1960.html



muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

• 1. tammikuuta – Kamerun itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan.
• 1. tammikuuta – Hyvinkään, Riihimäen, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Rovaniemen kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kyseessä olivat ensimmäiset ns. uudet kaupungit.
• 9. tammikuuta – Assuanin padon rakennus alkoi Egyptissä.
• 12. tammikuuta – Indonesian presidentti Ahmed Sukarno otti kaikki maan poliittiset puolueet täydelliseen henkilökohtaiseen valvontaansa.
• 12.–17. tammikuuta – Purjealus Suomen Joutsen hinattiin Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi siirron aikana lieviä vaurioita.
• 23. tammikuuta – Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat USS Triestellä 10 750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien haudassa Tyynellä valtamerellä.
• 24. tammikuuta – Suuri kansannousu Algerissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
• 27. tammikuuta – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylijohtaja Veikko Vennamon valituksen hallituksen päätöksestä, jonka nojalla hänet oli siirretty asutushallituksesta tullihallitukseen. Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi 11. maaliskuuta.
• 7. helmikuuta – Miss Suomi -kilpailuissa ei yhdenkään osallistujan katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edellisen vuoden voittajan Tarja Nurmen haltuun.
• 9. helmikuuta – Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
• 13. helmikuuta – Ranskan ensimmäinen ydinkoe, Gerboise Bleue, Algeriassa. Ranska liittyi neljäntenä maana ydinasevaltojen joukkoon. 70 kt:n Gerboise Bleue oli voimakkaampi kuin muiden ydinasevaltojen ensimmäiset kokeet "Trinity", "RDS-1" ja "Hurricane" yhteensä.
• 19. helmikuuta – Keskusrikospoliisi ilmoitti, että Heinävedellä Tulilahden leirintäalueella 28. heinäkuuta 1959 tapahtuneesta kaksoissurmasta asetetaan syytteeseen Runar Holmström.
• 29. helmikuuta – Maanjäristys tuhosi Agadirin Marokossa.
• 1. maaliskuuta – Uudet Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan läänit aloittivat toimintansa.
• 6. maaliskuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3 500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
• 7. maaliskuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Kätilöopiston talon rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä, joiden vuoksi valtio kärsi yli 300 miljoonan markan tappiot.
• 21. maaliskuuta – Ainakin 52 mustaa kuoli ja yli 160 haavoittui Sharpevillessä Etelä-Afrikassa, kun poliisi avasi tulen mieltään osoittaneeseen väkijoukkoon. Mellakan syynä oli mustille määrätty passipakko.
• 22. maaliskuuta – Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, TIROS-1, laukaistiin.
• 4. huhtikuuta – Ensimmäiset kolme naispappia vihittiin Ruotsissa.
• 9. huhtikuuta – Jyrkkänä rotuerottelijana tunnettu Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerd yritettiin murhata ampumalla häntä päähän. Ampuja oli valkoihoinen David Pratt. Verwoerd loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä.
• 19. huhtikuuta – Lahden ja Loviisan välinen kapearaiteinen rautatie jäi pois käytöstä. Rautatie otettiin myöhemmin uudelleen käyttöön rakennettuna normaaliin raideleveyteen.
• 21. huhtikuuta – Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
• 27. huhtikuuta – Togo itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ranskan hallinnassa YK:n huoltohallintoalueena.
• 1. toukokuuta – Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2-vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
• 11. toukokuuta – Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
• 16. toukokuuta – Nikita Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
• 27. toukokuuta – Presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürselin johtamassa vallankaappauksessa Turkissa.
• 1. kesäkuuta – Argentiina esitti Israelille Adolf Eichmannin kaappauksen johdosta vastalauseen suvereniteettinsa loukkaamisesta ja kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin.
• 4. kesäkuuta – Aimo Tukiaisen veistämä marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingin keskustassa.
• 5. kesäkuuta – Bodominjärven murhat Espoossa.
• 8. kesäkuuta – Heinäveden käräjillä alkoi oikeudenkäynti Tulilahden kaksoismurhasta syytettyä Runar Holmströmiä vastaan.
• 20. kesäkuuta – Malin liittovaltio itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan.
• 26. kesäkuuta – Madagaskar itsenäistyi Ranskan alaisuudesta.
• 26. kesäkuuta – Brittiläinen Somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian Somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
• 29. kesäkuuta – Suomen hallitus asetti komitean tutkimaan leirintäalueiden turvallisuutta Tulilahden ja Bodominjärven murhenäytelmien vuoksi.
• 30. kesäkuuta – Belgian Kongo (Kongon demokraattinen tasavalta) itsenäistyi, verinen sisällissota seurasi.

muokkaa heinäkuu - syyskuu

Kittinger hyppää 31 kilometrin korkeudesta.

• 1. heinäkuuta – Somalia itsenäistyi.
• 1. heinäkuuta – Neuvostoliiton MiGit ampuivat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmerellä. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
• 1. heinäkuuta – Kuuba kansallisti Esso- ja Shell-öljy-yhtiöt. Iso-Britannia esitti Kuuballe toimenpiteen vuoksi vastalauseensa.
• 4. heinäkuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Vihuri-lentokoneet päätettiin myydä romuksi. Koneista kertyi romumetallia 230 tonnia. Vihuri-koneille oli sattunut useita vakavia lento-onnettomuuksia.
• 5. heinäkuuta – Yhdysvallat lopetti sokerin ostot Kuubasta ja asetti kuubalaisen sokerin tuontikieltoon.
• 6. heinäkuuta – Kuuban parlamentti sääti lain, joka mahdollisti kaiken yhdysvaltalaisen omaisuuden takavarikoinnin.
• 11. heinäkuuta – Moise Tshombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
• 12. heinäkuuta – Kolme palomiestä sai surmansa ja 30 henkilöä loukkaantui Tilgmannin kirjapainossa Helsingissä selluloidin itsesytytyksestä syntyneessä suurpalossa.
• 14. heinäkuuta – YK päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
• 20. heinäkuuta – Ceylonin pääministeriksi valitusta Sirimavo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen parlamentaarisesti valittu nainen valtion johtajana.
• 25.–26. heinäkuuta – Poikkeuksellisen voimakas ukonilma riehui eteläisessä Suomessa. Parhaimmillaan rekisteröitiin yli sata salamaa minuutissa.
• 1. elokuuta – Dahomey, nykyinen Benin itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. Tämän jälkeen itsenäistyivät saman kuukauden aikana loputkin Ranskan Länsi-Afrikkaan ja Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan kuuluneet maat:
  • 3. elokuuta – Niger
  • 5. elokuuta – Ylä-Volta (nykyinen Burkina Faso)
  • 7. elokuuta – Norsunluurannikko
  • 11. elokuuta – Tšad
  • 13. elokuuta – Keski-Afrikan tasavalta
  • 15. elokuuta – Kongon tasavalta (entinen Ranskan Kongo)
  • 17. elokuuta – Gabon
• 6. elokuuta – Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
• 16. elokuuta – Kypros sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
• 16. elokuuta – Yhdysvaltalainen Joseph Kittinger hyppäsi laskuvarjolla 31 kilometrin korkeudesta, mikä on edelleen ihmisen korkeimmalta tekemä hyppy.
• 18. elokuuta – Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
• 18. elokuuta – Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara erotettiin virastaan.
• 19. elokuuta – Yhdysvaltalainen U-2-lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
• 19. elokuuta – Sputnik 5 laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
• 20. elokuuta – Senegal irtautui Malin liittovaltiosta ja julistautui itsenäiseksi.
• 3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 60 vuotta.
• 12. syyskuuta – Itä-Saksan presidentin virka lakkautettiin Wilhelm Pieckin kuoltua ja kaikki valta keskitettiin puoluejohtaja Walter Ulbrichtille.
• 14. syyskuuta – OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
• 22. syyskuuta – entinen Ranskan siirtomaa Mali julistautui itsenäiseksi kuuluttuaan välillä lyhyen aikaa Malin liittovaltioon.
• 23. syyskuuta – Kansanedustaja Väinö Leskinen erosi SDP:n eduskuntaryhmästä.
• 29. syyskuuta – Tampereelle muuttaneen Yhteiskunnallisen korkeakoulun rakennus valmistui. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Korhonen.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

• 1. lokakuuta – Nigeria itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ison-Britannian siirtomaa, Nnamdi Azikiwesta tuli sen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
• 5. lokakuuta – Valkoiset eteläafrikkalaiset äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
• 12. lokakuuta – Nikita Hruštšov käytti kenkäänsä YK:n yleiskokouksessa sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
• 8. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonin.
• 8. marraskuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aarre Simosta, Urho Kiukasta ja Vilho Väyrystä vastaan valtakunnanoikeudessa ns. Kätilöopiston jutun vuoksi.
• 13. marraskuuta – Sammy Davis Jr. meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssä Yhdysvaltain osavaltiossa.
• 15. marraskuuta – Polaris-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
• 20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti Moskovaan viiden päivän vierailulle. Vierailun viimeisenä päivänä ilmoitettiin Kekkosen päässeen neuvostojohdon kanssa yhteisymmärrykseen Suomen EFTA-jäsenyydestä ja Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle 50 vuodeksi.
• 28. marraskuuta – Mauritania itsenäistyi Ranskasta. Tämän jälkeen Ranskan hallinnassa oli Afrikan mantereella enää vain Algeria ja Ranskan Somalimaa, nykyinen Djibouti.
• 1. joulukuuta – Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavallan syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
• 1. joulukuuta – Neuvostoliiton 5-tonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
• 2. joulukuuta – Canterburyn arkkipiispa (Geoffrey Francis Fisher) ja paavi (Johannes XXIII) tapasivat Vatikaanissa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
• 2. joulukuuta – Presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollaria kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin tuhat viikossa.
• 9. joulukuuta – Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
• 13. joulukuuta – Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin, valtaan.
• 15. joulukuuta – Belgian kuningas Baudouin nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
• 16. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta NATO:n vahvuuteen vuoden 1963 loppuun mennessä.
• 16. joulukuuta – Kaksi matkustajakonetta törmäsi New Yorkin yläpuolella Yhdysvalloissa ja putosi Brooklynin kaupunginosaan. Onnettomuudessa sai surmansa 138 ihmistä.
• 17. joulukuuta – Yhdysvaltalainen sotilaslentokone törmäsi kirkontorniin Münchenissä ja putosi kadulle raitiovaunun päälle. 70 ihmistä kuoli.
• 27. joulukuuta – Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa Algeriassa.
• 30. joulukuuta – Helsingin maalaiskunnassa aloitettiin Silvolan tekojärven rakentaminen.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

• Tammikuu – Hätätila päättyi Keniassa Mau Mau -kapinan päätyttyä.

muokkaa Syntyneitä

• 6. tammikuuta – Nigella Lawson, brittiläinen julkkiskokki ja kirjailija
• 6. tammikuuta – Kari Jalonen, jääkiekkovalmentaja ja entinen pelaaja
• 12. tammikuuta – Oliver Platt, kanadalainen näyttelijä
• 20. tammikuuta – Will Wright, yhdysvaltalainen tietokonepelisuunnittelija
• 29. tammikuuta – Gia Carangi, yhdysvaltalainen malli (k. 1986)
• 29. tammikuuta – Greg Louganis, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja
• 29. tammikuuta – Sean Kerly, brittiläinen maahockeypelaaja
• 2. helmikuuta – Jari Porttila, suomalainen urheilutoimittaja
• 7. helmikuuta – Kuutti Lavonen, suomalainen taidemaalari
• 19. helmikuuta – Prinssi Andrew, Yorkin herttua
• 28. helmikuuta – Dorothy Stratten, kanadalainen malli ja elokuvanäyttelijä (k. 1980)
• 29. helmikuuta – Khaled, algerialainen muusikko
• 4. maaliskuuta – Mikko Kuustonen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
• 21. maaliskuuta – Ayrton Senna, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1994)
• 4. huhtikuuta – Hugo Weaving, australialainen näyttelijä
• 29. huhtikuuta – Kari Kriikku, suomalainen klarinetisti
• 10. toukokuuta – Bono, irlantilainen muusikko, laulaja ("U2")
• 16. toukokuuta – Rosario Fiorello italialainen viihdyttäjä ja laulaja
• 18. toukokuuta – Jari Kurri, suomalainen jääkiekkoilija
• 21. toukokuuta – Jeffrey Dahmer, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 1994)
• 6. kesäkuuta – Steve Vai, yhdysvaltalainen kitaristi
• 9. kesäkuuta – Eva Dahlgren, ruotsalainen laulaja
• 22. kesäkuuta – Erin Brockovich, yhdysvaltalainen ympäristöaktivisti
• 4. heinäkuuta – Roland Ratzenberger, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja
• 18. heinäkuuta – William Dembski, yhdysvaltalainen matemaatikko, filosofi ja teologi
• 4. elokuuta – José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri
• 7. elokuuta – David Duchovny, yhdysvaltalainen näyttelijä (Salaiset kansiot)
• 8. elokuuta – Ralf König, saksalainen sarjakuvapiirtäjä
• 10. elokuuta – Antonio Banderas, espanjalainen näyttelijä
• 14. elokuuta – Sarah Brightman, englantilainen laulaja
• 21. elokuuta – Roman Schatz, saksalais-suomalainen kirjailija, toimittaja ja ohjaaja
• 26. elokuuta – Branford Marsalis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
• 5. syyskuuta – Karita Mattila, suomalainen oopperasopraano
• 9. syyskuuta – Hugh Grant, englantilainen näyttelijä
• 17. syyskuuta – Damon Hill, englantilainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari 1996)
• 30. lokakuuta – Diego Maradona, argentiinalainen jalkapalloilija
• 2. marraskuuta – Martti Rousi, suomalainen sellisti
• 4. marraskuuta – Kathy Griffin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja stand-up koomikko
• 10. marraskuuta – Neil Gaiman, englantilainen sarjakuvataiteilija
• 12. marraskuuta – Ismo Alanko, suomalainen muusikko
• 18. marraskuuta – Kim Wilde, englantilainen pop-muusikko
• 29. marraskuuta – Ilkka Paananen, suomalainen pianisti
• 18. joulukuuta – Sirkku Peltola, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
• 31. joulukuuta – Steve Bruce, englantilainen jalkapalloilija

muokkaa Kuolleita

• 3. tammikuuta – Victor Sjöström, ruotsalainen näyttelijä
• 4. tammikuuta – Albert Camus, vuoden 1957 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Sivullinen)
• 28. tammikuuta – Ernst Linko, suomalainen säveltäjä
• 29. tammikuuta – Eero Antikainen, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja
• 17. helmikuuta – Vilho Nenonen, suomalainen tykistökenraali
• 2. maaliskuuta – Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
• 24. maaliskuuta – Helena Eeva, suomalainen iskelmäsanoittaja
• 14. huhtikuuta – V. A. Sundman, suomalainen kenraali
• 25. huhtikuuta – Ilmari Krohn, suomalainen säveltäjä
• 5. toukokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä
• 7. toukokuuta – Elsa Heporauta, suomalainen kirjailija
• 8. toukokuuta – Hugo Alfvén, ruotsalainen säveltäjä
• 11. toukokuuta – John D. Rockefeller, yhdysvaltalainen liikemies
• 12. toukokuuta – Masa Niemi, suomalainen koomikko ja näyttelijä (s. 1914, itsemurha)
• 30. toukokuuta – Boris Pasternak, vuoden 1958 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut neuvostoliittolainen kirjailija (Tohtori Živago)
• 1. kesäkuuta – Walther Funk, saksalainen poliitikko
• 8. kesäkuuta – Ragnar Ekelund, suomalainen kirjailija ja taidemaalari
• 9. kesäkuuta – Semjon Lavotškin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija
• 12. kesäkuuta – Raul Roine, suomalainen kirjailija
• 19. kesäkuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
• 9. heinäkuuta – Matti Miikki, suomalainen poliitikko
• 11. heinäkuuta – Gunnar Björling, suomalainen runoilija
• 13. heinäkuuta – Alli Paasikivi, presidentti J.K. Paasikiven puoliso
• 16. heinäkuuta – Albert Kesselring, saksalainen marsalkka
• 18. heinäkuuta – Pekka Pennanen, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos
• 28. heinäkuuta – Vilho Annala, suomalainen taloustieteilijä ja poliitikko
• 7. elokuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä
• 12. elokuuta – Kalle Väänänen, suomalainen kirjailija
• 5. syyskuuta – Aku Korhonen, suomalainen näyttelijä
• 7. syyskuuta – Wilhelm Pieck, Itä-Saksan presidentti
• 9. syyskuuta – Jussi Björling, ruotsalainen oopperalaulaja
• 9. syyskuuta – Armas Maasalo, suomalainen säveltäjä
• 5. marraskuuta – August Gailit, virolainen kirjailija
• 6. marraskuuta – Erich Raeder, saksalainen suuramiraali
• 8. marraskuuta – Oscar Enckell, suomalainen kenraali
• 11. marraskuuta – Valdemar Liljeström, suomalainen poliitikko
• 16. marraskuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 16. marraskuuta – John Österholm, suomalainen poliitikko
• 28. marraskuuta – Richard Wright, yhdysvaltalainen kirjailija

muokkaa Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Donald Glaser
• Nobelin kemianpalkinto: Willard Libby
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Frank Burnet ja Peter Medawar
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Saint-John Perse
• Nobelin rauhanpalkinto: Albert Luthuli

muokkaa Kirjoja

• Täällä Pohjantähden alla 2 – Väinö Linna
• Totuus on armoton – Mauri Sariola
• Peukalokyyti – Olli (Väinö Nuorteva)

muokkaa Muuta

• Elokuvavuosi 1960

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1960.