1980.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu

1. tammikuuta – Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nosti Ruotsin prinsessa Victorian veljensä edelle.
5. tammikuuta – Hewlett-Packard julkisti ensimmäisen tietokoneensa.
5. tammikuuta – Helsingin Sanomat julkisti mielipidetiedustelunsa, josta ilmeni, että kansalaisten luottamus virkamiehiin oli romahtanut kahdessa vuodessa. Enää vain 15 prosenttia haastatelluista uskoi, ettei virkamiehiin voi vaikuttaa heitä lahjomalla. Kaksi vuotta aiemmin vastaava prosenttiluku oli ollut 28.^[1]
7. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvisti lain 1,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi.
8. tammikuuta – Neuvostoliitto esti veto-oikeudellaan Afganistanin miehityksen tuominneen päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen YK:n turvallisuusneuvostossa.
8. tammikuuta – Yhdysvallat karkotti Washingtonista 17 neuvostoliittolaista diplomaattia ja kutsui seitsemän omaa diplomaattiaan kotiin Moskovasta.
15. tammikuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi Neuvostoliiton toimintaa Afganistanissa arvostelleen päätöslauselman. Äänin 104–18 kehotettiin "vieraita joukkoja" heti poistumaan Afganistanista. Suomi pidättyi äänestyksestä 17 muun maan mukana.
18. tammikuuta – 230 metrin pituinen siltakaari putosi mereen Ruotsissa lähellä Göteborgia Star Clipper -rahtilaivan törmättyä sillan pilariin. Kahdeksan ihmistä kuoli.^[2]
22. tammikuuta – Andrei Saharov pidätettiin Moskovassa ja karkotettiin ulkomaalaisilta suljettuun Gorkin kaupunkiin. Hän menetti kaikki Neuvostoliiton valtiolta saamansa kunnianosoitukset.
26. tammikuuta – Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.

muokkaa Helmikuu

4. helmikuuta – Ajatolla Khomeini nimesi Abolhassan Bani-Sadrin Iranin presidentiksi.
5. helmikuuta – Kiina ilmoitti, että maan väkiluku oli ylittänyt miljardin rajan.
11. helmikuuta – Iranissa juhlittiin islamilaisen vallankumouksen ensimmäistä vuosipäivää. Teheranissa kuoli kolme ihmistä paraatiin osallistuneen panssarivaunun ajettua heidän päälleen.
15. helmikuuta – Suomen tulli takavarikoi liki 200 Neuvostoliitosta salakuljetettua ikonia, mikä oli mahdollisesti rahallisesti arvokkain Suomessa koskaan tehty takavarikko (noin 1,2 miljoonaa markkaa).^[3] Rikostutkijat pidättivät juttuun liittyen kahdeksan afrikkalaista.
20. helmikuuta – Ulkoministeri Cyrus Vance ilmoitti Yhdysvaltain jäävän pois Moskovan olympiakisoista, koska neuvostojoukot eivät olleet poistuneet Afganistanista.
23. helmikuuta – Khomeini määräsi Iranin parlamentin päättämään amerikkalaispanttivankien kohtalosta.
29. helmikuuta – Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea puhdisti vuonna 1966 syrjäytetyn ja sittemmin kuolleen presidentti Liu Shaoqin maineen.

muokkaa Maaliskuu

7. maaliskuuta – Tulipalo vaurioitti pahoin Turun linnan sisätiloja. Linnassa oli tehty korjaus- ja entisöintitöitä nelisen vuotta.
18. maaliskuuta – Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähti laukaisualustalla surmaten 50 ihmistä.
18. maaliskuuta – Helsingissä paljastui satojentuhansien voimakkaiden Dolorex-pillereiden välittäminen huumemarkkinoille. Juttuun oli sekaantunut useita lääkäreitä.
20. maaliskuuta – Kymmenen ihmistä kuoli ja lähes 20 loukkaantui Kostamuksessa sattuneessa liikenneonnettomuudessa. Suomalaisia rakennustyöläisiä kuljettanut linja-auto törmäsi neuvostoliittolaiseen, maantielle pysäköityyn soralastissa olleeseen kuorma-autoon.
21. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julisti USA:n boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia.
24. maaliskuuta – Arkkipiispa Óscar Romero surmattiin San Salvadorissa.
27. maaliskuuta – Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatui Pohjanmerellä, 212-henkisestä miehistöstä kuoli 123. Surmansa saaneista kaksi oli suomalaisia.^[4]

muokkaa Huhtikuu

1. huhtikuuta – Yhden pennin kolikot alkoivat poistua käytöstä Suomessa.
7. huhtikuuta – Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisi diplomaattiset suhteet Iraniin ja määräsi talouspakotteita.
9. huhtikuuta – Niin sanotun Dolorex-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati helsinkiläiselle eläkeläispariskunnalle rangaistusta 110 000 voimakkaan Dolorex-pillerin hallussapidosta ja välittämisestä huumemarkkinoille.
11. huhtikuuta – Imatran piirin nimismies päätti julkaista kaupungissa ilmestyneessä ilmaisjakelulehdessä neljän ilkivaltaan syyllistyneen nuoren nimet ja heidän pahat tekonsa. Menettelyä arvosteltiin laajalti.^[5]
12. huhtikuuta – Ylikersantti Samuel Doen johtamat sotilaat kaappasivat vallan Liberiassa. Maan syrjäytetyt johtomiehet teloitettiin.
18. huhtikuuta – Zimbabwe itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
19. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Haagissa Hollannissa.
25. huhtikuuta – Yhdysvallat epäonnistui yrityksessään vapauttaa Iranissa olleet panttivangit. Yksi operaatioon osallistuneista Hercules-kuljetuskoneista törmäsi Sea Lion -helikopteriin salaisessa aavikkotukikohdassa lähellä Tabasia noin 400 kilometrin päässä Teheranista. Kahdeksan sotilasta kuoli ja useita loukkaantui. Presidentti Jimmy Carter oli tehnyt päätöksen välttämättömänä pitämästään operaatiosta yksin. Syntipukiksi tuli operaatiota vastustanut ulkoministeri Curys Vance, joka joutui eroamaan.
30. huhtikuuta – Alankomaiden prinsessa Beatrix nousi valtaistuimelle hänen äitinsä kuningatar Julianan luovuttua vallasta.

muokkaa Toukokuu

9. toukokuuta – Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmäsi Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuoli 35 ihmistä.
9. toukokuuta – Näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Lasse Pöysti suostui Tukholman Dramaten-teatterin johtajaksi.
11. toukokuuta – Kaavin vuonna 1807 rakennettu hirsinen kirkko paloi.
17. toukokuuta – Kenraali Chun Doo-hwan määräsi Etelä-Koreaan hätätilan ja hajotti parlamentin.
17. toukokuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue muutti nimensä Perustuslailliseksi Oikeistopuolueeksi. Puolueella ei ollut eduskunnassa yhtään kansanedustajaa.
18. toukokuuta – St. Helens -tulivuori purkautui Washingtonin osavaltiossa. Purkauksesta seurasi 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
24. toukokuuta – YK:n kansainvälinen tuomioistuin määräsi Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.

muokkaa Kesäkuu

1. kesäkuuta – CNN aloitti uutislähetykset.
1. kesäkuuta – Parikymmentä luonnonsuojelijaa rakensi padon Koijärven laskuojaan. Forssan poliisi räjäytti padon 10. kesäkuuta ja eristi järven.
2. kesäkuuta – 12 ihmistä sai surmansa junaonnettomuudessa lähellä Falunia Ruotsissa.
5. kesäkuuta – Pohjoismaiden tunnetuimpiin viikkolehtiin kuulunut ruotsalainen Veckojournalen lakkasi ilmestymästä.
9. kesäkuuta – Kansanedustaja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa loikkasi Kokoomuksesta Keskustapuolueeseen. Hän perusteli ratkaisuaan Suomen poliittisen ilmaston oikeistolaistumisella.
18. kesäkuuta – Niin sanottu Viikinki-oikeudenkäynti päättyi Hangon raastuvanoikeudessa. Syytteet merivartijaa vastaan hylättiin, mutta toisena syytettynä ollut pursimies sai varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Onnettomuudessa hukkuneiden nuorten omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
29. kesäkuuta – Islannin uudeksi presidentiksi valittiin Vigdis Finnbogadottir. Hänestä tuli maailman ensimmäinen vaaleilla valittu naispresidentti.

muokkaa Heinäkuu

10. heinäkuuta – Iranissa paljastettiin armeijan eräiden ryhmittymien salaliitto, jonka päämääränä oli ollut syöstä Khomeini vallasta. Noin 500 sotilasta pidätettiin.
17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin presidentti.
17. heinäkuuta – Kenraali Luis García Meza Tejada kaappasi vallan Boliviassa.
18. heinäkuuta – Iranin entinen pääministeri Shapur Bakhtiar yritettiin murhata Pariisissa.
19. heinäkuuta–3. elokuuta – XXII kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa.
21. heinäkuuta – Suomessa arvioitiin olevan noin sata sutta.
30. heinäkuuta – Vanuatu itsenäistyi.

muokkaa Elokuu

2. elokuuta – Äärioikeistolaiset terroristit räjäyttivät voimakkaan pommin Bolognan kaupungin rautatieasemalla Italiassa. Räjähdyksessä sai surmansa 84 ja loukkaantui yli 200 henkilöä. Asemarakennus tuhoutui suureksi osaksi.
8. elokuuta – Iranin entinen pääministeri Shapur Bakhtiar perusti Pariisissa järjestön, jonka tavoitteeksi hän asetti Iranin uskonnollisten johtajien kukistamisen.
12. elokuuta – Puolan johtajat myönsivät, että maata koettelivat pahimmat työtaistelut toisen maailmansodan jälkeen.
13. elokuuta – Metsähallitus teki rikosilmoituksen vesakkoruiskutuksia Ilomantsin Hattuvaarassa vastustaneita mielenosoittajia vastaan. Vesakkomyrkkyä päälleen saaneet nuoret puolestaan tekivät rikosilmoituksen Metsähallitusta vastaan 21. elokuuta.
18. elokuuta – Suurpetotutkijat arvioivat, että Suomessa oli 350-600 karhua.
20. elokuuta – Yli 300 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Saudi-Arabian pääkaupungin Riadin lentokentällä. Matkustajakone syttyi palamaan nousukiidon aikana, eikä koneen ovia saatu auki.
25. elokuuta – Microsoft julkaisi UNIX-versionsa, Xenixin.
27. elokuuta – Kenraali Chun Doo-hwan valittiin Etelä-Korean presidentiksi vaalien ainoana ehdokkaana.

muokkaa Syyskuu

1. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi neljä helmikuussa paljastuneeseen arvokkaiden ikonien salakuljetukseen osallistunutta henkilöä sakkoihin.
3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 80 vuotta.
5. syyskuuta – Maailman pisin (16,32 km) maantietunneli, St. Gothardin tunneli, avattiin Sveitsissä Goschenenin ja Airolon välille.
5. syyskuuta – Sairaalahoidossa ollut Puolan puoluejohtaja Edward Gierek siirrettiin syrjään. Hänen tilalleen valittiin puolalaisillekin entuudestaan miltei täysin tuntematon Stanislaw Kania.
7. syyskuuta – Ryöstöistä tuomittu Matti Markkanen ("Volvo-Markkanen") ja kahdesta taposta tuomittu Mikko Salminen karkasivat Helsingin keskusvankilasta.
12. syyskuuta – Kenan Evrenin johtama sotilasvallankaappaus Turkissa.
13. syyskuuta – Tuhansia ihmisiä osallistui Helsingissä saarnaaja Niilo Yli-Vainion järjestämään mielenosoitukseen, joka sai nimen keskiolutmarssi. Mielenosoittajat vaativat keskioluen myynnin siirtämistä Alkoon.
14. syyskuuta – Turun linna täytti 700 vuotta.
17. syyskuuta – Solidaarisuus-ammattiliitto perustettiin Lenin-telakalla Gdanskissa.
17. syyskuuta – Eteläkorealainen oppositiojohtaja Kim Dae Jung tuomittiin kuolemaan hallituksen kaatamisyrityksestä.
22. syyskuuta – Irakin kansalliskokous määräsi armeijaa suorittamaan kuolettavan iskun Irania vastaan; Irakin-Iranin sota alkoi.
27. syyskuuta – 12 ihmistä kuoli ja 213 loukkaantui Münchenissä, kun Oktoberfestin pääsisäänkäynnin vieressä olleeseen roskalaatikkoon sijoitettu pommi räjähti. Teosta epäiltyinä otettiin kiinni kuusi uusnatsia mutta heidät vapautettiin, kun ilmeni, että surmansa saaneiden joukossa oli pommin asettanut opiskelija.
29. syyskuuta – Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi Imatran nimismiehelle huomautuksen nuorten pahantekijöiden nimien julkaisemisesta paikallisessa Uutis-Vuoksi-ilmaisjakelulehdessä. Listalle oli eksynyt syyttömienkin nuorten nimiä. Apulaisoikeusasiamies ei ryhtynyt muihin toimiin, koska nimismies oli jo luopunut nimilistojen julkistamisesta.

muokkaa Lokakuu

3. lokakuuta – Matti Markkasen kanssa vankilasta paennut Mikko Salminen saatiin kiinni Kajaanissa.
7. lokakuuta – Norjan kuningas Olavi V saapui valtiovierailulle Suomeen. Hän oli vieraillut maassamme edellisen kerran vuonna 1961.
10. lokakuuta – Maanjäristys tuhosi lähes täysin El Asnamin kaupungin Algeriassa. Noin 20 000 ihmistä kuoli ja 250 000 jäi kodittomiksi. Asukkaat päättivät rakentaa tuhoutuneen kaupunkinsa uudelleen.
21. lokakuuta – Suomessa alkoi konepäällystön lakko, jonka vuoksi Hailuodon ja Turun saaristokuntien asukkaat jäivät lähes täysin eristyksiin muusta maailmasta lauttojen pysähdyttyä. Lakko päättyi 13. marraskuuta.
23. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin erosi tehtävistään ja hänen tilalleen tuli Nikolai Tihonov. Kosygin oli ollut jo pitkään poissa julkisuudesta sydänvaivojen vuoksi.
29. lokakuuta – Valmet ilmoitti lopettavansa Valcon kuvaputkitehtaan Imatralla. Tehtaan toiminta päättyi 19. joulukuuta.
30. lokakuuta – El Salvador ja Honduras allekirjoittivat rauhansopimuksen vuoden 1969 Jalkapallosodan päättämiseksi.

muokkaa Marraskuu

3. marraskuuta – Matti "Volvo" Markkanen pidätettiin Smoolannissa Ruotsissa. Vahvasti aseistautunut Markkanen ei tehnyt pidätettäessä vastarintaa.
4. marraskuuta – Republikaalipuolueen haastaja Ronald Reagan voitti demokraattipresidentin Jimmy Carterin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
5. marraskuuta – Valcon henkilökunta teki yhtiön johtoa vastaan rikosilmoituksen yhteistoimintalain rikkomisesta.
11. marraskuuta – Kokoomus teki Mauno Koiviston hallitukselle välikysymyksen Valco-jupakan vuoksi. Hallitus sai 26. marraskuuta luottamuslauseen äänin 118-63. Kokoomus ja Suomen Maaseudun Puolue olivat myös vaatineet entisen pääministerin Kalevi Sorsan ja entisen kauppa- ja teollisuusministerin Eero Rantalan asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa.
12. marraskuuta – NASAn avaruusluotain Voyager 1 ohitti Saturnuksen ja lähetti ensimmäiset tarkat valokuvat Maahan.
12. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti viidennen virallisen vierailunsa Neuvostoliitossa. Vierailun aikana Kekkonen vastaanotti hänelle myönnetyn Leninin rauhanpalkinnon. Presidentti palasi kotimaahan 17. marraskuuta.
13. marraskuuta – Toimittajalakko keskeytti sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen. Myös STT:n uutiset jäivät pois radiosta.
23. marraskuuta – Noin 4 800 ihmistä sai surmansa Italian eteläosia ravistelleessa maanjäristysten sarjassa.
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven muistomerkki Itä ja länsi paljastettiin Helsingin keskustassa. Vilkasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttaneen teoksen oli veistänyt Harry Kivijärvi. Paasikiven syntymästä oli tullut kuluneeksi 110 vuotta.
28. marraskuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vetosi kaksi viikkoa kestäneen toimittajalakon osapuoliin lakon lopettamiseksi, koska hän piti sitä yhteiskunnalle erittäin haitallisena. Lakko päättyi 3. joulukuuta.

muokkaa Joulukuu

5. joulukuuta – Varsovan liiton maat kokoontuivat hätäkokoukseen Moskovaan Puolan sisäisen tilanteen kiristymisen vuoksi. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa vakuutettiin Puolan pysyvän sosialistisena maana.
8. joulukuuta – John Lennon murhattiin New Yorkissa.
8. joulukuuta – Korkein oikeus vahvisti Finnairin matkustajakoneen kaapanneelle Aarno Lamminpartaalle hovioikeudessa langetetun vankeustuomion.
13. joulukuuta – Peurungan kuntoutuskeskus vihittiin käyttöön Laukaassa.
14. joulukuuta – Kiinan puoluejohtajana Mao Zedongin kuoleman jälkeen toimineen Hua Guofengin ilmoitettiin jättävän paikkansa. Hua oli kehottanut valitsemaan seuraajakseen varapääministeri Zhao Ziyangin, kuten sitten tehtiinkin.
30. joulukuuta – Suomessa päätettiin yhtenä viimeisistä Euroopan maista ottaa käyttöön kesäaika maaliskuun lopussa 1981. Suomessa käytäntöä oli kokeiltu vain kerran aikaisemmin, vuonna 1942. Monet Euroopan maat olivat ottaneet kesäajan käyttöön 1970-luvulla energian säästämiseksi.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

NEC (Nippon Electric Corporation) julkaisi ensimmäisen digitaalisen signaaliprosessorin: NEC µPD7710
SCART-liitin tuli pakolliseksi kaikissa Ranskassa myytävissä televisioissa
AC/DC julkaisi yhtyeen menestyneimmän albumin Back In Black:in, mikä nousi sillä hetkellä toiseksi myydyimmäksi äänitteeksi

muokkaa Syntyneitä

19. tammikuuta – Jenson Button, englantilainen Formula 1 -kuljettaja
22. tammikuuta – Ben Moody, yhdysvaltalainen kitaristi
28. tammikuuta – Nick Carter, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä ("Backstreet Boys")
12. helmikuuta – Christina Ricci, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. maaliskuuta – Janne Vakio, suomalainen näyttelijä
7. maaliskuuta – Olli-Pekka Karjalainen, suomalainen moukarinheittäjä (nuorten maailmanmestari)
21. maaliskuuta – Ronaldo de Assis Moreira ("Ronaldinho"), brasilialainen jalkapalloilija
5. huhtikuuta – Janne Kataja, suomalainen viihde-esiintyjä
17. kesäkuuta – Venus Williams, yhdysvaltalainen tennispelaaja
10. heinäkuuta – Jessica Simpson, yhdysvaltalainen laulaja
15. heinäkuuta – Jasper Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
26. elokuuta – Macaulay Culkin, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. syyskuuta – Teemu Rannikko, suomalainen koripalloilija
10. syyskuuta – Mikey Way, yhdysvaltalainen basisti ("My Chemical Romance")
15. lokakuuta – Siiri Nordin, suomalainen laulaja
30. lokakuuta – Eva Wahlström, suomalainen nyrkkeilijä
18. joulukuuta – Christina Aguilera, yhdysvaltalainen laulaja
19. joulukuuta – Jake Gyllenhaal, yhdysvaltalainen näyttelijä

muokkaa Kuolleita

3. tammikuuta – Joy Adamson, englantilainen kirjailija
8. tammikuuta – John Mauchly, ENIACin toinen suunnittelija
22. tammikuuta – Martti Viitanen, suomalainen poliitikko ja maaherra
11. helmikuuta – Paavo Yrjölä, suomalainen yleisurheilija
19. helmikuuta – Bon Scott, australialainen muusikko ("AC/DC")
22. helmikuuta – Oskar Kokoschka, itävaltalainen taidemaalari
25. helmikuuta – Eino Palovesi, suomalainen poliitikko ja maaherra
1. maaliskuuta – William Ralph Dean ("Dixie Dean"), englantilainen jalkapalloilija
12. maaliskuuta – Ernő Gerő, Unkarin puoluejohtaja
13. maaliskuuta – Tauno Pylkkänen, suomalainen säveltäjä
17. maaliskuuta – Rafael Paasio, suomalainen poliitikko
18. maaliskuuta – Yrjö Kivimies, suomalainen kirjailija
18. maaliskuuta – Erich Fromm, saksalais-yhdysvaltalainen psykoanalyytikko
29. maaliskuuta – Annunzio Paolo ("Mantovani"), italialais-englantilainen orkesterinjohtaja
7. huhtikuuta – Martti Kuningas, suomalainen näyttelijä
15. huhtikuuta – Jean-Paul Sartre, ranskalainen filosofi ja kirjailija
6. huhtikuuta – Kustaa Vilkuna, suomalainen kansatieteilijä ja akateemikko (s. 1902)
20. huhtikuuta – Jaakko Enäjärvi, suomalainen lakimies ja oikeuskansleri
29. huhtikuuta – Alfred Hitchcock, brittiläinen elokuvaohjaaja
4. toukokuuta – Josip Broz ("Tito"), Jugoslavian presidentti
12. toukokuuta – Päiviö Hetemäki, STK:n toimitusjohtaja
18. toukokuuta – Ian Curtis, brittiläinen muusikko
19. toukokuuta – Paul Paavela, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
28. toukokuuta – Rolf Nevanlinna, suomalainen matemaatikko
28. kesäkuuta – Keijo Liinamaa, suomalainen lakimies, valtakunnansovittelija
7. heinäkuuta – Henry Miller, yhdysvaltalainen kirjailija
10. heinäkuuta – Tauno Karilas, suomalainen kirjailija
11. heinäkuuta – Einari Ketola, suomalainen näyttelijä
11. heinäkuuta – Matti Virkkunen, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja
24. heinäkuuta – Peter Sellers, englantilainen näyttelijä
25. heinäkuuta – Vladimir Vysotski, venäläinen trubaduuri ja näyttelijä
27. heinäkuuta – Muhammad Reza Pahlavi, Iranin shaahi
29. heinäkuuta – Kaarlo Valkama, suomalainen viihdemuusikko
31. heinäkuuta – Markku Lahtela, suomalainen kirjailija
1. elokuuta – Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja (testiajoissa Hockenheimin radalla)
4. elokuuta – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko
14. elokuuta – Dorothy Stratten, kanadalainen malli ja elokuvanäyttelijä (s. 1960)
26. elokuuta – Miliza Korjus, virolais-yhdysvaltalainen laulaja
15. syyskuuta – Juha Mannerkorpi, suomalainen kirjailija
16. syyskuuta – Jean Piaget, sveitsiläinen kehityspsykologi
17. syyskuuta – Anastasio Somoza, Nicaraguan presidentti
25. syyskuuta – John Bonham, brittiläinen muusikko ("Led Zeppelin")
8. lokakuuta – Jaakko Jahnukainen, suomalainen toimittaja (Levyraadin juontaja)
8. lokakuuta – Arvo Turtiainen, suomalainen kirjailija
22. lokakuuta – Aake Jermo, suomalainen kirjailija ja toimittaja
7. marraskuuta – Steve McQueen, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. marraskuuta – Mae West, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
22. marraskuuta – Arie Maasland ("Malando"), alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari
27. marraskuuta – Verneri Louhivuori, suomalainen rovasti ja partiojohtaja
6. joulukuuta – Ronnie Österberg, suomalainen muusikko ("Wigwam")
8. joulukuuta – John Lennon, brittiläinen muusikko ("The Beatles")
18. joulukuuta – Aleksei Kosygin, Neuvostoliiton pääministeri
19. joulukuuta – Dora Jung, suomalainen tekstiilitaiteilija
24. joulukuuta – Karl Dönitz, saksalainen suuramiraali
26. joulukuuta – Elina Vaara, suomalainen runoilija ja kääntäjä
27. joulukuuta – Uljas Kandolin, suomalainen näyttelijä
29. joulukuuta – Kirsti Gallén-Kallela, suomalainen sellisti ja kuvittaja
31. joulukuuta – Viljo Rantala, suomalainen poliitikko

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Kirjoja

Koirankynnen leikkaaja – Veikko Huovinen

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1980

muokkaa Viitteet

↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, Otava 1980, Helsinki, s. 37.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, Otava 1980, Helsinki, s. 40.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1981, s. 44 ja 45.
↑ 1980: North Sea platform collapses BBC. Viitattu 27.03.2007.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1981, s. 60-61.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1980.