1989.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Nuijamaan kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin.
5. tammikuuta – Neuvostoliitto myönsi virallisesti, että vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen tärkeimpiin johtajiin kuulunut Lev Trotski murhattiin vuonna 1940 Josef Stalinin nimenomaisesta käskystä.
7. tammikuuta – Akihitosta tuli Japanin keisari Hirohiton kuoltua.
10. tammikuuta – Kuuban joukot alkoivat vetäytyä Angolasta.
16. tammikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat saapui kaksipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen ja tapasi maan koko poliittisen johdon sekä arkkipiispa John Vikströmin. Vierailua sävyttivät erittäin tiukat turvatoimet.
17. tammikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea esitti uuden arvion maan johtoon 1930- ja 1940-luvuilla kuuluneesta Andrei Zhdanovista. Häntä luonnehdittiin "Stalinin oikeaksi kädeksi" ja yhdeksi Stalinin ajan terrorin keskeisistä järjestäjistä.
20. tammikuuta – George H. W. Bush seurasi Ronald Reagania Yhdysvaltain presidenttinä.
24. tammikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy teloitettiin sähkötuolissa.
30. tammikuuta – Yhdysvaltain lähetystö evakuoitiin Kabulissa.
1. helmikuuta – Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta.
2. helmikuuta – Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi.
3. helmikuuta – Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.
3. helmikuuta – Paraguayta 35 vuotta yksinvaltaisesti hallinnut kenraali Alfredo Stroessner syöstiin vallasta.
3. helmikuuta – Presidentti Risto Rytin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
10. helmikuuta – Kansanedustaja Urpo Leppänen erosi SMP:stä ja perusti oman Vapaat demokraatit -nimisen yhden miehen eduskuntaryhmän. Myöhemmin hän liittyi Liberaaliseen Kansanpuolueeseen, jonka ainoa kansanedustaja hänestä tuli.
14. helmikuuta – Iranin johtaja Ajatolla Khomeini kehotti muslimeja tappamaan Saatanalliset säkeet -romaanin kirjoittajan Salman Rushdien.
15. helmikuuta – Neuvostoliiton viimeiset joukot poistuivat Afganistanin alueelta. Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta maassa raivonneeseen sisällissotaan.
17.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
24. helmikuuta Kouluammuskelutapaus Raumanmeren ylä-asteella^[1]
24. helmikuuta – Ajatolla Khomeini lupasi kolme miljoonaa dollaria Salman Rushdien surmaajalle.
2. maaliskuuta – 12 Euroopan yhteisön maata kielsi kloorifluorihiilivetyjen (freonit) valmistuksen vuosisadan loppuun mennessä.
3. maaliskuuta – Veikko "Jammu" Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.
8. maaliskuuta – Puolan hallitus syytti Neuvostoliittoa Katynissa toisen maailmansodan aikana tehdystä noin 4500 puolalaisen upseerin joukkomurhasta. Neuvostoliitto oli toistuvasti väittänyt murhaa saksalaisten tekemäksi.
14. maaliskuuta – Presidentti George Bush kielsi rynnäkkökiväärien tuonnin Yhdysvaltoihin.
16. maaliskuuta – Tieto-Finlandia -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Sen sai professori Erik Tawaststjerna viisiosaisesta Jean Sibeliuksen elämäkerrasta.
17. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen Mikkelin läänin maaherraksi kesäkuun alussa eläkkeelle siirtyvän Uki Voutilaisen tilalle.
23. maaliskuuta – Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat havainneensa kylmäfuusion Utahin yliopistossa.
24. maaliskuuta – Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä Prinssi Williamin salmessa Alaskassa.
27. maaliskuuta – Neuvostoliitossa järjestettiin ensimmäiset uuden kansanedustajain kongressin vaalit, joissa ehdokkaina oli muitakin kuin kommunistisen puolueen jäseniä.^[2]
31. maaliskuuta – Pariisin tunnetuin matkailunähtävyys, Eiffelin torni, täytti 100 vuotta.

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

7. huhtikuuta – Neuvostoliiton sukellusvene Komsomolets upposi Barentsinmerellä.
15. huhtikuuta – Hillsboroughin jalkapallokentällä Englannissa tuomari keskeytti Liverpoolin ja Nottingham Forestin pelin kuuden minuutin jälkeen. Raivostuneet fanit ryntäsivät kentälle ja 96 ihmistä sai väentungoksessa surmansa.
17. huhtikuuta – Solidaarisuudesta tuli tuomioistuimen päätöksellä laillinen riippumaton ammattiliitto. Yhdysvallat ilmoitti heti tämän jälkeen ryhtyvänsä antamaan Puolalle taloudellista apua.
18. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan neuvoston jäseneksi.
20. huhtikuuta – Adolf Hitlerin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
27. huhtikuuta – Noin 150 000 opiskelijaa kokoontui Pekingin Tiananmenin aukiolle viranomaisten nimenomaisesta kiellosta huolimatta. Mielenosoitus oli suurin 40 vuoteen.
28. huhtikuuta – Tiedekeskus Heureka avattiin Vantaan Tikkurilassa.
2. toukokuuta – Unkari ryhtyi purkamaan Itävallan vastaisella rajalla sijainnutta, 1960-luvulla rakennettua hälytyslaittein varustettua aitaa, koska se oli "teknisesti ja poliittisesti vanhentunut".
5. toukokuuta – Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen.
6. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Lausannessa Sveitsissä.
9. toukokuuta – Unkarin 77-vuotias puoluejohtaja Janos Kadar siirrettiin eläkkeelle.
16. toukokuuta – Eräät armeijan ryhmittymät yrittivät syöstä vallasta Etiopian diktaattorin Mengistu Haile Mariamin tämän ollessa vierailulla Itä-Saksassa.
18. toukokuuta – Viron korkein neuvosto tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan, jonka nojalla Viro liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940.
21. toukokuuta – Koijärvi-liike vietti 10-vuotisjuhlaansa Forssan Koijärvellä.
22. toukokuuta – Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi. Egypti oli erotettu järjestöstä vuonna 1979 sen solmittua rauhansopimuksen Israelin kanssa.
26. toukokuuta – Raili ja Reima Pietilän suunnittelema rakennuskokonaisuus valmistui Tampereen Hervannassa. Nyt tulivat valmiiksi terveyskeskus, elokuvateatteri ja kirjasto. Kirkko, vapaa-aikakeskus ja ostoskeskus oli otettu käyttöön jo kymmenen vuotta aiemmin.
28. toukokuuta – Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
30. toukokuuta – Tiananmenin aukiolla opiskelijamielenosoittajat pystyttivät kymmenmetrisen "Demokratian jumalatar" -patsaan.
30. toukokuuta – Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea tunnusti, että entinen pääministeri Imre Nagy oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu tekaistujen syiden nojalla. Nagy haudattiin uudelleen valtiollisin kunnianosoituksin 16. kesäkuuta.
2. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi Johannes Virolaiselle valtioneuvoksen arvonimen.
3. kesäkuuta – Ajatolla Khomeini kuolee.
4. kesäkuuta – Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä. Tapaus herätti länsimaissa tyrmistyksen ja suuttumuksen aallon.
6. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.
7. kesäkuuta – Rancho Secon ydinvoimala suljettiin kansanäänestyksellä Yhdysvalloissa.
11. kesäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping ja pääministeri Li Peng kiittivät Kiinan kansanarmeijan sotilaita "erinomaisesta suorituksesta" näiden tukahdutettua "vastavallankumouksellisen" opiskelijamielenosoituksen.
11. kesäkuuta – Työväen Urheiluliitto (TUL) vietti 70-vuotisjuhlaansa Helsingissä.
24. kesäkuuta – Kiinan puoluejohtaja Zhao Ziyang erotettiin tehtävistään syytettynä opiskelijamielenosoituksen tukemisesta. Uudeksi puoluejohtajaksi nimitettiin kovan linjan Jiang Zemin.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

2. heinäkuuta – Andreas Papandreou erosi Kreikan pääministerin tehtävistä. Uuden hallituksen muodosti Tzannis Tzannetakis.
6. heinäkuuta – Unkarin hallitus julisti entiselle pääministerille Imre Nagylle ja muille vuoden 1956 kansannousun johtajille langetetut kuolemantuomiot mitättömiksi ja poliittisista syistä annetuiksi.
8. heinäkuuta – Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan. Tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatshovin näkemykselle "erilaisista teistä sosialismiin".
14. heinäkuuta – Ranskassa vietettiin vallankumouksen 200-vuotispäivää.
17. heinäkuuta – Itävalta jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisölle, mutta asetti jäsenyytensä ehdoksi puolueettomuutensa säilymisen.
27. heinäkuuta – Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.
28. heinäkuuta – Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 75 vuotta.
31. heinäkuuta – Helsingin metron Kontulan ja Mellunmäen välinen osuus valmistui. Se avattiin liikenteelle syyskuun alussa.
6. elokuuta – Kansanedustaja Heikki Riihijärvi valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Pekka Vennamon tilalle.
17. elokuuta – Puolan parlamentti tuomitsi Puolan osallistumisen Tsekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968.
22. elokuuta – Puolan kommunistipuolue tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan.
23. elokuuta – Baltian ketju: kaksi miljoonaa ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa seisoi Vilnan–Tallinnan tiellä pitäen toisiaan käsistä. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta.
26. elokuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Neptunuksen.
27. elokuuta – Viisi räjähtäviä kemikaaleja sisältänyttä neuvostoliittolaista, Keski-Eurooppaan matkalla ollutta säiliövaunua syttyi palamaan Haminan ratapihalla. Lähiympäristöstä evakuoitiin liki 200 asukasta. Henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka sammutustöitä haittasi veden puute. Onnettomuus herätti keskustelun vaarallisten aineiden kauttakuljetuksista Suomen rautateillä.
30. elokuuta – Riihimäen junaturma: pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Riihimäen eteläpuolella.
1. syyskuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteensa Panamaan ja asetti ehdoksi suhteiden palauttamiselle Panaman johtajan Manuel Noriegan kukistamisen.
1. syyskuuta – Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
9. syyskuuta – Mielenosoittajat vaativat demokraattisia uudistuksia Saksan demokraattisen tasavallan Leipzigissa.
10. syyskuuta – Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.
19. syyskuuta – Kansanedustajat Kimmo Sasi, Heikki Rinne, Urpo Leppänen, Eero Paloheimo ja Päivi Varpasuo pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään Keskustan puheenjohtajan Paavo Väyrysen toiminnan lainmukaisuuden hänen ollessaan ulkoministerinä syksyllä 1981. Selvityspyynnön aiheutti tuoreessa Ahti Karjalaisen muistelmateoksessa Presidentin ministeri julkaistu tieto, jonka mukaan Väyrynen neuvotteli ministerineuvos Viktor Vladimirovin kanssa Neuvostoliiton tuesta Karjalaisen presidenttiehdokkuudelle vuoden 1982 vaaleissa.
25. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sopivat tuhoavansa 98 % kemiallisista aseistaan.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

5. lokakuuta – Kiina esitti Norjan Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen johdosta, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle Dalai Lamalle.
11. lokakuuta – Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa. Syyttäjä ei valittanut päätöksestä. Pettersson vaati kahden miljoonan kruunun korvauksia kymmenen kuukautta kestäneestä vapaudenriistosta; Ruotsin valtio maksoi hänelle 300 000 kruunua toukokuussa 1990.
14. lokakuuta – SKP (yhtenäisyys) -puolueen puheenjohtaja vaihtui. Eronneen Jouko Kajanojan tilalle valittiin Esko-Juhani Tennilä.
17. lokakuuta – 7,1 richterin maanjäristys San Franciscossa ja Oaklandissa Kaliforniassa; 63 ihmistä sai surmansa.^lähde?^[3]
18. lokakuuta – NASAn Galileo-luotain laukaistiin kohti Jupiteria avaruussukkula Atlantiksesta.
18. lokakuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin eläkkeelle. Uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Egon Krenz.
23. lokakuuta – Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.
25.–27. lokakuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ja hänen puolisonsa Raisa Gorbatšova tekivät valtiovierailun Suomeen. Vierailun aikana Gorbatšov tunnusti Suomen virallisesti puolueettomaksi.^lähde?^[4]
1. marraskuuta – Liikenneministeri Pekka Vennamo siirtyi Posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi. Uudeksi liikenneministeriksi tuli kansanedustaja Raimo Vistbacka. Vennamon tilalle eduskuntaan nousi kihlakunnantuomari Gunnar Joutsensaari.
7. marraskuuta – Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.
9. marraskuuta – Kylmä sota päättyi: kommunistinen Saksan demokraattinen tasavalta avasi rajansa ja salli kansalaistensa matkustaa vapaasti länteen. Seuraavana päivänä saksalaiset alkavat repiä Berliinin muuria alas.
10. marraskuuta – Bulgarian kommunistisen puoleen johtaja Todor Živkov erosi. Häntä seurannut pääministeri Petre Mladenov muutti puolueen Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi.
11. marraskuuta – Latvian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1940. Viron korkein neuvosto teki vastaavan päätöksen seuraavana päivänä.
17. marraskuuta – Samettivallankumous alkoi Tšekkoslovakiassa: poliisi tukahdutti rauhanomaisen opiskelijamielenosoituksen Prahassa.
20. marraskuuta – Prahan mielenosoittajien määrä nousi puoleen miljoonaan.
20. marraskuuta – YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin tasan 30 vuotta samaa asiaa koskeneen julistuksen jälkeen.
22. marraskuuta – Beirutissa pommi surmasi presidentti Rene Moawadin.
24. marraskuuta – Tšekkoslovakian puoluejohtaja Milos Jakeš erosi.
28. marraskuuta – Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.
28. marraskuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei Paavo Väyrynen ollut rikkonut ministerivastuulakia neuvotellessaan neuvostodiplomaatti Viktor Vladimirovin kanssa Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuuden tukemisesta syksyllä 1981. Valiokunnan enemmistön mielestä Väyrynen oli toiminut kuitenkin varomattomasti ja ulkoministerin roolille sopimattomalla tavalla. Eduskunta hylkäsi viiden kansanedustajan tekemän muistutuksen Väyrystä vastaan.
30. marraskuuta – Deutsche Bankin Alfred Herrhausen kuoli Punaisen armeijakunnan pommi-iskussa.
30. marraskuuta – Talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
1. joulukuuta – Saksan demokraattisen tasavallan parlamentti peruutti kommunistisen puoleen johtavan aseman. Kaksi päivää myöhemmin puolueen johtaja Egon Krenz, politbyroo ja keskuskomitea erosivat.
1.joulukuuta – Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.
3. joulukuuta – Kylmä sota: tavatessaan Maltalla George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov antoivat julistukset, jossa he totesivat että kylmä sota on mahdollisesti päättymässä.
6. joulukuuta – Marc Lépine, anti-feministi, ampui 14 naista École Polytechnique de Montréal -yliopistossa.
7. joulukuuta – Liettua lakkautti kommunistisen puolueen johtoaseman ensimmäisenä neuvostotasavaltana.
10. joulukuuta – Tšekkoslovakian presidentti ja puoluejohtaja Gustáv Husák erosi.
14. joulukuuta – Chilessa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen.
16. joulukuuta – Liechtenstein jätti jäsenhakemuksen YK:lle.
17. joulukuuta – Brasiliassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 29 vuoteen. Fernando Collor de Mello voitti vaalit.
19. joulukuuta – EY ja EFTA päättivät aloittaa Euroopan talousaluetta (ETA) koskeneet neuvottelut.
20. joulukuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan.
22. joulukuuta – Viikon väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen Ion Iliescusta tuli Romanian presidentti ja Nicolae Ceauşescun valta päättyi.
25. joulukuuta – Nicolae Ceauşescu ja hänen vaimonsa Elena teloitettiin.
29. joulukuuta – Václav Havel valittiin vapailla vaaleilla Tšekkoslovakian presidentiksi.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Suomessa oli poikkeuksellisen lauha talvi. Tammikuu oli 1900-luvun kolmanneksi lämpimin, helmikuu ja maaliskuu vuosisadan lämpimimmät.^lähde?^[5]
Helmikuu – Ensimmäinen Global Positioning System -järjestelmän 24:stä satelliitista laukaistiin kiertoradalle.
Helmikuu – United Airlinesin Boeing 747:n katto repesi matkalla Havaijilta Uuteen Seelantiin ja yhdeksän ihmistä imeytyi ilmavirran mukana koneesta.
Kesäkuu – "Solidaarisuus" voitti ensimmäisen vapaat vaalit sodan jälkeen Puolassa.
Kesäkuu – Ufassa Neuvostoliitossa 645 ihmistä kuoli, kun toisiaan ohittaneet junat räjäyttivät kaasuputkesta vuotaneen maakaasun.
Lokakuu – Saksan demokraattisen tasavallan puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin syrjään.
Lokakuu – Uusi perustuslaki muutti Unkarin parlamentaariseksi demokratiaksi.
Marraskuu – Vapautusliike "SWAPO" voitti Namibian ensimmäiset vaalit.
Kajaani Oy fuusioitiin osaksi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:tä

muokkaa Syntyneitä

23. huhtikuuta – Nicole Vaidišová, tšekkiläinen tennispelaaja
2. kesäkuuta – Freddy Adu, yhdysvaltalainen jalkapalloilija
23. heinäkuuta – Daniel Radcliffe, näyttelijä (Harry Potter)
21. elokuuta – Hayden Panettiere, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. syyskuuta – Tom Kaulitz, saksalainen kitaristi ("Tokio Hotel")
1. syyskuuta – Bill Kaulitz, saksalainen laulaja ("Tokio Hotel")
30. joulukuuta – Ryan Sheckler, yhdysvaltalainen ammattirullalautailija

muokkaa Kuolleita

4. tammikuuta – Liisa Tuomi, suomalainen näyttelijä
7. tammikuuta – Hirohito, Japanin keisari
16. tammikuuta – Assi Nortia, suomalainen elokuvanäyttelijä
23. tammikuuta – Salvador Dalí, espanjalainen taiteilija
24. tammikuuta – Ted Bundy, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (sähkötuolissa)
3. helmikuuta – John Cassavetes, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
22. helmikuuta – Sándor Márai, unkarilainen kirjailija
27. helmikuuta – Konrad Lorenz, vuoden 1973 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen eläintieteilijä
12. maaliskuuta – Pauli Lehtosalo, suomalainen lakimies ja poliitikko
18. maaliskuuta – Pekka Nuotio, suomalainen oopperalaulaja
24. maaliskuuta – Upi Sorvali, suomalainen muusikko
24. maaliskuuta – Aaro Kurkela, suomalainen harmonikkataiteilija
6. huhtikuuta – Tapani Niku, Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti
13. huhtikuuta – Mikko Hurtta, suomalainen kansanedustaja ja pormestari
15. huhtikuuta – Hu Yaobang, Kiinan puoluejohtaja
28. huhtikuuta – Esa Pakarinen, suomalainen näyttelijä ja muusikko
30. huhtikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja
21. toukokuuta – Tito Colliander, suomalainen kirjailija
23. toukokuuta – Ansa Ikonen, suomalainen näyttelijä
25. toukokuuta – Pekka Kuusi, suomalainen sosiaalipoliitikko
1. kesäkuuta – Paavo Aitio, suomalainen poliitikko ja maaherra
3. kesäkuuta – Ajatollah Khomeini, Iranin hengellinen johtaja
4. kesäkuuta – Richard Browne ("Dik Browne"), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä
26. kesäkuuta – Antti Peippo, suomalainen elokuvaohjaaja
2. heinäkuuta – Andrei Gromyko, Neuvostoliiton ulkoministeri
4. heinäkuuta – Camilla Mickwitz, suomalainen lastenkirjailija ja graafikko
6. heinäkuuta – János Kádár, Unkarin puoluejohtaja
9. heinäkuuta – Kalle Kaihari, suomalainen liikemies, kauppaneuvos
16. heinäkuuta – Herbert von Karajan, itävaltalainen kapellimestari
22. heinäkuuta – Martti Talvela, suomalainen oopperalaulaja
28. heinäkuuta – Asko Raivio, suomalainen laulaja ja lauluntekijä ("Kaseva")
4. elokuuta – Leo Riuttu, suomalainen näyttelijä
7. elokuuta – Into Linturi, suomalainen taidemaalari
9. elokuuta – Gunnar Mattsson, suomalainen kirjailija
12. elokuuta – William Shockley, vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
28. elokuuta – Armas Puolimatka, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos
4. syyskuuta – Georges Simenon, belgialainen kirjailija
22. syyskuuta – Irving Berlin, yhdysvaltalainen säveltäjä
26. syyskuuta – Kaj Franck, suomalainen muotoilija
28. syyskuuta – Ferdinand Marcos, Filippiinien syrjäytetty johtaja
6. lokakuuta – Bette Davis, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. lokakuuta – Lisa Johansson-Pape, suomalainen sisustusarkkitehti
7. lokakuuta – Ale Saarvala, suomalainen kultamitalivoimistelija
10. lokakuuta – William Markus, suomalainen elokuvaohjaaja
11. lokakuuta – M. King Hubbert, yhdysvaltalainen geofyysikko
16. lokakuuta – Veikko Puskala, suomalainen poliitikko ja toimitusjohtaja
4. marraskuuta – Väinö Heikki Vainio, suomalainen kirjailija
5. marraskuuta – Vladimir Horowitz, venäläissyntyinen pianisti
10. marraskuuta – Heikki Waris, suomalainen sosiaalipoliitikko ja professori
12. marraskuuta – Harry Bergström, suomalainen viihdesäveltäjä ja pianisti
13. marraskuuta – Frans Josef II, Liechtensteinin ruhtinas
18. marraskuuta – Edvin Laine, suomalainen elokuvaohjaaja
18. marraskuuta – Arvi Arjatsalo, suomalainen kirjailija
22. marraskuuta – Ilmari Pimiä, suomalainen kirjailija
28. marraskuuta – Carlos Arias Navarro, Espanjan pääministeri
29. marraskuuta – Andreas Alariesto, suomalainen taidemaalari
6. joulukuuta – Marc Lépine, kanadalainen sarjamurhaaja
13. joulukuuta – Matti Ali-Melkkilä, suomalainen pankinjohtaja
14. joulukuuta – Andrei Saharov, vuoden 1975 Nobelin rauhanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen akateemikko
16. joulukuuta – Lee Van Cleef, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. joulukuuta – Silvana Mangano, italialainen näyttelijä
19. joulukuuta – Henry Theel, suomalainen laulaja
21. joulukuuta – Bruno Laakko, amerikansuomalainen muusikko
22. joulukuuta – Samuel Beckett, vuoden 1969 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut irlantilainen kirjailija
25. joulukuuta – Nicolae Ceauşescu, Romanian entinen johtaja (teloitettiin)

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1989

muokkaa Viitteet

↑ Maria Mustranta: Koulukiusaamisen lyhyt historia. Ylioppilaslehti, 27.1. 2006. Artikkelin verkkoversio.
↑ 1989: Millions of Russians go to the polls BBC. Viitattu 27.03.2007.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1991, Otava 1990, Helsinki, s. 16-17.
↑ Gorbatshov Suomessa - Suomi vihdoinkin puolueeton, Mitä-Missä-Milloin 1991, s. 18-19.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990, Otava 1989, s. 124.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1989.