1948.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammi-maaliskuu

1. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan rautatiet kansallistettiin.
1. tammikuuta – Arabimilitantit piirittivät Jerusalemin vanhan kaupungin juutalaisalueen.
1. tammikuuta – Italian tasavaltainen perustuslaki astui voimaan.
1. tammikuuta – Hämeenlinnan mlk liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä osia myös Rengon ja Vanajan kuntiin.
4. tammikuuta – Burma sai itsenäisyyden Britanniasta.
15. tammikuuta – Suomi hyväksyttiin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin jäseneksi.
17. tammikuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä Jaavalla.
26. tammikuuta – Lääkäriksi itseään väittänyt mies myrkytti 12 tokiolaisen pankin 15:stä työntekijästä ja ryösti löytämänsä rahat. Teosta tuomittiin Sadamichi Hirasawa.
30. tammikuuta – Intian pasifistijohtaja Mahatma Gandhi murhattiin.
4. helmikuuta – Ceylon (myöhemmin Sri Lanka) sai itsenäisyyden. Kuningas Yrjö VI jäi Ceylonin kuninkaaksi ja valtion päämieheksi.
23. helmikuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Josef Stalin lähetti presidentti J. K. Paasikivelle kirjeen, jossa hän ehdotti Suomelle yhteistyö- ja avunantosopimusta Unkarin ja Romanian kanssa solmittujen sopimusten pohjalta.
24. helmikuuta – Kommunistipuolue otti vallan Tšekkoslovakiassa.
9. maaliskuuta – Puolustusvoimain komentaja Aarne Sihvo määräsi armeijan valmiustilaan kommunistien huhutun vallankaappausyrityksen varalta.
10. maaliskuuta – Tšekkoslovakian ulkoministeri Jan Masaryk kuoli pudottuaan toimistonsa ikkunasta. Tapaus leimattiin itsemurhaksi.
10. maaliskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto aloittivat Moskovassa neuvottelut YYA-sopimuksesta. Suomen valtuuskuntaan kuuluivat pääministeri Mauno Pekkala, ulkoministerit Carl Enckell ja Reinhold Svento, sisäministeri Yrjö Leino SKDL:n edustajana, eduskunnan puhemies Urho Kekkonen Maalaisliiton edustajana, kansanedustaja Onni Peltonen SDP:n edustajana ja kansanedustaja Johan Otto Söderhjelm RKP:n edustajana.
24. maaliskuuta – Kansanedustaja Hertta Kuusinen piti Helsingin Messuhallissa kuuluisan puheensa "Tshekkoslovakian tiestä".

muokkaa Huhti-kesäkuu

3. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman allekirjoitti viiden miljardin dollarin Marshall-avun 16:lle maalle.
6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus allekirjoitettiin Moskovassa.
9. huhtikuuta – Populistisen presidenttiehdokkaan Jorge Eliécer Gaitánin salamurha aloitti väkivaltaiset mellakat Bogotássa (Bogotazo) ja kymmenvuotisen väkivallan aallon koko Kolumbiassa (La violencia), jossa yli 300 000 ihmistä tapettiin.
9. huhtikuuta – Deir Yassinin verilöyly Palestiinassa: juutalaisten Irgun- ja Lehi-taistelujärjestöt hyökkäsivät arabisiviilejä vastaan, 107–120 ihmistä sai surmansa.
9. huhtikuuta – Oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutun ns. päämajan linjan osalta.
27. huhtikuuta – Kommunistien huhuttiin yrittävän vallankaappausta Suomessa. Poliisi ja armeija olivat hälytysvalmiudessa Helsingissä ja sen lähiympäristössä, mutta mitään poikkeavaa ei kuitenkaan tapahtunut.
28. huhtikuuta – Suomen eduskunta ratifioi YYA-sopimuksen.
1. toukokuuta – 213 kommunistia teloitettiin Kreikassa.
11. toukokuuta – Luigi Einaudista tuli Italian presidentti.
14. toukokuuta – Israelin valtio julistettiin perustetuksi.
15. toukokuuta – Egypti, Transjordan, Libanon, Syyria, Irak ja Saudi-Arabia aloittivat sodan Israelia vastaan.
18. toukokuuta – Ensimmäinen Kiinan tasavallan lakiasäätävä kokous kokoontui Nanjingissa.
19. toukokuuta – Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arvo Salminen esitti sisäministeri Yrjö Leinolle epäluottamuslausetta ns. Leinon vankien jutun vuoksi. Eduskunta hyväksyi esityksen äänin 81-61.
22. toukokuuta – Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi erotti Yrjö Leinon valtioneuvoston jäsenyydestä.
5. kesäkuuta – Neuvostoliitto alensi Suomen jäljellä olleet sotakorvaukset puoleen.
21. kesäkuuta – Saksan markasta tuli Saksan liittotasavallan virallinen valuutta.
24. kesäkuuta – Berliinin saarto alkoi Neuvostoliiton katkaistua tiet ja rautatiet Länsi-Berliiniin.
28. kesäkuuta – Kominform syytti Jugoslavian kommunistipuoluetta marxismi-leninismin hylkäämisestä ja neuvostovastaisesta asenteesta. Välirikko Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteissa.
28. kesäkuuta – Yhdysvallat, Britannia ja Ranska aloittivat kaikkiaan 324 päivää kestäneet ilmakuljetukset Länsi-Berliinin huoltamiseksi.

muokkaa Heinä-syyskuu

5. heinäkuuta – National Health Service aloitti toimintansa. Britannian hallitus otti vastuun kaikesta maan terveydenhuollosta ja tarjosi kaikille ilmaiset palvelut kansallistettuaan kunnalliset ja vapaaehtoisvoimin toimivat sairaalat.
15. heinäkuuta – Italian kommunistipuolueen pääsihteerin Palmiro Togliattin murhayritys aloitti lakkojen sarjan.
20. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Harry S. Truman määräsi ensimmäisen rauhanajan sotaväenoton Yhdysvalloissa välien viilentyessä Neuvostoliittoon.
22. heinäkuuta – Eduskunta sääti lapsilisälain.
24. heinäkuuta – Suuri öljypalo Naantalin satamassa.
26. heinäkuuta – Rotusyrjintä lopetettiin Yhdysvaltain armeijassa.
12. elokuuta – USA tunnusti Etelä-Korean hallituksen.
19. elokuuta – Neuvostojoukot ampuivat saksalaisia Berliinin saartoa vastustaneita mielenosoittajia.
21. elokuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittu Toivo Kivimäki vapautettiin vankilasta.
6. syyskuuta – Julianasta tuli Alankomaiden kuningatar Vilhelmiinan erottua terveyssyistä.
17. syyskuuta – Israelilainen Lehi-taistelujärjestö murhasi kreivi Folke Bernadotten.

muokkaa Loka-joulukuu

7. lokakuuta – Kuopiolaisen Silvo Sokan "rakettilento" aiheutti sensaation tiedotusvälineissä.
21.–23. lokakuuta – Kommunistit järjestivät lakkomellakoita Arabian tehtailla Helsingissä.
28. lokakuuta – Neuvostoliitto veti lähettiläänsä Jugoslaviasta, monet muut kommunistimaat seuraavat päätöstä.
2. marraskuuta – Harry S. Truman voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Thomas E. Deweyn.
12. marraskuuta – Tokiossa sotasyyllisyysoikeudenkäynti tuomitsi seitsemän syytettyä kuolemaan, mukaan lukien kenraali Hideki Tōjōn.
21. marraskuuta – Sotasyyllisinä vankeuteen tuomitut Edwin Linkomies ja Väinö Tanner vapautettiin.
10. joulukuuta – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Yleisen ihmisoikeuksien julistuksen.
28. joulukuuta – Egyptin pääministerin Mahmud Fahmi Nokrashin murhattiin.
31. joulukuuta – Suomen Neuvostoliitolle kokonaan pakkoluovuttamat kunnat tuli lakkauttaa viimeistään tänä päivänä.

muokkaa Syntyneitä

10. tammikuuta – Remu Aaltonen, suomalainen muusikko
15. tammikuuta – Ronnie Österberg, suomalainen rumpali
22. tammikuuta – Harri Saksala, suomalainen muusikko
2. helmikuuta – Roger Williamson, Formula 1 -kuljettaja
4. helmikuuta – Alice Cooper, muusikko
10. helmikuuta – Christoffer Taxell, suomalainen lakimies ja poliitikko
15. helmikuuta – Art Spiegelman, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
19. helmikuuta – Tony Iommi, muusikko ("Black Sabbath")
23. helmikuuta – Hannu Aho, suomalainen kirjailija
26. helmikuuta – Tarmo Salmela, runoilija
1. maaliskuuta – Teppo Ruohonen, iskelmälaulaja
14. maaliskuuta – Chrisse Johansson, iskelmäsanoittaja
15. maaliskuuta – Sérgio Vieira de Mello, diplomaatti
17. maaliskuuta – William Gibson, kirjailija
22. maaliskuuta – Andrew Lloyd Webber, säveltäjä
26. maaliskuuta – Steven Tyler, muusikko
29. maaliskuuta – Seppo Kääriäinen, poliitikko
29. maaliskuuta – Jukka Parkkinen, kirjailija
31. maaliskuuta – Al Gore, Yhdysvaltain varapresidentti
2. huhtikuuta – Maija Hapuoja, suomalainen laulaja
3. huhtikuuta – Jaap de Hoop Scheffer, alankomaalainen poliitikko ja NATOn 11. pääsihteeri
18. huhtikuuta – Freddy Milton, tanskalainen sarjakuvataiteilija
26. huhtikuuta – Pekka Streng, muusikko (k. 1975)
30. huhtikuuta – Perry King, näyttelijä
5. toukokuuta – Veikko Suominen, suomalainen jääkiekkoilija (k. 1978)
5. toukokuuta – Bill Ward, rumpali ("Black Sabbath")
7. toukokuuta – Veli-Pekka Lehto, viihdemuusikko
13. toukokuuta – Kalle Isokallio, kirjailija
25. toukokuuta – Klaus Meine, laulaja ("Scorpions")
20. huhtikuuta – Gregory Itzin, näyttelijä
20. huhtikuuta – Terry Pratchett, englantilainen kirjailija
29. toukokuuta – Maija Perho, suomalainen poliitikko
2. kesäkuuta – Pentti Arajärvi, suomalainen lakimies ja sosiologi, Suomen tasavallan presidentti Tarja Halosen puoliso
4. kesäkuuta – Arkkipiispa Leo (Leo Makkonen), Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa
19. kesäkuuta – Lea Laven, suomalainen iskelmälaulaja
20. kesäkuuta – Ludwig Scotty, Naurun presidentti
26. kesäkuuta – Veijo Puhjo, suomalainen kansanedustaja, lääkäri
6. heinäkuuta – Riitta Nelimarkka, suomalainen elokuvaohjaaja
11. heinäkuuta – Sammy Babitzin, suomalainen laulaja (k. 1973)
21. heinäkuuta – Cat Stevens, brittiläinen muusikko
22. heinäkuuta – Neil Hardwick, tv-käsikirjoittaja
26. heinäkuuta – Joni Skiftesvik, kirjailija
2. elokuuta – Raija Oranen, kirjailija
15. elokuuta – Marjatta Hanhijoki, kuvataiteilija
24. elokuuta – Jean Michel Jarre, muusikko
24. elokuuta – Sauli Niinistö, suomalainen poliitikko
27. elokuuta – Sinikka Sokka, laulaja ja näyttelijä
30. elokuuta – Jukka Tiensuu, suomalainen säveltäjä ja pianisti
9. syyskuuta – Tuomo Melasuo, suomalainen rauhantutkija
17. syyskuuta – Kersti Juva, suomalainen kääntäjä
29. syyskuuta – Theo Jörgensmann, muusikko
15. lokakuuta – Kari Rajamäki, suomalainen ministeri ja kansanedustaja (SDP)
17. lokakuuta – Robert Jordan (James Oliver Rigney Jr.), kirjailija (Ajan Pyörä)
31. lokakuuta – Matti Yrjänä Joensuu, suomalainen rikoskirjailija
3. marraskuuta – Helmuth Koinigg, Formula 1 -kuljettaja (k. 1974)
14. marraskuuta – Walesin prinssi Charles
20. marraskuuta – Barbara Hendricks, yhdysvaltalais-ruotsalainen laulaja
3. joulukuuta – Ozzy Osbourne, muusikko ("Black Sabbath")
6. joulukuuta – Keijo "Keke" Rosberg, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
18. joulukuuta – Liisa Hyssälä, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
26. joulukuuta – Kari Salmelainen, suomalainen televisiojuontaja

muokkaa Kuolleita

30. tammikuuta – Mohandas Gandhi (salamurha)
30. tammikuuta – Orville Wright, lentokoneen keksijä
5. helmikuuta – Johannes Blaskowitz, saksalainen kenraali (s. 1883)
11. helmikuuta – Sergei Eisenstein, elokuvaohjaaja
10. maaliskuuta – Jan Masaryk, Tšekkoslovakian ulkoministeri
14. maaliskuuta – Lauri Malmberg, suomalainen kenraali, Suojeluskuntien ylipäällikkö
9. huhtikuuta – Jorge Eliécer Gaitán, kolumbialainen poliitikko (s. 1903)
17. huhtikuuta – Suzuki Kantaro, japanilainen amiraali ja ulkoministeri

10. kesäkuuta viimeinen Sortavalassa aloittanut seminaariluokka sai opettajapaperit

18. kesäkuuta – Yrjö Räisänen (Sasu Punanen), suomalainen kirjailija ja poliitikko
4. elokuuta – Mileva Marić-Einstein, matemaatikko (Albert Einsteinin ex-puoliso)
12. elokuuta – Harry Brearley, ruostumattoman teräksen keksijä
11. syyskuuta – Muhammed Ali Jinnah, Pakistanin ensimmäinen kenraalikuvernööri
17. syyskuuta – Folke Bernadotte, ruotsalainen diplomaatti, kreivi
24. lokakuuta – Franz Lehár, unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä
23. joulukuuta – Doihara Kenji, Hirota Koki, Itagaki Seishiro, Kimura Heitaro, Matsui Iwane, Muto Akira ja Tojo Hideki (hirtettiin sotarikollisina)
28. joulukuuta – Mikko Erich, suomalainen lakimies ja kansanedustaja

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Mikael Karvajalka – Mika Waltari
Musta rakkaus – Väinö Linna

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1948

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1948.