1988.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kehotti uudenvuodenpuheessaan kansalaisia arvioimaan talouden tilaa realistisesti ja varoitti uhkaavasta lamasta. "Suomelle edullisten taloudellisten suhdanteiden aika alkaa olla ohi", Koivisto sanoi.
2. tammikuuta – Margaret Thatcher tuli olleeksi Ison-Britannian pääministerinä kauemmin kuin kukaan toinen 1900-luvulla, 3167 vuorokautta.^lähde?^[1]
15. tammikuuta – Suomalainen säveltäjä Magnus Lindberg sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon teoksestaan Kraft.
21. tammikuuta – Yhdysvallat liitti Pohjois-Korean "roistovaltioiden" eli terrorismia tukevien valtioiden joukkoon.
26. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto ilmaisi mielipiteenään, ettei Suomen liittymiselle Euroopan neuvostoon ole esteitä.
7. helmikuuta – Vihreä liitto päätti rekisteröityä puolueeksi.
8. helmikuuta – Kansainvälinen tiedemiesryhmä esitti raportin Itävallan presidentin Kurt Waldheimin toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Sen mukaan Waldheim tiesi palveluspaikallaan Balkanin niemimaalla tehdyistä julmuuksista enemmän kuin hän oli julkisesti kertonut. Talven ja kevään aikana järjestettiin Wienissä useita mielenosoituksia, joissa vaadittiin Waldheimin eroa.
10. helmikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous päätti, että Oulun hiippakunnan naisteologit vihitään papeiksi hiippakunnan ulkopuolella. Ratkaisuun päädyttiin, koska Oulun piispa Olavi Rimpiläinen vastusti naispappeutta.
14. helmikuuta – 75-vuotias kenraali Alfredo Stroessner valittiin kahdeksannelle kaudelle Paraguayn presidentiksi.
14. helmikuuta – Kokoomus kehotti valitsijamiehiään asettumaan Mauno Koiviston tueksi presidentinvaalien ratkaisevalla kierroksella, mikä herätti hämmennystä puolueen kannattajien keskuudessa.
25. helmikuuta – Jääkäriliitto lopetti toimintansa jääkärien Suomeen paluun 70-vuotispäivänä. Kymmenestä elossaolevasta jääkäristä oli viimeisessä kokouksessa läsnä viisi, kaikki jo yli 90-vuotiaita.
28. helmikuuta – Pohjois-Irakissa alkoi Anfal-kampanja Irakin kurdeja vastaan "Kemikaali-Ali"-lisänimen saaneen Ali Hassan al-Majidin johdolla. Osa Pohjois-Irakista julistettiin kielletyksi alueeksi, ja sinne jääneet poistettiin systemaattisesti. Kampanja jatkui syyskuuhun, jonka jälkeen henkiin jääneet kurdit armahdettiin.
29. helmikuuta – Keski-Afrikan entiselle diktaattorille Bokassalle langetettu kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi pakkotyörangaistukseksi.
1. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
6. maaliskuuta – Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa. Papeiksi vihittiin 94 naisteologia.
7. maaliskuuta – Brittien SAS-erikoisjoukot ampuivat kolme IRA:n terroristia Gibraltarilla.
13. maaliskuuta – Japanissa otettiin käyttöön maailman pisin rautatietunneli, joka yhdistää Honshun ja Hokkaidon saaret.
16. maaliskuuta – Kaasuhyökkäys Halabjassa Irakissa kurdeja vastaan tappoi noin 5000 henkeä.^lähde?
16. maaliskuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus päätti äänin 6–2, että poliisit eivät tarvitse kotietsintälupaa tutkiakseen poisheitettyjä jätteitä.
22. maaliskuuta – Tampereella avattiin Suomen suurin katettu kauppakeskus, Koskikeskus. Sen tiloissa aloitti 90 yritystä.
27. maaliskuuta – Israelilainen erikoistuomioistuin tuomitsi ydinteknikko Mordechai Vanunun 18 vuoden vankeuteen maanpetoksesta ja vakoilusta. Vanunu oli paljastanut lokakuussa 1986, että Israelilla on hallussaan ydinaseita.

muokkaa Huhtikuu–kesäkuu

6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 40 vuotta. Pääjuhla pidettiin Helsingin Finlandia-talossa.
14. huhtikuuta – USS Samuel B. Roberts ajoi miinaan Persianlahdella.
18. huhtikuuta – Operaatio Praying Mantis: Yhdysvaltain laivasto hyökkäsi Iranin öljynporauslauttoja ja laivoja vastaan kostoksi miinaräjähdyksestä.
24. huhtikuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Istuva presidentti Francois Mitterrand ja pääministeri Jacques Chirac selvisivät jatkoon. Äärioikeistolaisen ehdokkaan Jean-Marie Le Penin menestys oli vaalien suurin yllätys.
25. huhtikuuta – John Demjanjuk tuomittiin kuolemaan Israelissa toisen maailmansodan aikaisista sotarikoksista Treblinkan keskitysleirillä. Israelin korkein oikeus kumosi myöhemmin tuomion.
25. huhtikuuta – Kahdeksan ihmistä kuoli ja yli 70 loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoilta Tanskassa lähellä Kööpenhaminaa. Onnettomuuden syynä oli junan liian kova vauhti.
26. huhtikuuta – Nowa Hutan terästehtaalla Puolan Krakovassa alkoi maan laajin työselkkaus vuoden 1981 jälkeen. 16 000 lakkoilevaa työntekijää vaati tuntuvia palkankorotuksia ja erotettujen ammattiyhdistysaktivistien ottamista takaisin töihin.
28. huhtikuuta – Vihreä Liitto merkittiin puoluerekisteriin.
30. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa.
5. toukokuuta – Puolan poliisi lopetti yllätyshyökkäyksellä noin 16 000 työntekijän lakon Nowa Hutan terästehtaalla Krakovassa. Kymmeniä lakkolaisia pidätettiin.
8. toukokuuta – Ranskan presidentti Francois Mitterrand valittiin toiselle seitsenvuotiselle virkakaudelle.
15. toukokuuta – Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa vetämisen Afganistanista.
16. toukokuuta – USA:n lääkintöhallituksen raportissa rinnastettiin nikotiinin riippuvuusvaikutukset heroiiniin ja kokaiiniin.
23. toukokuuta – Pohjois-Korea kehotti boikotoimaan Soulin olympiakisoja. Vain viisi valtiota – Albania, Kuuba, Etiopia, Seychellit ja Komorit – yhtyi boikottiin. Nicaragua perui ilmoittautumisensa sisäisten levottomuuksiensa vuoksi.
23. toukokuuta – SKP:n puheenjohtaja Arvo Aalto erosi tehtävästään. Aalto perusteli eroaan puolueen talouskriisillä ja puoluejohdossa esiintyvällä "arvottomalla pelillä". Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jarmo Wahlström.
26. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja hänen puolisonsa Nancy Reagan pysähtyivät kolmeksi päiväksi Helsinkiin matkallaan Moskovaan.
9. kesäkuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS ilmoitti, että Krimin tataarien oli sallittu palata kotiseudulleen Krimin niemimaalle. Josef Stalin oli karkottanut tataarit Keski-Aasiaan ja Siperiaan vuonna 1944 syyttäen heitä yhteistyöstä saksalaisten miehittäjien kanssa.
11. kesäkuuta – SKP:n (yhtenäisyys) puheenjohtaja, vähemmistökommunistien kärkihahmo Taisto Sinisalo siirtyi eläkkeelle terveyssyistä. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Kajanoja.
13. kesäkuuta – Neuvostoliiton korkein oikeus palautti huomattavimpiin kommunistipoliitikkoihin kuuluneiden Lev Kamenevin ja Grigori Zinovjevin maineen. Kamenev ja Zinovjev oli vuonna 1936 tuomittu näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja ammuttu Josef Stalinin määräyksestä.
17. kesäkuuta – Näyttelijä Maija-Liisa Marton nimitettiin Teatterikorkeakoulun uudeksi rehtoriksi.
19. kesäkuuta – Keskustapuolueen puoluekokous päätti muuttaa puolueen nimen Suomen Keskustaksi.
20. kesäkuuta – Ympäristöjärjestö Greenpeace paljasti, että Helsingin Länsisatamaan oli tuotu Islannista lähes 200 tonnia valaanlihaa. Järjestön jäsenet kahlitsivat itsensä valaanlihakontteihin vaatien lihaerän tuhoamista. Valaanlihaerä palautettiin Islantiin 6. heinäkuuta.
25. kesäkuuta – Hollanti voitti jalkapallon EM-kultaa 2–0 Münchenissä Neuvostoliittoa vastaan (Gullit 32 min, Van Basten 54 min).

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

3. heinäkuuta – Yhdysvaltain USS Vincennes ampui alas Iran Airin lennon 655 Airbus A300 -koneen Persianlahdella. 290 ihmistä sai surmansa.
3. heinäkuuta – Toukokuussa Turun vankilasta vapautunut Juha Valjakkala surmasi kolmihenkisen ruotsalaisen perheen.
6. heinäkuuta – Piper Alpha -öljynporauslautta tuhoutui räjähdyksissä Pohjanmerellä. Surmansa sai 167 ihmistä.
10. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että huomattavien kommunistipoliitikkojen Nikolai Buharinin ja Aleksei Rykovin kunnia oli palautettu. Buharin ja Rykov oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu Josef Stalinin käskystä vuonna 1938.
17. heinäkuuta – Florence Griffith-Joyner juoksi uuden naisten 100 metrin maailmanennätyksen 10,49.
3. elokuuta – Neuvostoliitto armahti länsisaksalaisen opiskelijan Mathias Rustin, joka oli toukokuussa 1987 lentänyt pienkoneella Moskovan Punaiselle torille. Rust oli ehtinyt kärsiä työleirituomiostaan vajaan vuoden.
8. elokuuta – Burmassa alkoi kansannousu, jossa kuoli tuhansia ihmisiä.
9. elokuuta – Wayne Gretzky siirtyi Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.
10. elokuuta – Viron kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Rahva Hääl julkaisi vuonna 1939 solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan ensimmäisenä lehtenä Neuvostoliitossa.
11. elokuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen naiskirkkoherra vihittiin virkaansa. Sirkka-Liisa Enqvist valittiin Lemlandin ja Lumparlandin yhteisen seurakunnan kirkkoherraksi.
13. elokuuta – Ulkoministeri P.W. Botha sanoi Etelä-Afrikan pystyvän valmistamaan ydinaseita, mutta ei kertonut, oliko niitä jo rakennettu.
17. elokuuta – Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja USA:n lähettiläs Arnold Raphel kuolivat lento-onnettomuudessa, jossa sai surmansa kaikkiaan 29 ihmistä. Väliaikaiseksi presidentiksi valittu Ghulam Ishaq Khan julisti onnettomuuden vuoksi Pakistaniin hätätilan.
20. elokuuta – Iranin-Irakin sota: Iranin ja Irakin välinen aselepo.
27. elokuuta – SKP:n puheenjohtaja Jarmo Wahlström sanoi puolueen kärsineen 35 miljoonan markan tappiot kevään ja kesän taloussotkuissa. Puolueen edellinen johto oli sijoittanut puolueen varoja huonoiksi sijoituskohteiksi osoittautuneisiin yhtiöihin.
28. elokuuta – Italialainen lentokone syöksyi lentonäytöstä seuranneen yleisön joukkoon Ramsteinissa Länsi-Saksassa, jolloin 46 ihmistä kuoli ja yli 300 loukkaantui.^lähde?^[2] Kone törmäsi kahteen muuhun lentokoneeseen ennen putoamistaan maahan.
28. elokuuta – Suomalainen koelentäjä sai surmansa hänen lentokoneensa pudottua maahan belgialaisella sotilaslentokentällä kesken lentonäytöksen.
6. syyskuuta – Suomen postilaitos täytti 350 vuotta.
8. syyskuuta – 8-8-88-kansannousu Burmassa.
14. syyskuuta – Oppositio syytti hallitusta väärien tietojen antamisesta Verotus kevenee -tiedotteen johdosta. Laskelmat olivat osoittaneet monen veronmaksajan kohdalla päinvastaista.
17. syyskuuta – Kesäolympialaisten avajaiset Soulissa Etelä-Koreassa. Kisoihin osallistui ennätykselliset 160 maata ja yli 13 600 urheilijaa ja valmentajaa.^lähde?^[3]
26. syyskuuta – The Legend of Zelda II: Adventure of Link -peli julkaistiin.
28. syyskuuta – Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama saapui kolmipäiväiselle yksityisluonteiselle vierailulle Suomeen. Kiina esitti vastalauseensa vierailun johdosta.
29. syyskuuta – NASA:n ensimmäinen avaruussukkulalento Challengerin onnettomuuden jälkeen.
30. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Andrei Gromyko siirtyi eläkkeelle. Puoluejohtaja Mihail Gorbatshov otti nyt hoitaakseen myös presidentin viran.

muokkaa Lokakuu–joulukuu

11. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat kuusipäiväisen valtiovierailun Kiinassa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen valtionpäämiehen Kiinaan tekemä vierailu.
21. lokakuuta – Filippiinien entinen presidentti Ferdinand Marcos ja hänen puolisonsa Imelda Marcos asetettiin Yhdysvalloissa syytteeseen kiristyksestä, satojen miljoonien dollarien kavalluksista ja salaliitosta Corazon Aquinoa vastaan.
26. lokakuuta – Suomi valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaksivuotiskaudeksi 1989–1990.
28. lokakuuta – Poliisi ja mielenosoittajat ottivat rajusti yhteen Prahassa Tšekkoslovakian itsenäisyyden 70-vuotispäivänä.
29. lokakuuta – Sega Mega Drive -pelikonsoli julkaistiin Japanissa.
30. lokakuuta – Puolan hallitus päätti sulkea Solidaarisuus-ammattiliiton tukikohdan, Gdanskin Lenin-telakan, "taloudellisten vaikeuksien vuoksi". Telakalla työskenteli yli 10 000 henkilöä ja sillä oli 11 laivatilausta.^lähde?^[4]
2. marraskuuta – Morrisin mato levisi Internetissä sendmail-ohjelman tietoturva-aukon avulla.
8. marraskuuta – George H. W. Bush voitti Michael Dukakisin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
9. marraskuuta – Sekä Länsi- että Itä-Saksassa muistettiin monin tapahtumin ns. kristalliyötä, josta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kristalliyö merkitsi aikanaan natsien juutalaisvainojen alkamista.
15. marraskuuta – Neuvostoliiton avaruussukkula Buran laukaistiin miehittämättömälle lennolle Energija-kantoraketilla.
15. marraskuuta – Palestiinan parlamentti julisti Palestiinan valtion perustetuksi Algerissa.
16. marraskuuta – Viron sosialistisen neuvostotasavallan korkein neuvosto julisti Viron suvereeniksi (Viro itsenäistyi uudelleen 20. elokuuta 1991).
16. marraskuuta – Benazir Bhutto valittiin vapaissa vaaleissa Pakistanin pääministeriksi.
17. marraskuuta – Alankomaat liittyi toisena maana Internetiin.
17. marraskuuta – Yhtyneet Kuvalehdet osti tamperelaisen Urpo Lahtisen Lehtimiehet-yhtymän 100 miljoonalla markalla. Kauppaan kuului noin 20 lehden (mm. Hymy, Nykyposti, Tekniikan Maailma ja Suosikki) julkaisuoikeudet ja sen myötä Yhtyneistä Kuvalehdistä tuli Suomen suurin aikakauslehtien julkaisija.
18. marraskuuta – Walt Disneyn luoma satuhahmo Mikki Hiiri täytti 60 vuotta.
22. marraskuuta – Palmdalessa Kaliforniassa esiteltiin B-2-häivepommittajan prototyyppi.
7. joulukuuta – Armeniassa 6,9 richterin maanjäristys surmasi 25 000 ihmistä, 15 000 loukkaantui ja 400 000 jäi kodittomiksi.^lähde?^[5]
7. joulukuuta – Mihail Gorbatšov ilmoitti 500 000 miehen vähennyksestä neuvostoarmeijassa.
11. joulukuuta – Nokian johtaja Kari Kairamo ampui itsensä.
14. joulukuuta – Ruotsin poliisi pidätti Christer Petterssonin epäiltynä pääministeri Olof Palmen murhasta. Pettersson vangittiin kaksi päivää myöhemmin.
21. joulukuuta – Lockerbien pommi-isku: Pan Amin lento 103 räjähti Lockerbien yllä Skotlannissa, 259 ihmistä sai koneessa surmansa ja 11 maassa. Libyaa pidetään yleisesti iskuun syyllisenä.
23. joulukuuta – Etelä-Afrikan, Angolan ja Kuuban edustajat allekirjoittivat New Yorkissa sopimuksen Namibian itsenäistymisestä. Angolassa toiminutta MPLA-vapautusliikettä tukenut Kuuba lupasi kotiuttaa Angolassa olleet noin 50 000 sotilastaan.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Saudimiljonääri Osama bin Laden perusti "Al-Qaida"-järjestön Afganistanissa.

muokkaa Syntyneitä

9. tammikuuta – Marc Crosas, jalkapalloilija
27. tammikuuta – Markku Pulli, suomalainen näyttelijä
20. tammikuuta – Jeffrén, jalkapalloilija
20. helmikuuta – Rihanna, laulaja
10. huhtikuuta – Haley Joel Osment, näyttelijä
13. huhtikuuta – Petteri Koponen, koripalloilija
21. huhtikuuta – Mia Permanto, suomalainen laulaja ja radiojuontaja (k. 2008)
3. elokuuta – Anssi Koivuranta, yhdistetyn hiihtäjä
17. elokuuta – Brady Corbet, näyttelijä
24. elokuuta – Rupert Grint, näyttelijä
26. syyskuuta – Kiira Korpi, taitoluistelija
19. marraskuuta – Patrick Kane, jääkiekkoilija

muokkaa Kuolleita

7. tammikuuta – Trevor Howard, näyttelijä
15. tammikuuta – Seán MacBride, entinen IRA:n johtaja ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja 1974
13. helmikuuta – Nils-Eric Ringbom, suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija
15. helmikuuta – Richard Feynman, Nobel-palkittu fyysikko
17. helmikuuta – Veijo Pasanen, suomalainen näyttelijä
25. helmikuuta – Eugen Terttula, suomalainen teatterinjohtaja
6. maaliskuuta – Erkki Luomala, suomalainen näyttelijä
9. maaliskuuta – Kurt Georg Kiesinger, poliitikko ja Saksan liittokansleri 1966–1969
10. maaliskuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja
10. maaliskuuta – Matti Kurjensaari, suomalainen kirjailija
14. maaliskuuta – Toivo Tarjanne, suomalainen lakimies, professori, oikeuskansleri
29. maaliskuuta – Matti Hälli, suomalainen kirjailija
30. maaliskuuta – Taneli Kuusisto, suomalainen säveltäjä
29. huhtikuuta – Olavi Honka, suomalainen lakimies, oikeuskansleri
3. toukokuuta – Aarre Lauha, Helsingin hiippakunnan piispa
8. toukokuuta – Robert A. Heinlein, tieteiskirjailija
24. toukokuuta – L. A. Puntila, suomalainen kulttuuripoliitikko, professori
25. toukokuuta – Ernst Ruska, fyysikko
12. kesäkuuta – Lasse Äikäs, suomalainen poliitikko
25. kesäkuuta – Hillel Slovak, kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
30. kesäkuuta – Anja Vammelvuo, suomalainen kirjailija
18. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija
3. elokuuta – Kirsti Hurme, suomalainen näyttelijä
5. elokuuta – Saara Forsius, suomalainen kansanedustaja
14. elokuuta – Enzo Ferrari, perheyrityksen johtaja
17. elokuuta – Franklin Delano Roosevelt, Jr., poliitikko
17. elokuuta – Muhammad Zia-ul-Haq, Pakistanin johtaja (lento-onnettomuus)
27. elokuuta – Olavi Veistäjä, suomalainen teatterinjohtaja
28. elokuuta – O. E. Hakasalo, suomalainen hypnotisoija
2. lokakuuta – Alec Issigonis, englantilainen Mini-auton kehittäjä
3. lokakuuta – Franz Josef Strauss, saksalainen poliitikko
6. lokakuuta – Olavi Kares, Kuopion hiippakunnan piispa
16. lokakuuta – Felix Wankel, saksalainen koneenrakentaja ja keksijä
19. lokakuuta – Sten Suvio, suomalainen nyrkkeilijä
30. lokakuuta – Eino Säisä, suomalainen kirjailija
19. marraskuuta – Christina Onassis, kuljetusmagnaatti
1. marraskuuta – Mauno Jussila, suomalainen poliitikko, kunnallisneuvos
1. marraskuuta – Tuomo Suomalainen, suomalainen arkkitehti
11. marraskuuta – Yrjö Norta, suomalainen elokuvaohjaaja
17. marraskuuta – Irja Ketonen, suomalainen lehtikustantaja (Turun Sanomat), Suomen ensimmäinen naisvuorineuvos
24. marraskuuta – Irmgard Seefried, itävaltalainen oopperalaulaja
2. joulukuuta – Arkkipiispa Paavali (Yrjö Olmari), Suomen ortodoksinen arkkipiispa
6. joulukuuta – Roy Orbison, muusikko
9. joulukuuta – Arne Berner, poliitikko
11. joulukuuta – Kari Kairamo, Nokian pääjohtaja (itsemurha)
15. joulukuuta – Arvo Helminen, suomalainen lakimies, ministeri
19. joulukuuta – Hilja Valtonen, suomalainen kirjailija
25. joulukuuta – Shohei Ooka, japanilainen kirjailija
28. joulukuuta – Björn Kurtén, suomalainen eläintieteilijä

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Elokuvia

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1988

15. heinäkuuta – Die Hard, pääosassa Bruce Willis.
15. heinäkuuta – Kala nimeltä Wanda.
16. heinäkuuta – Akira (Japanissa).
12. joulukuuta – Rain Man.
Martin Scorsesen Kristuksen viimeiset kiusaukset aiheutti närää katolilaisten keskuudessa.

muokkaa Viitteet

↑ Mitä-Missä-Milloin 1989, Otava 1988, Helsinki, s. 44.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1989, s. 99.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1989, s. 450-451.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1990, Otava 1989, Helsinki, s. 27.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1990, s. 36.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1988.