1990.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola siirtyi Kansaneläkelaitoksen johtajaksi. Hänen seuraajakseen tuli kansanedustaja Mauri Miettinen.
1. tammikuuta – Kansanedustaja Eva-Riitta Siitonen siirtyi Uudenmaan läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi veteraanipoliitikko Tuure Junnila. 79-vuotiaasta Junnilasta tuli eduskunnan ikäpuhemies.
1. tammikuuta – Someron kunta siirrettiin Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin.
3. tammikuuta – Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille.
7. tammikuuta – Pisan torni suljettiin yleisöltä turvallisuusvaaran vuoksi.
9. tammikuuta – Tukholmassa Finnbodan telakalla korjattavana ollut risteilyalus Sally Albatross vaurioitui pahoin tulipalossa.
10. tammikuuta – Time Warner -mediayhtiö syntyi Timen ja Warner Communications -yhtiöiden yhdistyttyä.
11. tammikuuta – 200 000 ihmistä osoitti mieltään Liettuassa.
30. tammikuuta – Puola jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle.
31. tammikuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald's avattiin Moskovassa.
2. helmikuuta – Apartheid: Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk salli Afrikan kansalliskongressin toiminnan ja lupasi vapauttaa Nelson Mandelan.
7. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.
11. helmikuuta – Nelson Mandela pääsi vapaaksi Victor Versterin vankilasta Kapkaupungissa.
12. helmikuuta – Super Mario Bros. 3, maailman myydyin^lähde? videopeli, julkaistiin Nintendo-pelikonsolille.
26. helmikuuta – Sandinistit hävisivät Nicaraguan vaalit.
27. helmikuuta – Raumalla mitattiin Suomen kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine: 940 hPa (mb).
9. maaliskuuta – Albania ilmaisi halukkuutensa osallistua seuraavaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen. Albania oli ainoana Euroopan maana jättäytynyt pois Helsingissä vuonna 1975 pidetystä kokouksesta.
11. maaliskuuta – Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.
11. maaliskuuta – Patricio Aylwin vannoi virkavalan Chilen ensimmäisenä demokraattisesti valittuna presidenttinä sitten vuoden 1973.
13. maaliskuuta – Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
15. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Liettuan itsenäisyysjulistuksen olevan laiton.
18. maaliskuuta – Yhteisarvoltaan sadan miljoonan dollarin arvoiset 12 taulua varastettiin Isabella Stewart Gardner -museosta Bostonissa. Maalauksia ei ole toistaiseksi löydetty.
21. maaliskuuta – Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta.
27. maaliskuuta – Eduskunta hyväksyi vaalilain muutoksen, jonka nojalla presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit muuttuivat kaksipäiväisistä yksipäiväisiksi. Ensimmäiset yksipäiväiset vaalit olivat vuoden 1991 eduskuntavaalit.

muokkaa Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Postipankki ilmoitti sulkevansa noin 1900 konttoriaan eri puolilla maata seuraavien kahden vuoden aikana.
7. huhtikuuta – Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa. Laivan turvatoimet oli laiminlyöty ja palo oli sytytetty tahallaan.^lähde?^[1]
13. huhtikuuta – Neuvostoliitto tunnusti syyllisyytensä Katynissa vuonna 1940 tehtyyn tuhansien puolalaisten upseerien joukkomurhaan. Tähän asti se oli syyttänyt teosta Natsi-Saksaa.
19. huhtikuuta – Nicaraguan yhdeksän vuotta kestänyt sisällissota päättyi, kun hallitus ja sitä vastustaneet contra-sissit solmivat aselevon.
23. huhtikuuta – Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.
24. huhtikuuta – Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle.
29. huhtikuuta – Suomeen perustettiin uusi puolue, kommunistien ja kansandemokraattien muodostama Vasemmistoliitto. Puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin psykiatri ja kirjailija Claes Andersson.
4. toukokuuta – Suomi ratifioi viimeisenä Länsi-Euroopan maana vuonna 1950 solmitun Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen.
5. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Zagrebissa Jugoslaviassa.
17. toukokuuta – Ruotsin arvokkaimpiin kirkkorakennuksiin kuuluva, 1600-luvulla rakennettu Katariinan kirkko Tukholmassa Södermalmin kaupunginosassa, tuhoutui tulipalossa. Kirkko päätettiin rakentaa uudelleen.
22. toukokuuta – Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistyivät Jemeniksi.
22. toukokuuta – Microsoft julkaisi Windows 3.0:n.
27. toukokuuta – Burmassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten vuoden 1960. Ne voitti Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiike, mutta sotilashallitus kieltäytyi luopumasta asemastaan.
30. toukokuuta – Helsingin Meilahdessa muurattiin tasavallan presidentin uuden virka-asunnon Mäntyniemen peruskivi. Talon oli tarkoitus olla valmis kesällä 1992.
31. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto armahti 39 päivää syömälakossa olleet kolme totaalikieltäytyjää, jotka eivät olleet suostuneet varusmies- tai siviilipalvelukseen.
4. kesäkuuta – Poliisi ja turvallisuusmiehet estivät opiskelijoiden mielenosoituksen Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla vuoden 1989 mielenosoitusten tukahduttamisen vuosipäivänä. Aukio suljettiin kaikilta ulkopuolisilta.
12. kesäkuuta – Venäjän federaatio julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta.
13. kesäkuuta – RKP:n Elisabeth Rehn nimitettiin Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi. Edellinen puolustusministeri Ole Norrback siirtyi politiikan jättäneen Christoffer Taxellin tilalle opetusministeriksi.

muokkaa Heinäkuu–syyskuu

Helsingin huippukokous

1. heinäkuuta – Länsi- ja Itä-Saksan talous- ja rahaliitto astui voimaan. Itäsaksalaiset saivat käyttöönsä läntisen D-markan ja Itä-Saksan markka poistui käytöstä.
16. heinäkuuta – 7,7 richterin maanjäristys surmasi 1 600 ihmistä Filippiineillä.
21. heinäkuuta – Roger Waters konsertoi Berliinin muurilla ("The Wall").
22. heinäkuuta – Helsinki-Joensuu-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
28. heinäkuuta – Alberto Fujimorista tuli Perun presidentti.
30. heinäkuuta – Neuvostoliitto ja Albania solmivat uudelleen vuodesta 1961 poikki olleet diplomaattisuhteensa.
2. elokuuta – Irakin joukot valtasivat Kuwaitin.
6. elokuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi kauppasaarron Irakille.
6. elokuuta – Pakistanin presidentti Ghulam Ishaq Khan erotti Benazir Bhutton hallituksen, hajotti parlamentin ja määräsi pidettäväksi uudet vaalit. Khan oli syyttänyt Bhuttoa muun muassa korruptiosta.
8. elokuuta – Irak liitti Kuwaitin itseensä "ikuisiksi ajoiksi".
10.–11. elokuuta – Nuoriso mellakoi Oulussa.
24. elokuuta – Suomen Maaseudun Puolue erosi Harri Holkerin hallituksesta. Uudeksi liikenneministeriksi Raimo Vistbackan tilalle tuli kansliaministeri Ilkka Kanerva. Uutta kansliaministeriä ei nimitetty.
5. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto vaati Yleisradion TV-uutisten haastattelussa Irakin pikaista ja ehdotonta vetäytymistä Kuwaitista sekä Irakin ottamien panttivankien vapauttamista ehdoitta. Koivisto korosti YK:n roolia kriisin ratkaisemisessa.
8. syyskuuta – Irakin hyökkäyksen vuoksi Neuvostoliitto ja Yhdysvallat päättivät järjestää pikaisesti huippukokouksen. Mihail Gorbatšov ja George Bush tapasivat Helsingissä vain viikon varoitusajalla. Mauno Koivisto isännöi tilaisuutta.
8. syyskuuta – Demokraattisen vaihtoehdon (Deva) kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Marja-Liisa Löyttyjärvi ja Ensio Laine luopuivat johtopaikoistaan SKP (yhtenäisyys) -puolueessa, mikä oli ehto heidän pääsylleen Vasemmistoliiton kansanedustajiksi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hyväksyi heidän jäsenyytensä 11. syyskuuta.
9. syyskuuta – SKP (yhtenäisyys) -puolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen pääsihteerinsä Yrjö Hakasen.
10. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II vihki käyttöön maailman suurimman kristillisen kirkon Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Mahtipontisen kirkon rakentamista pahasti velkaantuneeseen kehitysmaahan pidettiin yleisesti suuruudenhulluutena.
12. syyskuuta – Saksan valtiot ja neljä toisen maailmansodan voittajamaata solmivat rauhansopimuksen Moskovassa, mikä mahdollisti Saksan yhdistymisen ja päätti miehitysvallan.
21. syyskuuta – Suomi muutti Pariisin rauhansopimuksen tulkintaa. Sopimuksen Suomen täysivaltaista asemaa ja puolustusta koskevien kohtien oli katsottu vanhentuneen Euroopan poliittisten olojen muututtua. Sopimuksen toiset osapuolet, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia, eivät vastustaneet Suomen uutta tulkintaa.
24. syyskuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk vieraili Yhdysvalloissa ensimmäisenä Etelä-Afrikan valtionpäämiehenä toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvallat ei kuitenkaan purkanut Etelä-Afrikan vastaisia talouspakotteita.
28. syyskuuta – Karttakeskus julkaisi uusintapainoksena vuoden 1938 kartan Karjalan kannaksesta. Se oli yksityiskohtaisin saatavissa oleva kartta alueesta.

muokkaa Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Itä-Saksasta tuli osa Saksan liittotasavaltaa.
4. lokakuuta – Suomen Keskustan Johannes Virolaisesta tuli eduskuntavuorokausilla mitattuna Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Edellinen ennätys oli ollut RKP:n John Österholmin nimissä ja vuodelta 1960.
8. lokakuuta – Jerusalemissa Israelin poliisi tappoi 17 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Temppelivuorella.
11. lokakuuta – Posti- ja telelaitos ilmoitti lakkauttavansa yli 1800 postitoimistoa ympäri Suomea talven ja kevään 1991 aikana.
15. lokakuuta – Mihail Gorbatšov sai Nobelin rauhanpalkinnon.
19. lokakuuta – Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta vieraili Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Neuvosto asettui tukemaan Baltian maiden itsenäisyyttä.
24. lokakuuta – Neuvostoliitto teki maanalaisen ydinkokeen Novaja Zemljalla Pohjoisella jäämerellä. Norja ja Islanti tuomitsivat kokeen, Suomi ja Ruotsi esittivät Neuvostoliitolle huolestumisensa kokeesta ja siitä, että Neuvostoliitto aikoi siirtää kaikki ydinkokeensa Novaja Zemljalle.
1. marraskuuta – Unkarista tuli ensimmäisenä entisen itäblokin maana Euroopan neuvoston jäsen.
11. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 antoi Irakille 15. tammikuuta 1991 asti aikaa vetäytyä Kuwaitista.
12. marraskuuta – Tim Berners-Lee lähetti sähköpostin, jossa hän antoi kuvauksen hypertekstiprojektiksi.^[2]
13. marraskuuta – Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin.
14. marraskuuta – Saksa ja Puola solmivat sopimuksen vahvistaen rajansa Oder-Neisse-linjalle.
15. marraskuuta – Avaruussukkula Atlantiksen lento STS-38.
22. marraskuuta – Margaret Thatcher erosi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin paikalta.
27. marraskuuta – Konservatiivipuolue valitsi John Majorin Margaret Thatcherin seuraajaksi pääministerin virkaan.
28. marraskuuta – Sveitsiläinen Appenzell-Innerrhodenin kantoni pakotettiin myöntämään äänioikeus naisille. Kantonin naiset saivat äänioikeuden viimeisinä koko Euroopassa.
29. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 salli voimankäytön, ellei Irak ajoissa vetäydy valtaamastaan Kuwaitista ja vapauta kaikkia ulkomaisia vankeja.
1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakentajat tapasivat 40 metrin syvyydessä Englannin kanaalin alla.
1. joulukuuta – Itä-Saksan entinen valtionpäämies Erich Honecker pidätettiin syytettynä siitä, että hän oli Berliinin muurin rakentamisen jälkeen henkilökohtaisesti antanut käskyn ampua kaikki pakoa länteen yrittäneet itäsaksalaiset.
2. joulukuuta – Helmut Kohl valittiin vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden 1932.
3. joulukuuta – Mary Robinsonista tuli ensimmäinen nainen Irlannin presidenttinä.
4. joulukuuta – Eduskunta päätti, että ns. pakkoruotsi säilyy peruskoulussa.
9. joulukuuta – Lech Walesa valittiin Puolan presidentiksi.
10. joulukuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lopettavansa ns. clearing-järjestelmän ja siirtyvänsä normaaliin ulkomaankauppaan kaikkien muiden maiden, myös Suomen, kanssa. Muutos toteutettiin ilman siirtymäkautta vuodenvaihteessa 1990–91. Tämä merkitsi kovaa iskua Suomen vientiteollisuudelle, joka oli toivonut useiden vuosien siirtymäaikaa.
11. joulukuuta – Albaniassa sallittiin monipuoluejärjestelmä.
16. joulukuuta – Jean-Bertrand Aristide valittiin Haitin presidentiksi ja kolmikymmenvuotinen sotilasvalta päättyi.
26. joulukuuta – Slovenia julistautui itsenäiseksi.

muokkaa Syntyneitä

7. tammikuuta – Liam Aiken, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. tammikuuta – Gregor Schlierenzauer, itävaltalainen mäkihyppääjä
30. tammikuuta – Jake Thomas, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. helmikuuta – Anna Abreu, suomalainen laulaja
4. maaliskuuta – Fran Mérida, espanjalainen jalkapalloilija
24. maaliskuuta – Keisha Castle-Hughes, uusiseelantilainen näyttelijä
29. maaliskuuta – Teemu Pukki, suomalainen jalkapalloilija
10. huhtikuuta – Alex Pettyfer, englantilainen näyttelijä
15. huhtikuuta – Emma Watson, englantilainen näyttelijä
27. toukokuuta – Nacer Barazite, alankomaalainen jalkapalloilija
2. kesäkuuta – Kristiina Brask, suomalainen laulaja
24. heinäkuuta – Daveigh Chase, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. elokuuta – JonBenét Ramsey, yhdysvaltalainen lapsimissi (k. 1996)
28. elokuuta – Bojan Krkić, espanjalainen jalkapalloilija
20. joulukuuta – Joanna Noëlle Levesque ("JoJo"), yhdysvaltalainen laulaja

muokkaa Kuolleita

3. tammikuuta – Pentti Koskimies, suomalainen pianisti
9. tammikuuta – Kenraaliluutnantti Bazilio Olara Okello, johti kaappausta Apolo Milton Oboten hallitusta vastaan (kuoli sairaalassa Khartoumissa Sudanissa)
19. tammikuuta – Herbert Wehner, saksalainen poliitikko
20. tammikuuta – Oskari Jauhiainen, suomalainen kuvanveistäjä
25. tammikuuta – Ava Gardner, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
26. tammikuuta – Higashikuni Naruhiko, Japanin pääministeri
5. helmikuuta – Harri Pystynen, suomalainen sarjakuvataiteilija
19. helmikuuta – Michael Powell, englantilainen elokuvaohjaaja
22. helmikuuta – Nils Osara, suomalainen metsäprofessori, pääjohtaja ja ministeri
23. helmikuuta – Jose Napoleon Duarte, El Salvadorin presidentti
6. maaliskuuta – Arto Sotavalta, suomalainen muusikko
3. huhtikuuta – Sarah Vaughan, yhdysvaltalainen jazz-laulaja
7. huhtikuuta – Kristian Gestrin, suomalainen varatuomari, pankinjohtaja ja ministeri
15. huhtikuuta – Greta Garbo, ruotsalainen filmitähti
17. huhtikuuta – Ralph Abernathy, yhdysvaltalainen ihmisoikeustaistelija
16. toukokuuta – Jim Henson, yhdysvaltalainen nukentekijä (Muppettien luoja)
16. toukokuuta – Sammy Davis, Jr., yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä ja muusikko
22. toukokuuta – Thomas Rocco Barbella ("Rocky Graziano"), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (keskisarjan maailmanmestari)
25. toukokuuta – Sulo Saarits, suomalainen laulaja
2. kesäkuuta – Rex Harrison, englantilainen näyttelijä
5. kesäkuuta – Nils Brandt, suomalainen näyttelijä
22. kesäkuuta – Ilja Frank, vuoden 1958 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko
22. kesäkuuta – Paula Ruutu, suomalainen kansanedustaja ja opetusneuvos
23. kesäkuuta – Anni Flinck, suomalainen kansanedustaja
25. kesäkuuta – Leo Meller, suomalainen radiojohtaja
26. kesäkuuta – Anni Blomqvist, suomalainen kirjailija
7. heinäkuuta – Kustaa Tiitu, suomalainen poliitikko
9. heinäkuuta – Maire Gullichsen, suomalainen taiteenkerääjä ja -edistäjä
15. heinäkuuta – Oleg Kagan, neuvostoliittolainen viulisti
27. heinäkuuta – Ella Kivikoski, suomalainen historiantutkija, professori
29. heinäkuuta – Bruno Kreisky, Itävallan liittokansleri (s. 1911)
13. elokuuta – Olavi Lindblom, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
19. elokuuta – Olavi Alakulppi, suomalainen hiihtäjä ja everstiluutnantti
27. elokuuta – Stevie Ray Vaughan, yhdysvaltalainen blues-kitaristi
7. syyskuuta – Ahti Karjalainen, suomalainen poliitikko, ulkoministeri ja pääjohtaja
9. syyskuuta – Samuel Doe, Liberian diktaattori
15. syyskuuta – Margit Eskman, suomalainen kansanedustaja ja pääjohtaja
26. syyskuuta – Alberto Moravia, italialainen kirjailija
26. syyskuuta – Lyyli Aalto, suomalainen kansanedustaja ja kunnallisneuvos
30. syyskuuta – Patrick White, vuoden 1973 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut australialainen kirjailija
6. lokakuuta – Asser Fagerström, suomalainen pianisti ja kapellimestari
13. lokakuuta – Le Duc Tho, vuoden 1973 Nobelin rauhanpalkinnon saanut vietnamilainen poliitikko
14. lokakuuta – Leonard Bernstein, yhdysvaltalainen säveltäjä ja kapellimestari
17. lokakuuta – Emmi Jurkka, suomalainen näyttelijä
23. lokakuuta – Louis Althusser, ranskalainen filosofi
27. lokakuuta – Jacques Demy, ranskalainen elokuvaohjaaja
29. lokakuuta – Juha Vainio, suomalainen säveltäjä, sanoittaja, laulaja ja muusikko
30. lokakuuta – Veikko I. Rytkönen, suomalainen kansanedustaja
23. marraskuuta – Roald Dahl, englantilainen kirjailija
25. marraskuuta – Mikko Niskanen, suomalainen elokuvaohjaaja
30. marraskuuta – Iivari Kauranen, suomalainen jääkärieversti
1. joulukuuta – Raili Kostia, suomalainen oopperalaulaja
14. joulukuuta – Friedrich Dürrenmatt, sveitsiläinen kirjailija
24. joulukuuta – Thorbjørn Egner, norjalainen lastenkirjailija
26. joulukuuta – Cisse Häkkinen, suomalainen muusikko ("Hurriganes")
29. joulukuuta – Aulikki Rautawaara, suomalainen oopperalaulaja
31. joulukuuta – Vasili Lazarev, neuvostoliittolainen kosmonautti

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Musiikki

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1990

muokkaa Viitteet

↑ Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1991, Otava 1990, Helsinki, s. 64.
↑ [1]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1990.