1944.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu

2. tammikuuta – Berliinin suurpommitus.
4. tammikuuta – Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
18. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päättäneensä Leningradin saarron.
22. tammikuuta – Liittoutuneiden operaatio Shingle, maihinnousu Italian Anzioon alkoi.
27. tammikuuta – Saksalaisjoukot karkotettiin Leningradin läheltä.
30. tammikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Marshallsaarten Majurolle.

muokkaa Helmikuu

6.–7. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö.
16.–17. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö.
25. helmikuuta – Dagens Nyheter julkaisi Neuvostoliiton Suomelle asettamat ankarat rauhanehdot.
26.–27. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten kolmas pommitusyö.
29. helmikuuta – Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuoli.
29. helmikuuta – Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousivat maihin Amiraliteettisaarilla.

muokkaa Maaliskuu

18. maaliskuuta – Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittivät Unkarin. Maahan asetettiin saksalaismielinen Döme Sztójayn hallitus.
27. maaliskuuta – Suomen rauhanneuvottelijat J. K. Paasikivi ja Carl Enckell matkustivat Moskovaan, jossa he tapasivat Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatsheslav Molotovin.

muokkaa Huhtikuu

15. huhtikuuta – Suomi hylkäsi Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot.

muokkaa Toukokuu

10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim moitti Suomen sodanjohtoa tehottomista puolustusvalmisteluista.
18. toukokuuta – Saksalaiset vetäytyivät Monte Cassinosta ja liittoutuneet valtasivat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.

muokkaa Kesäkuu

4. kesäkuuta – USA:n laivasto kaappasi saksalaisen U-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallatuksi vihollisaluksen.
5. kesäkuuta – Liittoutuneet saapuivat Roomaan. Se oli ensimmäinen vallattu Akselivaltojen pääkaupunki.
5. kesäkuuta – Yli 1 000 pommikonetta pudotti 5 000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
6. kesäkuuta – Normandian maihinnousu käynnistyi, 155 000 sotilaan suuruinen Liittoutuneiden osasto nousi maihin Normandiassa Ranskassa.
9. kesäkuuta – Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan Kannaksella.
10. kesäkuuta – 642 ihmistä surmattiin Oradour-sur-Glanein verilöylyssä Ranskassa.
13. kesäkuuta – Ensimmäinen V-1-hyökkäys Englantiin.
15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot nousivat maihin Saipanilla.
15. kesäkuuta – Suomen sodanjohto antoi Itä-Karjalassa oleville joukoille vetäytymiskäskyn, jotta voimat saataisiin keskitetyksi Karjalan kannakselle.
17. kesäkuuta – Islanti julistautui itsenäiseksi Tanskasta.
20. kesäkuuta – Suomalaiset menettivät Viipurin.
22. kesäkuuta – Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
23. kesäkuuta – Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista.
25.6.–10.7. – Jatkosodan Tali-Ihantalan taistelu Viipurin mlk:n alueella.
30. kesäkuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen.

muokkaa Heinäkuu

7. heinäkuuta – Neuvostoliittolaiset partisaanit tuhosivat Seitajärven kylän Savukoskella ja tappoivat 14 kylän asukasta.
9. heinäkuuta – Britit ja kanadalaiset valtasivat Caenin.
12. heinäkuuta – Eino Ripatti sai Mannerheim-ristin ritarin arvon.
12. heinäkuuta – Josif Stalin antoi neuvostojoukoille käskyn hyökkäyksen keskeyttämisestä Karjalan kannaksella.
14. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hävittivät Lokan kylän Sodankylässä. Hyökkäyksessä sai surmansa 21 kyläläistä.
18. heinäkuuta – Hideki Tōjō erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
20. heinäkuuta – Adolf Hitler selvisi Claus von Stauffenbergin tekemästä murhayrityksestä.
21. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Guamilla.
21. heinäkuuta – Espoon Lahnuksessa mitattiin Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm.

muokkaa Elokuu

1. elokuuta – Risto Ryti erosi presidentin virasta. Eduskunta valitsi Mannerheimin Suomen presidentiksi (4. elokuuta).
1.–2. lokakuuta – Varsovan kansannousu Puolassa.
12. elokuuta – Liittoutuneet valtasivat Firenzen.
12. elokuuta – Maailman ensimmäinen merenalainen öljyputki laskettiin Englannin ja Ranskan välille Operaatio Plutossa turvaamaan liittoutuneiden polttoainehuoltoa.
15. elokuuta – Operaatio Dragoon: Maihinnousu Etelä-Ranskassa Cannesin ja Toulonin välillä.
17. elokuuta – Marsalkka Mannerheim ilmoitti saksalaiselle marsalkalle Wilhelm Keitelille, ettei Ribbentrop-sopimus sitonut häntä.
23. elokuuta – Romania solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningas Mihain vallankaappauksen jälkeen.
24. elokuuta – Liittoutuneet vapautti Pariisin.
29. elokuuta – Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.

muokkaa Syyskuu

2. syyskuuta – Liittoutuneiden joukot saapuivat Brysseliin.
4. syyskuuta – Suomi lopetti sodankäynnin kello 07:00. Hallitus tiedotti suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
4. syyskuuta – Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
5. syyskuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle.
6. syyskuuta – Pääministeri Antti Hackzellin johtama rauhanvaltuuskunta matkusti Moskovaan.
8. syyskuuta – Lontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
11. syyskuuta – Pohjoiset ja eteläiset Liittoutuneiden joukot Ranskassa tapasivat Dijonin lähellä.
17. syyskuuta – Operaatio Market Garden alkoi.
19. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.
22. syyskuuta – Valvontakomission ensimmäiset jäsenet saapuivat Helsinkiin ja asettuivat Hotelli Torniin.
23. syyskuuta – Isänmaallinen kansanliike lakkautettiin.
25. syyskuuta – Välirauhansopimuksen nojalla vapautettiin kaikki sotien aikana ja niitä ennen poliittisista syistä vangitut suomalaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi äärivasemmistolaisia.
28. syyskuuta – Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenotto Pudasjärvellä. Todellinen Lapin sota alkoi.

muokkaa Lokakuu

9. lokakuuta – Pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton päämies Josif Stalin aloittivat yhdeksänpäiväisen konferenssin Moskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
10. lokakuuta – Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussissa.
13. lokakuuta – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta (SOTEVA) perustettiin.
15. lokakuuta – Unkari solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa.
16. lokakuuta – Unkarin Miklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinen Nuoliristi-ryhmä.
16. lokakuuta – Saksalaiset vetäytyivät hävittämältään Rovaniemeltä. Neuvostoliitto arvosteli Suomea hitaasta edistymisestä saksalaisten karkottamisessa.
16. lokakuuta – Suomen hallitus kehotti kirjastoja ja kirjakauppoja poistamaan yleisön saatavilta Neuvostoliiton vastaisiksi katsotut kirjat. Tehtävä hoidettiin vapaaehtoisesti ja vähin äänin.
18. lokakuuta – Volkssturm muodostettiin Hitlerin ohjeiden mukaan.
20. lokakuuta – Neuvostojoukot ja Jugoslavian partisaanit valtasivat Belgradin.
21. lokakuuta – Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaama Saksan kaupunki.
23. lokakuuta – Leytelahden taistelu Filippiineillä alkoi.
29. lokakuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto perustettiin.

muokkaa Marraskuu

1. marraskuuta – Suomessa aloitettiin kenttäarmeijan kotiuttaminen.
3. marraskuuta – Neuvostoliittolainen kapteeni Ivan Belov ammuttiin Helsingin Lauttasaaressa. Tämä henkirikos on edelleen selvittämättä.
6. marraskuuta – Suojeluskunnat määrättiin lopetettaviksi Suomessa.
7. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti haastajansa Thomas E. Deweyn ja hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana Yhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
7. marraskuuta – Sosialistisen eduskuntaryhmän kansanedustajat eli niin sanotut "kuutoset" palasivat eduskuntaan.
12. marraskuuta – Taistelulaiva Tirpitz upposi RAF:n hyökkäyksessä Norjassa.
18. marraskuuta – Saksalaiset poistuivat pohjoisimmasta Suomesta Karigasniemellä.
22. marraskuuta – William Lyon Mackenzie King toteutti asevelvollisuuden Kanadassa, mikä johti poliittiseen kriisiin.
22. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot valtasivat Metzin.
23. marraskuuta – Lotta Svärd -järjestö määrättiin lopettavaksi.
24. marraskuuta – 88 USAF:n konetta pommitti Tokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.

muokkaa Joulukuu

3. joulukuuta – Vapautetussa Kreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
16. joulukuuta – Saksa aloitti Ardennien hyökkäyksen länsirintamalla.
17. joulukuuta – Malmédyn verilöyly.
19. joulukuuta – Le Monden ensimmäinen numero ilmestyy.
29. marraskuuta – Albania vapautui miehityksestä.
30. joulukuuta – Kreikan kuningas Yrjö II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
31. joulukuuta – Unkari julisti sodan Saksalle.
31. joulukuuta – Valtion tiedoituslaitos lakkautettiin.

muokkaa Syntyneitä

18. tammikuuta – Paul Keating, Australian pääministeri
19. tammikuuta – Pehr Henrik Nordgren, suomalainen säveltäjä (k. 2008)
10. helmikuuta – Vernor Vinge, yhdysvaltalainen matemaatikko ja tieteiskirjailija
10. helmikuuta – Urpo Leppänen, suomalainen poliitikko
13. helmikuuta – Jerry Springer, televisiojuontaja
14. helmikuuta – Ronnie Peterson, Formula 1 -kuljettaja
17. helmikuuta – Marjatta Raita, elokuva- ja teatterinäyttelijä
25. helmikuuta – François Cevert, ranskalainen kilpa-autoilija
2. maaliskuuta – Leif Segerstam, kapellimestari
6. maaliskuuta – Kiri Te Kanawa, oopperalaulaja
7. maaliskuuta – Townes van Zandt, muusikko
16. maaliskuuta – Pekka Kostiainen, säveltäjä ja kuoronjohtaja
21. maaliskuuta – Timothy Dalton, näyttelijä (mm. James Bond)
25. maaliskuuta – Pirjo Ala-Kapee, poliitikko ja maaherra
26. maaliskuuta – Diana Ross, yhdysvaltalainen laulaja
7. huhtikuuta – Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri
27. huhtikuuta – Heikki Westerinen, suomalainen šakinpelaaja.
27. huhtikuuta – Aarno Raninen, suomalainen viihdesäveltäjä, -sovittaja ja -laulaja
5. toukokuuta – John Rhys-Davies, näyttelijä
14. toukokuuta – George Lucas, elokuvaohjaaja ja -tuottaja
16. toukokuuta – Leena Kirstinä, kirjallisuudentutkija ja suomentaja
20. toukokuuta – Pekka Siitoin, suomalainen okkultisti (k. 2003)
21. toukokuuta – Mary Robinson, Irlannin presidentti
25. toukokuuta – Frank Oz, näyttelijä, elokuvaohjaaja ja nukke-esittäjä
6. kesäkuuta – Edgar Froese, saksalainen muusikko ("Tangerine Dream")
10. kesäkuuta – Elli Castrén, näyttelijä
13. kesäkuuta – Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri
8. heinäkuuta – Juhani Palmu, suomalainen taidemaalari
19. heinäkuuta – Aulikki Oksanen, suomalainen kirjailija ja runoilija
28. heinäkuuta – Markku Envall, suomalainen kirjallisuudentutkija
9. elokuuta – Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja (k. 1980)
19. elokuuta – Seppo Ahti (Bisquit), suomalainen pakinoitsija
20. elokuuta – Rajiv Gandhi, Intian pääministeri (k. 1991)
5. syyskuuta – Esko Roine, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
10. syyskuuta – Mikko Kuoppa, suomalainen poliitikko
12. syyskuuta – Ilmari Saarelainen, suomalainen näyttelijä
21. syyskuuta – Barry White, yhdysvaltalainen muusikko (k. 2003)
25. syyskuuta – Michael Douglas, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. syyskuuta – Seija Simola, suomalainen laulaja
30. syyskuuta – Jimmy Johnstone, skotlantilainen jalkapalloilija (k. 2006)
1. lokakuuta – Antti Tuuri, pohjalainen kirjailija
6. lokakuuta – Eero Raittinen, suomalainen viihdemuusikko
29. lokakuuta – Ata Hautamäki, suomalainen rikoskirjailija
5. marraskuuta – Jarl-Thure Eriksson, suomalainen fyysikko, professori, Tampereen teknillisen yliopiston rehtori
7. marraskuuta – Pekka Vennamo, suomalainen ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
20. marraskuuta – Erkki Hämäläinen ("Hyeena"), suomalainen kirjailija (k. 1999)
1. joulukuuta – Arja Saijonmaa, suomalainen laulaja ja näyttelijä
14. joulukuuta – Maija-Liisa Márton, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
17. joulukuuta – Timo K. Mukka, suomalainen kirjailija (k. 1973)
21. joulukuuta – Maikki Harjanne, suomalainen kirjailija
23. joulukuuta – Jukka Kemppinen, suomalainen lakimies ja runoilija

muokkaa Kuolleita

12. tammikuuta – Uno Ullberg, suomalainen arkkitehti
23. tammikuuta – Edvard Munch, norjalainen taidemaalari
6. helmikuuta – Samuli Paulaharju opettaja ja kansanperinteen kerääjä (s. 1875)
10. helmikuuta – Kustaa Pihlajamäki, suomalainen painija
29. helmikuuta – Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti
28. toukokuuta – Katri Vala, suomalainen runoilija
26. heinäkuuta – Reza Pahlavi, syrjäytetty Iranin šaahi
31. heinäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, lentäjä ja kirjailija
3. elokuuta – Lauri Koskela, suomalainen painija
5. elokuuta – Einar Vihma, suomalainen kenraali
8. elokuuta – Aino Ackté, oopperalaulaja
23. elokuuta – Abdul Mejid II, syrjäytetty osmanien kalifi
11. lokakuuta – Rolf Witting, suomalainen poliitikko, professori
14. lokakuuta – Erwin Rommel, kenttämarsalkka (s. 1891) (itsemurha)
24. lokakuuta – Lauri Haarla, suomalainen kirjailija
16. marraskuuta – Wilho Sjöström, suomalainen taidemaalari
20. joulukuuta – Abbas II (Abbas Hilmi pašša), Osmanien Egyptin kediivi (varakuningas)
30. joulukuuta – Romain Rolland, ranskalainen kirjailija

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1944

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1944.