1972.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Espoo, Kauniainen ja Kankaanpää muuttuivat kaupungeiksi, Huittinen, Kokemäki ja Parkano kauppaloiksi ja Helsingin maalaiskunnasta tuli Vantaa-niminen kauppala. Ahlaisten kunta liitettiin Porin kaupunkiin, Ikaalisten mlk Ikaalisten kauppalaan ja Teiskon kunta Tampereen kaupunkiin.
2.–3. tammikuuta – Suomessa toimitettiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Eduskunta oli hajotettu lokakuussa 1971.
4. tammikuuta – Itävaltalaisesta Kurt Waldheimista tuli YK:n pääsihteeri.
5. tammikuuta – NASA julkaisi suunnitelman avaruussukkulan kehittämiseksi.
9. tammikuuta – RMS Queen Elizabeth tuhoutui tulipalossa Hongkongin satamassa.
20. tammikuuta – Tohtori Ahti Karjalainen sanoi Keskustapuolueen pää-äänenkannattajalle Suomenmaalle antamassaan haastattelussa, että mahdollisuudet presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamiseksi olisi lähiaikoina selvitettävä puolueiden kesken.^lähde? Kekkonen oli ilmoittanut vuoden 1968 vaalien yhteydessä, ettei hän aio enää asettua ehdokkaaksi kautensa päättyessä vuonna 1974.
22. tammikuuta – Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät EEC:hen.
23. tammikuuta – Koko Istanbul asetettiin kotiarestiin 24 tunniksi.
30. tammikuuta – Verisunnuntai Pohjois-Irlannissa: brittiarmeija surmasi 13 katolista marssijaa.
2. helmikuuta – Brittien vastaisia mellakoita järjestettiin Irlannissa. Britannian lähetystö poltettiin Dublinissa.
3. helmikuuta – XI talviolympialaiset alkoivat Sapporossa Japanissa. Suomi jäi ensimmäisen kerran kultamitalitta.
4. helmikuuta – Mariner 9 -luotain lähetti valokuvia Marsista.
4. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat Bangladeshin.
7. helmikuuta – SMP:n taktikoinnin johdosta ei-sosialistienemmistöinen eduskunta sai sosialistienemmistöiset valiokunnat. Tilanne korjattiin täydennysvaalilla.
8. helmikuuta – SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo tarjosi SDP:lle ja SKDL:lle hallitusyhteistyötä sanoen, että "eduskunnassa ei ole enää porvarillista enemmistöä".
21. helmikuuta – Neuvostoliiton miehittämätön avaruusalus Luna 20 laskeutui Kuuhun tuoden paluumatkallaan näytteitä kuukivistä.
23. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Teuvo Auran II hallitukselle ja nimitti Rafael Paasion II hallituksen. Paasion hallitus sai kansan suussa nimen "nappulaliiga", koska siinä oli mukana useita nuoria ministereitä, mm. vain 26-vuotias Ulf Sundqvist.
27. helmikuuta – YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim nimitti Helvi Sipilän YK:n sosiaaliasioiden apulaispääsihteeriksi.
1. maaliskuuta – Rooman klubi julkaisi raporttinsa Kasvun rajat.
2. maaliskuuta – Pioneer 10 -luotain laukaistiin matkaan.
2. maaliskuuta – Jean-Bedel Bokassasta tuli Keski-Afrikan tasavallan presidentti.
10. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi kansanedustaja Sylvi Siltasen, josta tuli Suomen ensimmäinen naismaaherra.
25. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Edinburghissa Skotlannissa.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan kansanterveyslaki.
4. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Bangladeshin.
10. huhtikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja 70 muuta maata allekirjoittivat biologiset aseet kieltäneen sopimuksen.
16. huhtikuuta – Apollo 16 laukaistiin matkaan.
18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeri Rafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös vuoden 1974 jälkeen, "mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi".
22. huhtikuuta – Kymmenen säiliövaunua suistui kiskoilta Riihimäen ja Lahden välisellä rataosalla Kärkölän Järvelässä. Kahdesta rikkoutuneesta vaunusta valui maahan 75 000 litraa öljyä.
3. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi valtiopäiväjärjestyksen muutoksen, jolla äänioikeusikäraja laskettiin 18 vuoteen.
3. toukokuuta – Hallitus torjui kansanedustaja Aili Laitisen ehdotuksen valtion bordellien perustamisesta.
4. toukokuuta – Metron koerata otettiin käyttöön Helsingin Herttoniemessä.
5. toukokuuta – Kuolemanrangaistus poistettiin eduskunnan päätöksellä kokonaan Suomen rikoslaista. Kolmesta rikoksesta oli lain mukaan vielä ollut - tosin vain sotatilan aikana - mahdollista langettaa kuolemantuomio. Kuolemanrangaistus oli nyt kielletty kaikkiaan 22 valtiossa, mm. kaikissa Pohjoismaissa.
12. toukokuuta – Kytäjän kartanon omistaja Kai Vähäkallio ampui kolme nuorta telttaansa Kytäjärven rannalla Hyvinkäällä. Hänet vangittiin 13. kesäkuuta.
15. toukokuuta – Alabaman kuvernööri George Wallacea ammuttiin Marylandissa.
19. toukokuuta – 17 ihmistä loukkaantui pommi-iskussa Hampurissa; Punainen armeijakunta ilmoitti olevansa vastuussa.
24. toukokuuta – Punaisen armeijakunnan pommi-isku tappoi kaksi yhdysvaltalaissotilasta Heidelbergissa.
26. toukokuuta – Richard Nixon ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT I -sopimuksen Moskovassa.
30. toukokuuta – Japanin punainen armeija (日本赤軍) tappoi 24 ihmistä ja haavoitti sataa Lodin lentokentällä Israelissa. Turvallisuusmiehet ampuivat kaksi hyökkääjää ja vangitsivat kolmannen. Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) otti vastuun teosta.
1. kesäkuuta – Irakin öljyvarat kansallistettiin.
2. kesäkuuta – Andreas Baader ja muita RAF:n terroristeja pidätettiin Frankfurt am Mainissa.
15. kesäkuuta – Ulrike Meinhof ja muita terroristeja pidätettiin Langenhagenissa.
15. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto määräsi pääjohtaja Eino S. Revon virkavapaalle, koska hän ei ollut noudattanut tasapuolisuutta radio-ohjelmissa. Virkavapaus ulottui heinäkuun alusta vuoden loppuun.
17. kesäkuuta – Watergate-skandaali: viisi Valkoisen talon työntekijää pidätettiin murrosta demokraattipuolueen toimistoihin Yhdysvalloissa.
17. kesäkuuta – Yhdysvallat luovutti Okinawan Japanille.
25. kesäkuuta – Juan Perón valittiin Argentiinan presidentiksi.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

8. heinäkuuta – SMP:n puoluekokouksessa ehdotettiin Veikko Vennamoa presidenttiehdokkaaksi tuleviin vaaleihin. Vennamo valitutti uudeksi puoluesihteeriksi Urpo Leppäsen ja esti siten Eino Poutiaisen uudelleenvalinnan huolimatta Poutiaisen puolueen kentällä nauttimasta suosiosta.
12. heinäkuuta – Opetusministeriö lähetti kouluhallitukselle kirjelmän, jonka mukaan koulut eivät saisi puuttua oppilaiden kuulumiseen poliittisiin järjestöihin eikä poliittisten tunnusten käyttöön vaatetuksessa.
18. heinäkuuta – Anwar Sadat karkotti 20 000 Neuvostoliiton neuvonantajaa Egyptistä.
21. heinäkuuta – "Veriperjantai", 20 pommia räjähti Belfastin keskustassa (ks. IRA).
21. heinäkuuta – SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaksitoista kansanedustajaa hyökkäsi puheenjohtaja Veikko Vennamoa vastaan syyttäen häntä itsevaltiudesta puolueessa ja sanoen hänen tehneen toiminnallaan puolueen yhteistyökelvottomaksi sekä oikealle että vasemmalle.
11. elokuuta – Vietnamin sota: viimeiset Yhdysvaltain maajoukot vetäytyivät Etelä-Vietnamista.
21. elokuuta – Ensimmäinen kuumailmapallo lensi Alppien yli.
21. elokuuta – Suomen säästöpankkilaitos täytti 150 vuotta.
26. elokuuta – XX kesäolympialaiset alkoivat Münchenissä.
1. syyskuuta – Bobby Fischer voitti Reykjavíkissa ensimmäisenä yhdysvaltalaisena shakin maailmanmestaruuden kukistettuaan Boris Spasskin.
3. syyskuuta – Lasse Viren voitti 10 000 m:n juoksun ME-ajalla Münchenin olympialaisissa.
5. syyskuuta – Kalevi Sorsan hallitus aloitti työnsä.
5. syyskuuta – Pohjois-Karjala-projekti alkoi. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä oli todettu yhdeksi Euroopan alhaisimmista (65-66 vuotta). Syynä tähän olivat tupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat sydän- ja verisuonitaudit. Ongelma oli erityisen vaikea Itä-Suomessa.
5.–6. syyskuuta– Münchenin verilöyly: 11 israelilaista urheilijaa kuoli, kun "Musta syyskuu" valtasi olympiakylän.
6. syyskuuta – Ruoppaaja Nostaja kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Pietarsaaren edustalla. Aluksen työntekijöistä 16 hukkui ja vain viiden onnistui pelastautua.
8. syyskuuta – SMPn eduskuntaryhmä hajosi, kun 12 edustajaa poistui ryhmäkokouksesta
10. syyskuuta – Lasse Viren voitti 5 000 m:n juoksun ja Pekka Vasala 1500 m:n juoksun Münchenin olympialaisissa.
14. syyskuuta – Länsi-Saksa ja Puola solmivat diplomaattisuhteet.
17. syyskuuta – Uganda ilmoitti, että sen alueella on tansanialaisjoukkoja.
21. syyskuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos asetti koko maan poikkeustilaan.
25. syyskuuta – Norjalaiset torjuivat maansa EEC-jäsenyyden neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.
30. syyskuuta – Ruotsissa vihittiin käyttöön Euroopan pisin maantiesilta, joka yhdistää Öölannin mantereeseen. Kalmarin salmen ylittävän runsaan kuuden kilometrin pituisen sillan rakennustyö kesti neljä ja puoli vuotta.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Viimeiset raitiovaunut lopettivat liikennöintinsä Turussa.
4. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus syytti kahta kansanedustajaa, Heikki Kainulaista ja Mauno Kurppaa puolueen hajottamisesta ja päätti, etteivät he saa kahteen kuukauteen osallistua eduskuntatyöhön. Seuraavana päivänä puoluehallitus teki saman päätöksen vielä kahden muun edustajan, Lauri Linnan ja Artturi Niemelän osalta.
7. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus katsoi 12 niskuroivan kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n ainoaksi eduskuntaryhmäksi.
13. lokakuuta – Uruguaysta Chileen rugby–joukkueen pelaajia kuljettanut lentokone putosi Andeilla. Onnettomuudesta säilyi hengissä 16 ihmistä, jotka löydettiin vasta 20. joulukuuta.^lähde? Selviytyneet olivat joutuneet syömään törmäyksessä menehtyneiden ruumiita selvitäkseen hengissä.
14. lokakuuta – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta. Puolueen eduskuntaryhmä hajosi lopullisesti 17. lokakuuta.
16. lokakuuta – Maailman Luonnonsäätiön (WWF) Suomen osasto perustettiin.
25. lokakuuta – SMP:n ryhmähuone eduskuntatalossa jaettiin väliseinällä kahtia.^lähde?^[1]
28. lokakuuta – SDP, Keskustapuolue ja SKDL pääsivät yhteisymmärrykseen presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Tämä asia niputettiin yhteen Suomen EEC-sopimuksen kanssa.
29. lokakuuta – Musta syyskuu kaappasi Lufthansan koneen Turkin yllä ja vaati kolmen jäsenensä vapautusta.
31. lokakuuta – Ruotsalaisessa Dagens Nyheterissä, norjalaisessa Dagbladetissa ja suomalaisessa Vasabladetissa julkaistiin toimittaja Tor Högnäsin laatima artikkeli, jossa selostettiin presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johdon Zavidovossa käymiä keskusteluja.
31. lokakuuta – Eduskunta määräsi puhemiesneuvoston ehdotuksesta kansanedustaja Veikko Vennamon järjestysrikkomusten vuoksi kahden viikon työskentelykieltoon. Tätä eduskunnan ankarinta sisäistä kurinpitokeinoa oli aiemmin käytetty vain kahdesti. Vennamo oli syyttänyt puhemiesneuvostoa ja eduskunnan virkamiehiä "seteliselkärankaisiksi" nimeämänsä SMP:n opposition suosimisesta.
1. marraskuuta – Ajovalojen käyttö moottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina tuli pakolliseksi 31. maaliskuuta 1973 saakka.
11. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf täytti 90 vuotta.
13. marraskuuta – Voimakkaat myrskyt koettelivat Länsi-Eurooppaa ja Brittein saaria. 50 ihmistä kuoli.
17. marraskuuta – Juan Perón palasi 17-vuotisesta maanpaosta Argentiinaan.
24. marraskuuta – Suomi tunnusti molemmat Saksat.
24. marraskuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teir nimitettiin Valtiokonttorin pääjohtajaksi eläkkeelle siirtyvän Esa Kaitilan tilalle. Teirin paikan hallituksessa peri Jan-Magnus Jansson.
25. marraskuuta – Liberaalinen kansanpuolue ilmoitti vastustavansa presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeuslailla.
3. joulukuuta – SDP ja TPSL pääsivät sopimukseen puolueiden yhdistymisestä. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin seuraavana päivänä. Tämä merkitsi sosialidemokraattien 15 vuotta kestäneen hajaannuksen päättymistä.
7. joulukuuta – Filippiinien presidentin Ferdinand Marcosin puoliso Imelda Marcos yritettiin murhata puukottamalla. Turvallisuusmiehet ampuivat puukottajan, insinööri Carlito Dimaalin.
8. joulukuuta – SMP:stä eronnut 12 kansanedustajan ryhmä järjestäytyi Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen eduskuntaryhmäksi.
8. joulukuuta – Varapuhemies Veikko Helle poisti SMP:n kansanedustajan J. Juhani Kortesalmen eduskunnan puhujapöntöstä kansanedustajalle sopimattoman esiintymisen vuoksi.
10. joulukuuta – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajalla Kazakstanissa.
13. joulukuuta – 34 poikkeuslain vastustajaa lähetti presidentti Urho Kekkoselle kirjelmän, jossa hänen toivottiin estävän "kansalaisten syrjään sysäämisen" presidentin vaalissa. Kirjelmän olivat allekirjoittaneet mm. Göran von Bonsdorff, Adolf Ehrnrooth, Erik von Frenckell, Matti Kuusi, Lauri Pihkala ja L. A. Puntila.
14. joulukuuta – Urho Kekkonen perui lupauksensa olla käytettävissä tasavallan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen. Kekkonen perusteli lausuntoaan Zavidovo-vuodolla, jonka hän pelkäsi heikentävän Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
14. joulukuuta – Willy Brandt valittiin uudelleen Länsi-Saksan liittokansleriksi.
16. joulukuuta – LKP ja RKP peruivat aiemmat kielteiset kantansa ja taipuivat kannattamaan presidentin toimikauden pidentämistä poikkeuslailla.
18. joulukuuta – Yhdysvallat aloitti kiivaat Pohjois-Vietnamin pommitukset painostaakseen maan johtoa rauhaan. Hanoin kaupunkiin pudotettiin vajaan kahden viikon aikana 40 000 tonnia pommeja, jolloin siellä kuoli yli 1300 ja haavoittui 1260 siviiliä.
19. joulukuuta – Kaikki eduskuntapuolueet - paitsi SMP ja Suomen Kristillinen Liitto - pyysivät Urho Kekkosta jatkamaan presidenttinä vuoden 1974 jälkeen.
20. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Kalevi Sorsa matkustivat Moskovaan, jossa he osallistuivat Neuvostoliiton 50-vuotisjuhliin. Vierailun aikana todettiin, ettei Zavidovo-vuoto ollut haitannut maiden välisiä suhteita.
21. joulukuuta – Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta tunnustivat toisensa.
21. joulukuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi aloitettavaksi tutkimukset siitä, miten presidentti Urho Kekkosen laatima salainen Zavidovo-muistio oli vuotanut julkisuuteen.
23. joulukuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi Yhdysvaltain toiminnan Vietnamissa olevan eräänlaista kidutusta ja vertasi sitä natsien toisen maailmansodan aikana suorittamiin joukkomurhiin. Yhdysvallat kutsui Palmen lausunnon vuoksi lähettiläänsä kotiin Tukholmasta 27. joulukuuta.
23. joulukuuta – Noin 80 prosenttia Nicaraguan pääkaupungista Managuasta tuhoutui voimakkaassa maanjäristyksessä. Jopa 12 000 ihmisen arvioitiin saaneen surmansa.
27. joulukuuta – Tampere päätti anoa vuoden 1976 talviolympiakisoja.
28. joulukuuta – Suomi tunnusti Pohjois-Vietnamin. Kaikki eduskuntapuolueet SMP:tä lukuun ottamatta vaativat Pohjois-Vietnamin pommitusten lopettamista.
28. joulukuuta – Seitsemän puolueen edustajat sopivat presidentti Urho Kekkosen toimikauden pidentämisestä 1. maaliskuuta 1978 saakka.
29. joulukuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) merkittiin puoluerekisteriin.
30. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon määräsi Pohjois-Vietnamin pommitukset lopetettaviksi.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Kesäkuu – Irak kansallisti maan öljy-yhtiöt.
Kim Il-Sungista tuli Pohjois-Korean presidentti.
Stephen Hawking joutui pyörätuoliin.
Ruotsin pääministeri Olof Palme vertasi Yhdysvaltain pommituksia Vietnamissa natsien hirmutekoihin. Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Ruotsiin.
Ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu pelikonsoli, "Magnavox Odyssey", tuli markkinoille.
Myöhemmin suosittu footbag-urheilulaji keksittiin.
Englantilainen kirjailija Richard Adams julkaisi menestysteoksensa Ruohometsän kansa.
Vuosi 1972 oli Suomen tieliikenteessä kaikkien aikojen tuhoisin. Onnettomuuksissa sai vuoden aikana surmansa 1135 ja loukkaantui yli 16 000 ihmistä.
Vuotta 1972 vietettiin suomalaisen teatterin 100-vuotisjuhlavuotena.

muokkaa Syntyneitä

11. tammikuuta – Amanda Peet, näyttelijätär
11. helmikuuta – Craig Jones, muusikko ("Slipknot")
17. helmikuuta – Billie Joe Armstrong, laulaja ja kitaristi ("Green Day")
6. maaliskuuta – Jaret Reddick, laulaja ja kitaristi ("Bowling for Soup")
6. maaliskuuta – Shaquille O'Neal, NBA-koripalloilija
17. huhtikuuta – Jennifer Garner, näyttelijätär (Alias)
20. huhtikuuta – Carmen Electra, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
2. toukokuuta – Dwayne Johnson ("The Rock")
4. toukokuuta – Mike Dirnt, basisti ("Green Day")
19. toukokuuta – Miapetra Kumpula-Natri, suomalainen kansanedustaja
23. toukokuuta – Rubens Barrichello, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
10. kesäkuuta – Susanna Huovinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
23. kesäkuuta – Zinédine Zidane, jalkapalloilija
26. heinäkuuta – Jussi Sydänmaa, suomalainen kitaristi ("Lordi")
29. heinäkuuta – Anssi Kela, suomalainen muusikko
6. elokuuta – Geri Halliwell, laulaja ("Spice Girls")
12. elokuuta – Merikukka Forsius, suomalainen kansanedustaja
15. elokuuta – Ben Affleck, näyttelijä
24. elokuuta – Fritz Strobl, alppihiihtäjä
30. elokuuta – Cameron Diaz, näyttelijätär
21. syyskuuta – Liam Gallagher, rock-muusikko ("Oasis")
28. syyskuuta – Gwyneth Paltrow, näyttelijä
28. syyskuuta – Heli Laaksonen, kirjailija
12. lokakuuta – Miia Nuutila, suomalainen näyttelijä
17. lokakuuta – Eminem, rap-artisti ja -tuottaja
24. marraskuuta – Heli Paasio, suomalainen kansanedustaja
29. marraskuuta – Paula Lehtomäki, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
9. joulukuuta – Tré Cool, rumpali ("Green Day")
12. joulukuuta – Brandon Teena, tunnettu transsukupuolinen henkilö (hänen elämäänsä pohjautuu elokuva Boys Don't Cry)
19. joulukuuta – Alyssa Milano, näyttelijätär
29. joulukuuta – Jude Law, näyttelijä

muokkaa Kuolleita

1. tammikuuta – Maurice Chevalier, ranskalainen laulaja ja näyttelijä
14. tammikuuta – Fredrik IX, Tanskan kuningas
27. tammikuuta – Mahalia Jackson, yhdysvaltalainen laulaja
13. helmikuuta – Arvo Koskimaa, suomalainen viihdesäveltäjä
14. helmikuuta – Eino Kalima, suomalainen teatterinjohtaja
16. helmikuuta – Börje Sundgren, suomalainen viihdesäveltäjä ja -muusikko
20. helmikuuta – Maria Goeppert-Mayer, saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (Nobelin fysiikanpalkinto 1963)
1. maaliskuuta – L. Onerva (Onerva Madetoja, os. Lehtinen), suomalainen kirjailija
8. maaliskuuta – Väinö Leskinen, suomalainen poliitikko
9. maaliskuuta – Lennart Heljas, suomalainen poliitikko, rovasti
27. maaliskuuta – M.C. Escher, alankomaalainen taiteilija
16. huhtikuuta – Yasunari Kawabata, japanilainen Nobel-kirjailija
27. huhtikuuta – Kwame Nkrumah, Ghanan presidentti
28. huhtikuuta – Rainer von Fieandt, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
2. toukokuuta – J. Edgar Hoover, FBI:n johtaja
22. toukokuuta – Margaret Rutherford, englantilainen elokuvanäyttelijä
25. toukokuuta – Asta Nielsen, tanskalainen elokuvanäyttelijä
28. toukokuuta – Edvard VIII (Windsorin herttua), Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (luopui vallasta 1936)
11. kesäkuuta – Eero Väre, suomalainen laulaja (Kipparikvartetti)
7. heinäkuuta – Eino Sormunen, Kuopion hiippakunnan piispa
10. heinäkuuta – Einari Vuorela, suomalainen kirjailija
10. heinäkuuta – Väinö Kamppuri, suomalainen taidemaalari
14. heinäkuuta – Olavi Virta, suomalainen laulaja
31. heinäkuuta – Paul-Henri Spaak, Belgian pääministeri
16. elokuuta – Unto Salminen, suomalainen näyttelijä
27. elokuuta – Martti Rapola, suomalainen kielitieteilijä, akateemikko
29. elokuuta – Lale Andersen, saksalainen laulaja
9. syyskuuta – Martti Merenmaa, suomalainen kirjailija
15. syyskuuta – Ásgeir Ásgeirsson, Islannin presidentti
26. lokakuuta – Igor Sikorski, yhdysvaltalainen ilmailupioneeri
26. lokakuuta – Auni Nuolivaara, suomalainen kirjailija
28. lokakuuta – Artturi Vuorimaa, suomalainen kirjailija, kapteeni
1. marraskuuta – Ezra Pound, yhdysvaltalainen runoilija
3. marraskuuta – Helle Kannila, Suomen kirjastolaitoksen kehittäjä
8. marraskuuta – Martti Santavuori, suomalainen kirjailija, everstiluutnantti
10. marraskuuta – Aapo Similä, suomalainen säveltäjä ja laulaja
12. marraskuuta – Rudolf Friml, tšekkiläis-yhdysvaltalainen säveltäjä
19. marraskuuta – Juuso Walden, suomalainen teollisuusjohtaja, vuorineuvos
28. marraskuuta – Sibylla, Ruotsin prinsessa
29. marraskuuta – Alex Matson, suomalainen kirjailija
1. joulukuuta – Antonio Segni, Italian presidentti
16. joulukuuta – Osmo Tiililä, suomalainen teologi, professori
23. joulukuuta – Andrei Tupolev, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija
26. joulukuuta – Harry S. Truman, Yhdysvaltain presidentti

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1972

muokkaa Viitteet

↑ Mitä-Missä-Milloin 1974, Otava 1973, Helsinki, s. 19.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1972.