1945.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

5. tammikuuta – Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
17. tammikuuta – Neuvostoliitto valloitti Varsovan.
17. tammikuuta – Neuvostojoukot pidättivät ruotsalaisen diplomaatin Raoul Wallenbergin Budapestissa.
23. tammikuuta – "Kuutoset" tekivät eduskuntakyselyn suomalaisista sotarikollisista.
25. tammikuuta – Hallitus lakkautti Suomen Aseveljien Liiton. Porvarilliset puolueet ja SDP paheksuivat toimenpidettä kovin sanoin.
27. tammikuuta – Puna-armeija saapui Auschwitziin ja Birkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit. Leirien johtajat ja vartijat vangittiin.
30. tammikuuta – Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana. 9 300 pakolaista hukkui.
31. tammikuuta – Suomen hallitus asetti tohtori Eirik Hornborgin johtaman komitean tutkimaan Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon toimia.
4.–11. helmikuuta – Presidentti Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Josif Stalin tapasivat Jaltan konferenssissa.
8. helmikuuta – Yhdysvaltain pommitus surmasi 35 000 Dresdenissä.
10. helmikuuta – S-13 upotti Pillausta (Baltisk) lähteneen SS General von Steubenin, 4 500 hukkui.
13. helmikuuta – Neuvostoliitto sai viimein vallatuksi Budapestin.
14. helmikuuta – Kaksipäiväiset rajut Dresdenin pommitukset alkoivat. "Elben Firenzeksi" kutsuttu kaupungin arvokas keskusta siirtyi historiaan.
16. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Corregidorilla Filippiineillä.
19. helmikuuta – Iwo Jiman taistelu: 30 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.
22. helmikuuta – SKP:n puoluetoimikunta vaati Valpon lakkauttamista.
23. helmikuuta – Yhdysvallat valtasi Filippiinien pääkaupungin Manilan.
24. helmikuuta – Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmattiin parlamentissa.
1. maaliskuuta – Anne Frank, natsien tunnetuin uhri, kuoli Bergen-Belsenissä.
3. maaliskuuta – Suomi julisti sodan Akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
6. maaliskuuta – Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
7. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot saivat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittivat joen ylityksen.
9.–10. maaliskuuta – USAF hyökkäsi Tokioon palopommein, 100 000 asukasta sai surmansa.

Palava lentotukialus USS Franklin.

15. maaliskuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi piti radiopuheen, jossa hän toivoi valittavaksi "uusia kasvoja" eduskuntaan tulevissa vaaleissa.
17. maaliskuuta – Japanin Kobeen hyökättiin 331:llä B-29-pommittajalla, yli 8 000 kuoli.
17.-18. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit. Äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen.
18. maaliskuuta – 1 250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
19. maaliskuuta – Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
19. maaliskuuta – Japanin pommikoneet saivat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
21. maaliskuuta – Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
22. maaliskuuta – Arabiliitto perustettiin Kairossa.
30. maaliskuuta – Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

1. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
5. huhtikuuta – Neuvostoliitto irtisanoi Japanin kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen.
7. huhtikuuta – Japanin taistelulaiva Yamato upotettiin 300 km pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
12. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, hänen tilalleen astui varapresidentti Harry S. Truman.
13. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Wienin.
16. huhtikuuta – Neuvostoliiton L-3 torpedoi pakolaisia kuljettaneen Goya-rahtialuksen Gdanskinlahdella. 7 000 ihmistä hukkui.
20. huhtikuuta – Sisäministeri Yrjö Leino sai Valvontakomissiolta määräyksen pidättää 20 komission nimeämää henkilöä ja luovuttaa heidät komissiolle. Henkilöt pidätettiin kotoaan seuraavana yönä ja heidät kuljetettiin Leinon tietämättä aamuyöllä lentokoneella Neuvostoliittoon.
22. huhtikuuta – Keskeisiin natsijohtajiin kuulunut Heinrich Himmler tappoi itsensä syanidilla.
23. huhtikuuta – Valtiollisen poliisin päällikkönä jatkosodan aikana toiminut Arno Anthoni pidätettiin ja asetettiin turvasäilöön.
25. huhtikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien perustamisneuvottelut San Franciscossa.
25. huhtikuuta – Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtasivat Elbellä jakaen Saksan kahtia.
27. huhtikuuta – Lapin sota päättyi, kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomen alueelta. Tapahtuman vuosipäivänä vietetään kansallista veteraanipäivää.
28. huhtikuuta – Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
29. huhtikuuta – Italiassa olleet Saksan sotajoukot antautuivat.
28. huhtikuuta – Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
30. huhtikuuta – Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seurasi Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
1. toukokuuta – Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
2. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostettiin valtiopäivätalon katolle.
2. toukokuuta – Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
3. toukokuuta – RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10 000 ihmistä sai surmansa. SS ampui selviytyneet vangit.
3. toukokuuta – Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
4. toukokuuta – Viimeiset Tanskassa olleet saksalaiset sotilaat antautuivat.
5. toukokuuta – Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
7. toukokuuta – Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä. Liittoutuneet määräsivät Saksan kansallissosialistisen puolueen lakkautettavaksi.
8.–29. toukokuuta – Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistivat kapinan Algeriassa.
8. toukokuuta – Saksan antautumissopimus tuli voimaan länsirintamalla, idässä päivää myöhemmin. Tapauksen muistoksi vietetään monissa maissa 8. tai 9. toukokuuta voitonpäivää.
8. toukokuuta – Viimeiset Norjassa olleet saksalaiset sotilaat poistuivat maasta.
9. toukokuuta – Amerikkalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling. Quislingin Nasjonal Samling -puolue hajotettiin.
9. toukokuuta – Neuvostojoukot valtasivat Prahan.
9. toukokuuta – Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
15. toukokuuta – Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
19. toukokuuta – SKP:n Aimo Aaltonen nimitettiin Valpon apulaispäälliköksi. Valpoa alettiin "puhdistaa".
23. toukokuuta – Britit pidättivät Karl Dönitzin ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
30. toukokuuta – Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
1. kesäkuuta – Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
6. kesäkuuta – Norjan kuningas Haakon VII palasi maanpaosta Lontoosta.
21. kesäkuuta – Okinawan taistelu päättyi.
25. kesäkuuta – Sosialidemokraatti Einar Gerhardsen muodosti Norjan uuden hallituksen.
26. kesäkuuta – YK: peruskirja allekirjoitettiin.
29. kesäkuuta – SKDL teki kansanedustaja Hertta Kuusisen johdolla eduskuntakyselyn sotasyyllisyysasiasta. Pääsyyllisiksi nimettiin Risto Ryti, Edwin Linkomies, Jukka Rangell, Väinö Tanner ja Toivo Kivimäki.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

Ensimmäinen ydinräjäytys, koodinimi "Trinity" 16. heinäkuuta

1. heinäkuuta – Saksa jaettiin miehitysjoukkojen kesken.
4. heinäkuuta – Sisäministeri Yrjö Leino teki eduskunnalle selkoa juuri paljastuneesta asekätkentäjutusta.
5. heinäkuuta – Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
9. heinäkuuta – Kokkola-Kerimäki-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
12. heinäkuuta – Tohtori Eirik Hornborgin johtama komitea sai valmiiksi mietintönsä Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon toimien lainmukaisuudesta. Mietintö salattiin julkisuudelta valvontakomission vaatimuksesta.
16. heinäkuuta – Ensimmäinen atomipommikoe "Trinity": 6 kg plutoniumia saa aikaan 19 kilotonnin räjähdyksen.
17. heinäkuuta – Potsdamin konferenssi, viimeinen kolmen suurvallan johtajien tapaaminen.
21. heinäkuuta – Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön.
23. heinäkuuta – Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
26. heinäkuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä tappion. Clement Attleesta tuli uusi pääministeri.
30. heinäkuuta – Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palanneen USS Indianapolisin. 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
31. heinäkuuta – Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.
6. elokuuta – Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa.
8. elokuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
9. elokuuta – Nagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60 000–80 000 ihmistä kuoli heti.
14. elokuuta – Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
15. elokuuta – Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
17. elokuuta – Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät kuitenkaan tätä hyväksyneet.
19. elokuuta – Ho Chi Minhin johtama Viet Minh otti vallan Hanoissa.
24. elokuuta 1945 Suomessa syntyi 495 lasta, joka on yhden vuorokauden syntyvyyden suomenennätys
2. syyskuuta – Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
2. syyskuuta – Ho Chi Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen.
4. syyskuuta – Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
8. syyskuuta – Yhdysvallat miehitti Etelä-, Neuvostoliitto Pohjois-Korean.
10. syyskuuta – Norjan syrjäytetty valtionpäämies Vidkun Quisling tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan, mikä merkitsi poikkeamista Norjan rikoslaista (Norjassa kuolemanrangaistus oli kielletty vuonna 1905).
11. syyskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi ns. sotasyyllisyyslain.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

9. lokakuuta – Vichyn hallituksen pääministeri Pierre Laval tuomittiin kiivaassa oikeudenkäynnissä kuolemaan.
16. lokakuuta – YK:n ravinto- ja maatalousjärjestö (FAO) piti ensimmäisen kokouksensa Quebecissä Kanadassa.
17. lokakuuta – Eversti Juan Perón kaappasi vallan Argentiinassa.
21. lokakuuta – Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.
24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
6. marraskuuta – Suomen hallitus päätti, että entinen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, entiset ministerit Antti Kukkonen, Henrik Ramsay, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner sekä Suomen entinen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki on asetettava erityisessä sotasyyllisyysoikeudessa syytteeseen "virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi".
13. marraskuuta – Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.
15. marraskuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ensimmäinen istunto pidettiin Helsingin Säätytalossa.
15. marraskuuta – Tukholman Karoliininen instituutti ilmoitti myöntäneensä Nobelin kemianpalkinnon professori A. I. Virtaselle.
20. marraskuuta – Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
29. marraskuuta – Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
27. joulukuuta – Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.
27. joulukuuta – Maailmanpankki (IBRD) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustettiin.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Marraskuu – Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone, ENIAC (Electronic Numerical Integrator Analyzer and Computer), valmistui.
Joulukuu – Nag Hammadin kirjasto löytyi.

muokkaa Syntyneitä

4. tammikuuta – Vesa-Matti Loiri, näyttelijä, laulaja
10. tammikuuta – Rod Stewart, laulaja.
29. tammikuuta – Tom Selleck, näyttelijä.
2. helmikuuta – Frederik (oik. Ilkka Sysimetsä), iskelmälaulaja
4. helmikuuta – Merete Mazzarella, kirjailija ja arvostelija
9. helmikuuta – Mia Farrow, näyttelijä.
9. helmikuuta – Georg Dolivo, laulaja (Kivikasvot) ja kulttuurijohtaja
14. helmikuuta – Liechtensteinin Hans Adam II
15. helmikuuta – Edward Vesala, suomalainen jazzmuusikko (k. 1999)
20. helmikuuta – Martti Lindqvist, suomalainen teologi ja kirjailija
28. helmikuuta – Jani Uhlenius, suomalainen viihdemuusikko, -säveltäjä ja -kapellimestari
21. maaliskuuta – Bjarne Kallis, poliitikko
30. maaliskuuta – Eric Clapton, blues-kitaristi
28. toukokuuta – John Fogerty, amerikkalainen laulaja ja lauluntekijä
31. toukokuuta – Rainer Werner Fassbinder, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 1982)
3. kesäkuuta – Kristiina Halkola, suomalainen näyttelijä ja poliitikko
3. kesäkuuta – Markus Allan, suomalainen laulaja
6. kesäkuuta – Sasha Gabor, norjalainen pornonäyttelijä (k. 2008)
19. kesäkuuta – Aung San Suu Kyi, Nobel-palkittu myanmarilainen runoilija ja aktivisti
6. heinäkuuta – Heikki Mikkola, suomalainen moottoripyöräilijä
7. heinäkuuta – Matti Salminen, suomalainen laulaja
15. heinäkuuta – Matti Wuori, asianajaja
28. heinäkuuta – Jim Davis, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Karvinen)
17. elokuuta – Katri Helena, suomalainen laulaja
17. elokuuta – Inga Sulin, suomalainen laulaja ja näyttelijä
24. elokuuta – Harro Koskinen, suomalainen kuvataiteilija
27. elokuuta – Panu Rajala, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija
2. syyskuuta – Liisa Jaakonsaari, suomalainen toimittaja ja poliitikko
3. syyskuuta – Asko Sarkola, professori, teatterinjohtaja ja näyttelijä
13. syyskuuta – Raimo Sailas, valtiosihteeri
17. syyskuuta – Anki Lindqvist, suomalainen muusikko (k. 2007)
14. lokakuuta – Daan Jippes, alankomaalainen sarjakuvataiteilija
15. lokakuuta – Jaakko Kytömaa, suomalainen näyttelijä
20. lokakuuta – Markku Into, suomalainen runoilija
25. lokakuuta – Toni Edelmann, suomalainen säveltäjä
28. lokakuuta – Ritva Lehto, suomalainen missi (k. 1971)
30. lokakuuta – Henry Winkler, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. marraskuuta – Kalervo Kummola, jääkiekkovaikuttaja
7. joulukuuta – Marion Rung, suomalainen laulaja
9. joulukuuta – Heikki Turunen, suomalainen kirjailija
10. joulukuuta – Taisto Tammi, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1979)
11. joulukuuta – Jarno Saarinen, suomalainen moottoripyöräilijä (k. 1973)
20. joulukuuta – Peter Criss, yhdysvaltalaisen KISS -yhtyeen 1. rumpali
23. joulukuuta – Matti Ahde, poliitikko
24. joulukuuta – Lemmy Kilmister, brittiläinen muusikko

muokkaa Kuolleita

9. tammikuuta – Jüri Uluots, virolainen poliitikko
26. tammikuuta – Niilo Liakka, suomalainen kansansivistysmies ja poliitikko
13. helmikuuta – Ain'Elisabet Pennanen, suomalainen kirjailija
12. maaliskuuta – Anne Frank (Bergen-Belsenin keskitysleirillä)
26. maaliskuuta – David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
9. huhtikuuta – Wilhelm Canaris, Abwehrin johtaja (hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä)
12. huhtikuuta – Franklin Delano Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti (kuoli virassaan)
28. huhtikuuta – Benito Mussolini, Italian diktaattori (teloitettiin)
30. huhtikuuta – Adolf Hitler, Saksan diktaattori ja natsijohtaja (itsemurha)
1. toukokuuta – Joseph Goebbels, Saksan propagandaministeri (itsemurha)
23. toukokuuta – Heinrich Himmler, Gestapon ja SSn johtaja (itsemurha syanidilla)
3. elokuuta – Rudolf Holsti, poliitikko ja pitkäaikainen ulkoministeri
10. elokuuta – Robert Goddard, tiedemies
23. elokuuta – Stéphanie Clotilde Louise Herminie Marie Charlotte, Belgian kuningas Leopold II:n tytär
23. elokuuta – Julius Sundblom, ahvenanmaalainen lehtimies ja poliitikko
10. syyskuuta – Väinö Raitio, suomalainen säveltäjä
15. syyskuuta – Anton Webern, itävaltalainen säveltäjä
24. syyskuuta – Johannes Wilhelm Geiger, fyysikko
26. syyskuuta – Béla Bartók, unkarilainen säveltäjä ja pianisti
10. lokakuuta – Venny Soldan-Brofeldt, suomalainen taidemaalari
15. lokakuuta – Pierre Laval, Vichyn Ranskan päämies (teloitettiin)
24. lokakuuta – Vidkun Quisling, miehitetyn Norjan päämies (teloitettiin)
16. marraskuuta – Kaarlo Sarkia, suomalainen runoilija
28. marraskuuta – Alexander Frey, suomalainen lakimies, senaattori ja pankinjohtaja
20. joulukuuta – Kenraali George S. Patton (auto-onnettomuus)

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Sinuhe egyptiläinen – Mika Waltari
Ihmiselon ihanuus ja kurjuus – Frans Emil Sillanpää

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1945

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1945.