon Castillo syöstiin vallasta.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

4. heinäkuuta – Neuvostoliittolainen partisaaniosasto väijytti aamuyöllä Inarin Laanilassa linja-auton ja teki iskun läheiseen kestikievariin. Useita siviilejä sai surmansa.
5. heinäkuuta – Kurskin taistelu alkoi kello 04:40.
10. heinäkuuta – Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliassa alkoi.
12. heinäkuuta – Kurskin taistelun suurin panssaritaistelu 1 500 panssarivaunun kesken, Neuvostoliitto menetti 322 vaunua, saksalaiset vähemmän.
15. heinäkuuta – Kurskin taistelun vastahyökkäys käynnistyi Neuvostoliiton keskisellä rintamalla.
19. heinäkuuta – Roomaa pommitettiin ensimmäisen kerran sodassa.
24. heinäkuuta – Operaatio Gomorrah: britit ja kanadalaiset pommittivat Hampuria öisin, amerikkalaiset päivisin. Marraskuuhun mennessä yli 50 000 ihmistä sai surmansa ja 280 000 rakennusta tuhoutui.
25. heinäkuuta – Italian Gran Consiglio del Fascismon vedettyä tukensa Mussolinilta, hänet pidätettiin ja kenraali Pietro Badoglio asetettiin maan johtoon. Maahan julistettiin poikkeustila ja neuvottelut Liittoutuneiden kanssa aloitettiin.
27. heinäkuuta – Hampurin pommitus vähän ennen puoltayötä aiheutti tulimyrskyn, joka surmasi 40 000 ja poltti 21 km² kaupungin keskustasta.
11. elokuuta – Neuvostoliiton joukot saavuttivat jälleen Harkovan.
17. elokuuta – USA:n 7. armeija kenraali George S. Pattonin komentamana saapui Messinaan, brittien 8. armeija kenttämarsalkka Bernard L. Montgomeryn komentamana muutama tunti myöhemmin. Koko Sisilia oli näin liittoutuneiden hallussa.
17. elokuuta – Yhdysvaltain ja Kanadan joukot nousivat maihin Kiskalle, jonka japanilaiset ovat evakuoineet jo heinäkuussa.
20. elokuuta – 33 poliittista vaikuttajaa, ns. rauhanoppositio, jätti presidentti Risto Rytille kirjelmän, jossa vaadittiin pikaista rauhaa. Salaiseksi tarkoitettu kirjelmä vuoti Ruotsin sanomalehtien kautta julkisuuteen ja herätti kohun Saksan johdossa.
29. elokuuta – Saksalaiset hajottivat Tanskan hallituksen sen kieltäydyttyä rikkomasta lakkoja ja osoitettua tyytymättömyyttä miehitysvaltaa vastaan.
3. syyskuuta – Liittoutuneet nousivat maihin Italian mantereelle Montgomeryn johdolla.
4. syyskuuta – Josif Stalin rehabilitoi ortodoksisen kirkon. Hän tapasi metropoliitta Sergiuksen, keskusteli tämän kanssa pitkään ystävällisesti ja määräsi Pyhän synodin perustettavaksi uudelleen.^[1]
8. syyskuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower ilmoitti Italian antautumisesta.
23. syyskuuta – Repubblica Sociale Italiana (Salòn tasavalta) perustettiin Pohjois-Italiaan, johtajanaan saksalaisten kommandojen vapauttama Benito Mussolini.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

13. lokakuuta – Italian uusi hallitus liittyi liittoutuneisiin ja julisti sodan Saksalle.
22. lokakuuta – RAF pommitti Kasselia.
1. marraskuuta – Operaatio Goodtime: Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Bougainvillessä Salomonsaarilla.
3. marraskuuta – Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm sanoi puheessaan, että Suomessa ei tunneta sympatiaa Natsi-Saksaa kohtaan.
15. marraskuuta – Heinrich Himmler määräsi romanit asetettavaksi samalle tasolle kuin juutalaiset ja vietäviksi keskitysleireille.
16. marraskuuta – 160 USAF:n pommittajaa iski vesivoimalaitokseen ja raskasvesitehtaalle Norjan Vemorkissa.
18. marraskuuta – 440 RAF:n pommittajaa iski Berliiniin, aihettaen vain vähäistä tuhoa ja surmaten 131. RAF menetti yhdeksän konetta.
20. marraskuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Kiribatilla Tarawan ja Makinin atolleilla.
22. marraskuuta – Presidentti Franklin D. Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Kiinan tasavallan johtaja Chiang Kai-Shek tapasivat Kairossa.
22. marraskuuta – Libanon itsenäistyi Ranskasta.
28. marraskuuta – Teheranin konferenssi: Roosevelt, Churchill ja Stalin tapasivat Teheranissa neuvotellakseen sotastrategiasta ja sopivat kesäkuun 1944 maihinnoususta Eurooppaan.
1. joulukuuta – Saksa vaati takeita siitä, ettei Suomi ryhdy Neuvostoliiton kanssa neuvotteluihin erillisrauhasta.
4. joulukuuta – Jugoslaviassa vastarintajohtaja Tito julisti väliaikaisen Jugoslavian demokraattisen hallituksen perustetuksi.
17. joulukuuta – Sosiaaliministeri K.-A. Fagerholm erosi hallituksesta.
24. joulukuuta – Kenraali Dwight D. Eisenhower nimitettiin liittoutuneiden ylipäälliköksi.
29. joulukuuta – Suomi torjui Saksan vaatiman liittosopimuksen.

muokkaa Syntyneitä

17. tammikuuta – Aarno Laitinen, suomalainen toimittaja
19. tammikuuta – Janis Joplin, yhdysvaltalainen rock- ja blues-laulaja
24. tammikuuta – Sharon Tate, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. tammikuuta – Tytti Parras, suomalainen kirjailija
30. tammikuuta – Ilpo Mansnerus, suomalainen huilisti ja kapellimestari
15. helmikuuta – Juhani Suomi, suomalainen politiikan tutkija
20. helmikuuta – Mike Leigh, englantilainen elokuvaohjaaja
22. helmikuuta – Horst Köhler, Saksan liittopresidentti
24. helmikuuta – George Harrison, englantilainen muusikko ("The Beatles")
25. helmikuuta – Jukka Kajava, suomalainen kriitikko (k. 2005)
25. helmikuuta – Olli Alho, suomalainen radiojohtaja
9. maaliskuuta – Bobby Fischer, yhdysvaltalainen šakinpelaaja (maailmanmestari) (k. 2008)
15. maaliskuuta – David Cronenberg, kanadalainen elokuvaohjaaja
17. maaliskuuta – Alpo Ruuth, suomalainen kirjailija (k. 2002)
19. maaliskuuta – Mario Monti, italialainen komissaari
23. maaliskuuta – Nils-Aslak Valkeapää, saamelainen taiteilija (k. 2001)
29. maaliskuuta – John Major, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
31. maaliskuuta – Christopher Walken, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. huhtikuuta – Erkki Liikanen, suomalainen muusikko ja juontaja
26. huhtikuuta – Mikko Elo, suomalainen poliitikko
13. toukokuuta – Johan Bargum, suomalainen kirjailija
14. toukokuuta – Ólafur Ragnar Grímsson, Islannin presidentti
20. toukokuuta – Albano Carrisi, italialainen muusikko
17. kesäkuuta – Barry Manilow, yhdysvaltalainen muusikko
19. kesäkuuta – Jussi Kylätasku, suomalainen kirjailija
30. kesäkuuta – Rock-Jerry (oik. Kaj Järnström), suomalainen muusikko
26. heinäkuuta – Mick Jagger, brittiläinen muusikko ("The Rolling Stones")
28. heinäkuuta – Maarit Niiniluoto, suomalainen toimittaja ja kirjailija
11. elokuuta – Pervez Musharraf, pakistanilainen kenraali ja presidentti
17. elokuuta – Robert De Niro, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. elokuuta – Yukio Kasaya, japanilainen mäkihyppääjä
18. elokuuta – Hannu Mäkelä, suomalainen kirjailija
29. elokuuta – Peter von Bagh, suomalainen elokuvaohjaaja ja -historioitsija
30. elokuuta – Robert Crumb, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
6. syyskuuta – Roger Waters, englantilainen muusikko ("Pink Floyd")
14. syyskuuta – Antti Hammarberg, laulaja ja säveltäjä (Irwin Goodman)
15. syyskuuta – Jussi Raittinen, suomalainen viihdemuusikko
18. syyskuuta – Sirpa Tabet, suomalainen kirjailija
23. syyskuuta – Julio Iglesias, espanjalainen muusikko
29. syyskuuta – Lech Wałęsa, Puolan solidaarisuusliikkeen johtaja ja presidentti
24. lokakuuta – Seppo Paakkunainen ("Paroni"), suomalainen jazzmuusikko
8. joulukuuta – Jim Morrison, yhdysvaltalainen muusikko ("The Doors")
11. joulukuuta – John Kerry, yhdysvaltalainen poliitikko ja presidenttiehdokas
20. joulukuuta – Sirkka-Liisa Anttila, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
23. joulukuuta – Silvia Sommerlath, Ruotsin kuningatar
24. joulukuuta – Tarja Halonen, Suomen 11. presidentti
Bror-Erik Wallenius, suomalainen urheilutoimittaja

muokkaa Kuolleita

7. tammikuuta – Nikola Tesla, kroatialainen fyysikko ja keksijä
21. tammikuuta – A. K. Cajander, suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko
14. helmikuuta – David Hilbert, saksalainen matemaatikko
7. maaliskuuta – Akilles Järvinen, suomalainen yleisurheilija
28. maaliskuuta – Sergei Rahmaninov, venäläinen säveltäjä ja pianisti
18. huhtikuuta – Isoroku Yamamoto, japanilainen amiraali
26. kesäkuuta – Edvard Fazer, suomalainen pianisti ja oopperanjohtaja
21. elokuuta – Henrik Pontoppidan, tanskalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1917)
24. elokuuta – Simone Weil, ranskalainen filosofi
29. elokuuta – Eemu Myntti, suomalainen taidemaalari
28. elokuuta – Boris III, Bulgarian tsaari
16. syyskuuta – Matti Jurva, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
30. syyskuuta – Maria Jotuni, suomalainen kirjailija

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1943

muokkaa Lähteet

↑ Deutscher: Stalin, s. 417

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1943.