1959.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Fulgencio Batista pakeni Havannasta Fidel Castron joukkojen edetessä.
1. tammikuuta – Ranskan, Italian, Belgian, Luxemburgin, Alankomaiden ja Länsi-Saksa yhteismarkkinat alkoivat.
1. tammikuuta – Seinäjoen mlk liitettiin Seinäjoen kauppalaan.
1. tammikuuta – Suomen traktorit rekisteröitiin.
2. tammikuuta – Castron joukot saapuivat Havannaan.
2. tammikuuta – Luna 1 poistui ensimmäisenä aluksena Maapallon kiertoradalta.
3. tammikuuta – Alaska liitettiin Yhdysvaltoihin 49. osavaltiona.
4. tammikuuta – Léopoldvillessä (nykyinen Kinshasa) 42 ihmistä sai surmansa Abakopuolueen ja poliisin yhteenotoissa.
7. tammikuuta – Yhdysvallat tunnusti Fidel Castron johtaman Kuuban hallituksen.
21. helmikuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat yksityisluonteiselle vierailulle Neuvostoliittoon. Leningradissa Kekkonen tapasi kaupunkiin yllättäen saapuneen puoluejohtaja Nikita Hruštšovin, jonka kanssa hän keskusteli ns. yöpakkasten aiheuttamasta maiden välisestä kriisistä. Presidenttipari palasi kotimaahan 25. tammikuuta.
3. helmikuuta – Buddy Holly, Ritchie Valens ja Big Bopper kuolivat lento-onnettomuudessa Iowassa ("The day music died").
6. helmikuuta – Saksan liittotasavallan Luftwaffe sai 300 Lockheed F-104 Starfighter -konetta. Puolustusministeri Franz Josef Strauß sai lähes potkut päätöksen poliittisuuden vuoksi. F-104-koneet vaativat lopulta onnettomuuksissa 110 saksalaisen pilotin hengen, ja 1970-luvulla paljastunut lahjusskandaali lähes kaatoi Lockheed-yhtiön.
9. helmikuuta – Pieksämäellä perustettiin Maalaisliitosta eronneen kansanedustaja Veikko Vennamon johdolla Suomen Pientalonpoikien Puolue.
19. helmikuuta – Zürichin sopimus Kyproksen itsenäisyydestä tehtiin ilman Turkin tai Kreikan edustajien läsnäoloa. Kypros itsenäistyi 16. elokuuta 1960.
23. helmikuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru ilmoitti, että kiinalaisia sotajoukkoja oli tunkeutunut Tiibetin rajan yli Intian puolelle.
17. maaliskuuta – Tenzin Gyatso, 14. dalai-lama, pakeni Tiibetistä Intiaan Kiinan murskattua tiibetiläisten kapinan.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

3. huhtikuuta – Intia myönsi maahan paenneelle Dalai Lamalle turvapaikan.
6. huhtikuuta – Pekingin radio sanoi Dalai Laman olevan Intiassa "taantumuksellisten ainesten vankina".
17. huhtikuuta – Kiinan kansankongressin istuntokauden avajaisissa syytettiin Intiaa Kiinan sisäisiin asioihin puuttumisesta ja Tiibetin kapinallisten tukemisesta.
4. toukokuuta – Intian pääministeri Nehru sanoi Kiinan Intiaa kohtaan Tiibetin tapahtumien johdosta esittämien syytösten olevan vastuuttomia.
6. toukokuuta – Sosialidemokraattien oppositio järjestäytyi Helsingissä pitämässään kokouksessa puolueeksi ja otti nimekseen Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL). Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Emil Skog.
3. kesäkuuta – Singaporesta tuli itsehallinnollinen kruununsiirtomaa Britannian alaisuudessa.
5. kesäkuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio sanoi raportissaan Kiinan syyllistyneen kansanmurhaan Tiibetissä. Komissio arvioi, että Kiinan sotilaat olivat vuodesta 1950 lähtien surmanneet yli 65 000 tiibetiläistä, mikä komission mielestä tähtäsi selvästi tiibetiläisten hävittämiseen kansakuntana.
9. kesäkuuta – Ensimmäinen ballistinen ohjussukellusvene, USS George Washington, laskettiin vesille.
14. kesäkuuta – SDP vietti 60-vuotisjuhliaan Porissa. Puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner sanoi puheessaan, että "sosialidemokraattien päätaistelu tullaan edelleen käymään kommunistista ajatussuuntaa vastaan".

muokkaa heinäkuu - syyskuu

2. heinäkuuta – Belgian kuninkaalliset häät: prinssi Albert nai italialaisen prinsessa Paola Ruffo di Calabrian.
13. heinäkuuta – Charles de Gaulle armahti 5 000 algerialaista vankia.
17. heinäkuuta – Suomen hallitusmuoto täytti 40 vuotta.
24. heinäkuuta – Nikita Hruštšovin ja Yhdysvaltain varapresidentti Richard Nixonin julkinen "keittiöväittely" messuilla Moskovassa. Nixon esitteli astianpesukonetta, jolloin Hruštšov totesi ettei Neuvostoliitossa suhtauduttu naisiin mokomalla "kapitalistisella asenteella".^[1]
16. elokuuta – USA:n Explorer VI lähetti ensimmäisen kuvan Maasta avaruudesta.
18. elokuuta – Paul Anka konsertoi Linnanmäellä 25 000 kuulijalle.
21. elokuuta – Havaijista tuli Yhdysvaltojen 50. osavaltio. Yhdysvaltain lippuun lisättiin yksi tähti.
21. elokuuta – Tulilahden leirintäalueelta läheltä Heinäveden kirkonkylää löydettiin surmattuina ja suohautaan peitettyinä jyväskyläläiset, 27. heinäkuuta kadonneet Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen.
30. elokuuta – Helsingin laivastoasema siirtyi Porkkalan Upinniemeen.
12. syyskuuta – Kiinan sotajoukkojen tunkeutuminen Intian rajan yli jatkui. Kiinalaiset sanomalehdet syyttivät pääministeri Nehrua Kiinan hallituksen painostamisesta. Nehru vastasi, ettei Intia turvaudu väkivaltaan rajaselkkauksissa.
14. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 2 törmäsi Kuuhun (Palus Putredinukseen) ensimmäisenä ihmisen tekemänä aluksena kello 07:30 UTC.
22. syyskuuta – Presidentti K. J. Ståhlbergin patsas paljastettiin Helsingissä Eduskuntatalon edessä. Patsaan veisti Wäinö Aaltonen.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Helsingin hiippakunta aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi piispaksi vihittiin Martti Simojoki.
5. lokakuuta – Mannerheimin Lastensuojeluliitossa työskennellyt rouva Karin Sauramo tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa yli 30 miljoonan markan kavaltamisesta viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen.
7. lokakuuta – Luna 3 otti ensimmäiset kuvat Kuun pimeästä puolesta.
29. lokakuuta – Kenraali Sakari Simelius nimitettiin uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Hänen edeltäjänsä, jääkärikenraali K.A. Heiskanen, siirtyi eläkkeelle.
31. lokakuuta – Mellakoita Belgian Kongossa.
5. marraskuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vakuutti Intian ottavan takaisin Kiinan valtaamat alueet.
6. marraskuuta – Sekatyömies Runar Holmström Munsalasta Pohjanmaalta pidätettiin epäiltynä Tulilahden kaksoismurhasta.
18. marraskuuta – Ensimmäiset suomalaiset turistit 20 vuoteen saapuivat jälleen matkailulle avattuun Tallinnaan, jossa he saivat lämpimän vastaanoton.
20. marraskuuta – YK:n lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin.
30. marraskuuta – SDP piti 60-vuotisjuhlakokouksensa. Neuvostoliiton puoluelehti Pravda oli väittänyt kokouksen ajankohtaa (talvisodan alkamisen 20-vuotispäivä) mielenosoitukseksi, mitä SDP:n puoluesihteeri Kaarlo Pitsinki piti "naurettavana vainoharhaisuutena".
1. joulukuuta – Antarktiksen sopimus: 12 maata, mukaan lukien Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat, että Etelämanner jätetään luonnontilaan ja siellä kielletään sotatoimet. Tämä oli ensimmäinen aserajoitussopimus kylmän sodan aikana.
9. joulukuuta – Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö, eversti Kalle Lehmus tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa veronkavalluksesta neljän kuukauden vankeuteen.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Neutriino havaittiin ensimmäisen kerran kokeellisesti.
Volvo alkoi asentaa tehtaalla turvavyöt etuistuimille kaikkiin uusiin henkilöautoihinsa.

muokkaa Syntyneitä

16. tammikuuta – Helen Folasade Adu ("Sade"), nigerialaissyntyinen laulaja
22. tammikuuta – Linda Blair, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. tammikuuta – Meiju Suvas, suomalainen iskelmälaulaja
24. tammikuuta – Nastassja Kinski, saksalainen näyttelijä
2. helmikuuta – Jari Tervo, suomalainen kirjailija
3. helmikuuta – Lauri Otonkoski, suomalainen muusikko ja kirjailija
12. helmikuuta – Kauko Röyhkä, suomalainen muusikko ja kirjailija
15. maaliskuuta – Renny Harlin, amerikansuomalainen elokuvaohjaaja
18. maaliskuuta – Luc Besson, ranskalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
24. maaliskuuta – Juha Torvinen, suomalainen kitaristi ("Eppu Normaali")
4. huhtikuuta – Aku Syrjä, suomalainen rumpali ("Eppu Normaali")
21. huhtikuuta – Robert Smith, englantilainen muusikko ("The Cure")
5. toukokuuta – Andrew Eldritch, englantilainen muusikko ("The Sisters of Mercy")
10. toukokuuta – Ville Itälä, suomalainen poliitikko
17. toukokuuta – Martti Syrjä, suomalainen laulaja ja sanoittaja ("Eppu Normaali")
11. heinäkuuta – Suzanne Vega, yhdysvaltalainen laulaja
11. heinäkuuta – Richie Sambora, yhdysvaltalainen kitaristi ("Bon Jovi")
12. heinäkuuta – Juhani Lagerspetz, suomalainen pianisti
5. elokuuta – Peter Burns, englantilainen laulaja
14. elokuuta – Earvin Johnson ("Magic Johnson"), yhdysvaltalainen koripalloilija
16. elokuuta – Tuula Amberla, suomalainen laulaja
22. elokuuta – Tommi Läntinen, suomalainen muusikko
11. lokakuuta – Pertti Nieminen ("Neumann"), suomalainen muusikko
13. lokakuuta – Jyrki Siukonen, suomalainen kuvataiteilija ja punkmuusikko ("Kollaa kestää)
15. lokakuuta – Sarah Ferguson, Yorkin herttuatar
23. lokakuuta – Alfred Matthew Yankovic ("Weird Al Yankovic"), yhdysvaltalainen parodialaulujen tekijä
9. marraskuuta – Thomas Quasthoff, saksalainen oopperalaulaja
19. joulukuuta – Päivi Räsänen, suomalainen kansanedustaja

muokkaa Kuolleita

21. tammikuuta – Cecil B. DeMille, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
28. helmikuuta – Wolfram Hirth, saksalainen lentäjä ja lentokonesuunnittelija (s. 1900)
3. helmikuuta – Buddy Holly, yhdysvaltalainen rock-muusikko
3. helmikuuta – Ritchie Valens, yhdysvaltalainen rock-muusikko
3. helmikuuta – Jiles Perry Richardson ("The Big Bopper"), yhdysvaltalainen rock-muusikko
4. helmikuuta – P.V. Heikkinen, suomalainen poliitikko
11. helmikuuta – Kaapo Wirtanen, suomalainen taidemaalari
2. maaliskuuta – Yrjö Kilpinen, suomalainen säveltäjä
3. maaliskuuta – Lou Costello, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. maaliskuuta – Väinö Vähäkallio, suomalainen arkkitehti ja pääjohtaja
26. maaliskuuta – Raymond Chandler, yhdysvaltalainen kirjailija
26. maaliskuuta – Carl Enckell, suomalainen poliitikko ja diplomaatti (s. 1876)
7. huhtikuuta – Toivo Kujala, suomalainen poliitikko
9. huhtikuuta – Frank Lloyd Wright, yhdysvaltalainen arkkitehti
14. toukokuuta – Sidney Bechet, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
21. toukokuuta – Kerttu Mustonen, suomalainen iskelmäsanoittaja
24. toukokuuta – John Foster Dulles, yhdysvaltalainen poliitikko ja ulkoministeri
28. kesäkuuta – Heikki Asunta, suomalainen kirjailija ja taidemaalari
15. heinäkuuta – Billie Holiday, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
15. heinäkuuta – Ruben Lagus, suomalainen kenraali
7. elokuuta – Armas Launis, suomalainen säveltäjä
12. syyskuuta – Emil Huunonen, suomalainen poliitikko
1. lokakuuta – Helvi Juvonen, suomalainen kirjailija
7. lokakuuta – Mario Lanza, yhdysvaltalainen laulaja
14. lokakuuta – Errol Flynn, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. lokakuuta – George C. Marshall, vuoden 1953 Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kenraali, ulko- ja puolustusministeri (s.1880)
15. marraskuuta – Charles Thomson Rees Wilson, vuoden 1927 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut skotlantilainen fyysikko ja meteorologi
17. marraskuuta – Heitor Villa-Lobos, brasilialainen säveltäjä
21. marraskuuta – Max Baer, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
25. marraskuuta – Gerard Philipe, ranskalainen näyttelijä
26. marraskuuta – Albert Ketelbey, englantilainen säveltäjä

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Valtakunnan salaisuus – Mika Waltari
Täällä Pohjantähden alla 1 – Väinö Linna
Siintävät vuoret – Veikko Huovinen
Ei loitsu eikä rukous – Mauri Sariola

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1959

muokkaa Viitteet

↑ [1] Cold war (englanniksi)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1959.