Abhasia.html

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Аҧсны/აფხაზეთი/Абхазия
Aphsny/Apkhazeti/Abhazija


lippu	vaakuna

Motto: ei mottoa

Valtiomuoto tasavalta

Viralliset kielet abhaasi¹², venäjä¹, georgia²

¹ Abhasian tasavallan käytössä
² Georgian perustuslain mukaan

Pääkaupunki

Suhumi

Suurin kaupunki Suhumi

Korkeimman neuvoston puheenjohtaja¹ Temur Mzhavia

Ministerineuvoston puheenjohtaja¹ Malkhaz Akishbaia

Maanpaossa oleva Georgian tunnustama hallinto (ks. Abhasian autonominen tasavalta)

Venäjän tunnustama hallinto:Presidentti
Pääministeri Sergei Bagapš
Aleksandr Ankvab

Pinta-ala
– yhteensä
– vettä 8 600 km²
ei merkittävästi

Väkiluku (2003)
– yhteensä
– väestötiheys 216 000
29 / km²

Valuutta rupla (RUB)

Aikavyöhyke UTC+3

Itsenäisyys 23. heinäkuuta 1992 (ei laajasti tunnustettu)

Kansallislaulu Aiaaira

Internet-verkkotunnus .ge²

Kansainvälinen suuntanumero +995²

²Georgian verkkotunnus ja suuntanumero.

Abhasia (abhaasiksi Аҧсны, Aphsny, georg. აფხაზეთი, Apkhazeti, ven. Абха́зия, Abhazija) on Georgian maakunta Kaukasiassa. Se on itsenäistynyt nimellä Abhasian tasavalta. Abhasian pääkaupunki on Suhumi. Alue on Georgian kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella.

Vuoden 2008 sodan jälkeen Venäjä tunnusti alueen itsenäisyyden. Itsenäisyyden on tunnustanut myös Nicaragua.

muokkaa Abhasian historia

Pääartikkeli: Abhasian historia

muokkaa Abhasian sota

Neuvostoliiton alettua hajota 1980-luvun lopulla jännitteet abhaasien ja georgialaisten välillä kasvoivat. Monet abhaasit vastustivat Georgian itsenäisyyttä pelätessään itsenäistymisen johtavan georgialaistumiseen, ja ajoivat Abhasian perustamista itsenäiseksi valtioksi. Kiista kääntyi väkivaltaiseksi Suhumissa 16. heinäkuuta 1989. 16 georgialaisen sanotaan kuolleen ja 137 loukkaantuneen, kun he halusivat mennä georgialaiseen yliopistoon abhasialaisen sijasta. Usean päivän väkivaltaisuuksien jälkeen neuvostojoukot palauttivat järjestyksen kaupunkiin mutta syyttivät puolisotilaallisia joukkoja yhteenottojen sytyttämisestä.

Georgia julistautui itsenäiseksi 9. huhtikuuta 1991, presidenttinään Zviad Gamsahurdia. Gamsahurdian hallinnon jouduttua epäsuosioon hän joutui eroamaan tammikuussa 1992, jolloin hänet korvasi Neuvostoliiton entinen ulkoasiainministeri Eduard Ševardnadze. Vaikka hän ei ollut varsinaisesti nationalisti, hän ei myöskään juurikaan vastustanut hallituksessa olleita kovan linjan äärinationalisteja.

21. helmikuuta 1992 Georgiaa hallinnut sotilasneuvosto ilmoitti neuvostoaikaisen perustuslain mitätöinnistä ja Georgian tasavallan (1918–1921) perustuslain käyttöönotosta, minkä monet abhaasit käsittivät autonomisen asemansa lopettamiseksi. 23. heinäkuuta 1992 Abhasian hallitus julistautui itsenäiseksi, vaikka mikään maa ei tunnustanutkaan sitä. Georgian hallitus lähetti alueelle 3 000 sotilasta palauttamaan järjestystä ja taisteluita puhkesi Suhumin ympäristössä. Abhasian viranomaiset hylkäsivät Georgian hallituksen vaatimukset pitäen niitä tekosyynä invaasiolle. Viikon taisteluiden jälkeen Georgian joukot saivat haltuunsa suurimman osan maasta ja sulkivat Abhasian parlamentin.

Satoja vapaaehtoisia pohjoiskaukasialaisia puolisotilaita (kuten silloin vähän tunnettu Šamil Basajev) liittyi abhasialaisiin separatisteihin. Syyskuussa abhaasit ja venäläiset vapaaehtoisjoukot ryhtyivät suureen hyökkäykseen, jossa georgialaiset joukot ajettiin suurimmasta osasta maata. Ševardnadzen hallitus syytti Venäjää salaisen sotilasavun antamisesta. Suuria etnisiä puhdistuksia tapahtui molemmilla puolilla, ja noin 3 000 ihmisen arvellaan kuolleen sodan tässä vaiheessa.

Konflikti junnasi paikoillaan heinäkuuhun 1993 saakka, jolloin abhaasimilitia teki hyökkäyksen georgialaisten hallussa pitämään Suhumiin, johon itse Ševardnadze oli jäänyt loukkuun. Suhumi antautui lopulta 27. syyskuuta 1993 ja Ševardnadze joutui pakenemaan Venäjän laivaston avulla tarkka-ampujien ampuessa hotellia, jossa hän asui. Georgialaisten tappion jälkeen suurin osa georgialaisesta väestöstä pakeni sekasortoisessa tilassa maasta – noin 250 000 – 300 000 ihmistä, joista jopa 10 000 saattoi kuolla.

Georgia valtasi kesällä 2006 osan Kodorin solaa, jonne asettui sen tukema hallitus. Kodori oli täydellinen paikka aloittaa hyökkäys Abhasiaan, ja separatistihallitus piti sitä avainuhkana turvallisuudelleen. Osana elokuun 2008 Etelä-Ossetian konfliktia, jossa Georgian armeija kärsi melko täydellisen tappion, Abhasian hallitus aloitti sotilasoperaation Ylä-Kodorin haltuunsaamiseksi. 9. elokuuta iltapäivällä Abhasian tuhannen miehen joukko eteni Kodoriin ja valtasi Ajaran lähes ilman vastarintaa. ^[1]

muokkaa Kansainvälinen asema

Abhasian kansainvälinen asema on kiistanalainen. Georgia pitää sitä edelleen autonomisena tasavaltanaan. Venäjän federaation liittokokouksen molemmat kamarit kehottivat yksimielisesti 25. elokuuta 2008 presidentti Dmitri Medvedeviä tunnustamaan Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden. Dmitri Medvedev ilmoitti jo seuraavana päivänä, 26. elokuuta 2008, Venäjän tunnustavan Abhasian ja Etelä-Ossetian "ihmishenkien säästämiseksi". Suurin osa kansainvälistä yhteisöä pitää Abhasiaa edelleen osana Georgiaa.

Toinen Venäjään läheisissä yhteyksissä oleva kapinallisalue, Moldovassa sijaitseva Transnistria, on myös tunnustanut alueen itsenäisyyden .^[2]

Venäjä tunnusti Abhasian tasavallan itsenäiseksi 26. elokuuta 2008. Lisäksi sen itsenäisyyden tunnusti 3. syyskuuta 2008 Nicaragua.^[3]

muokkaa Politiikka

Abhasian presidentti on Sergei Bagapš. Hänet valittiin vikaan 12. tammikuuta 2005. Hän sai vaaleissa 91,54 % äänistä, ja hänen vastaehdokkaansa Jakob Lakoba vain 4,5 %. Muun muassa Galin maakunnassa asuvien georgialaisten ei annettu äänestää. Maan pääministeri on Aleksander Ankvab, joka oli 1990-luvun alussa vastuussa georgialaisten ajamisesta pois Abhasiasta.

Abhasian parlamentti on 2002, 2003 ja uudelleen 2004 turhaan vedonnut Venäjään Abhasian tunnustamiseksi, Abhasian liittämiseksi Venäjän rahajärjestelmään ja puolustusavun antamiseksi. YK:n mukaan ihmisoikeustilanne maassa on huono. Abhasiassa ei ole toimivaa oikeuslaitosta, ja maahan on soluttautunut rikollisjärjestöjä.^lähde? Vuonna 2004 monilta Abhasian vähemmistökansallisuuksilta poistettiin oikeus käydä koulua omalla kielellään.

Georgian hallitus tuki ja tunnusti ainoastaan tukemansa Abhasian autonomisen tasavallan hallituksen joka piti elokuuhun 2008 asti asemapaikkanaan Chkhaltan kylää Kodorin solan yläpuolella. Tämä hallitus hallitsi nimellisesti Abhasian Georgian hallussaan pitämää aluetta, johon kuului noin 17 % Abhasian pinta-alasta ja 1–1,5 % väestöstä. Sen johdossa oli Malkhaz Akishbaia.

muokkaa Maantiede

Abhasian noin 8 600 km² suuruinen alue sijaitsee Georgian luoteisosassa Mustanmeren rannalla. Kaukasus-vuoret pohjoisessa erotavat Abhasian Venäjästä (Karatšai-Tšerkessiasta), ja etelässä maa rajautuu Georgian Samegrelon alueeseen.

Maa on erittäin vuoristoinen, ja lähes 75 % sen pinta-alasta on vuoria tai kukkuloita. Kaukasuksen korkein kohta Abhasian alueella on 4 046 m. Abhasia jakaantuu luonnon olosuhteiden mukaan kahteen hyvin erilaiseen osaan; Mustanmeren rannikkoseutuun ja sen pohjoispuolella olevaan Kaukasusvuoristoon. Asutus keskittyy suurimmaksi osaksi rantakaistaleelle ja muutamiin syviin, jokien kovertamiin laaksoihin.

Ilmasto on erittäin leuto, minkä vuoksi neuvostoaikana Abhasiaa sanottiin usein Georgian rivieraksi. Alue tunnetaan myös maataloustuotteistaan, kuten teestä, tupakasta, viinistä ja hedelmistä. Mustanmeren rannikkoseudulla vallitsee subtrooppinen ilmasto. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 1 400-1 500 mm. Tätä rannikkokaistaletta lukuun ottamatta Abhasia sijaitsee Ison-Kaukasuksen etelärinteillä. Ilmasto muuttuu sitä viileämmäksi mitä korkeammalle vuoristossa noustaan. Vuoristokin on varsin runsassateista seutua, vuoden keskimääräinen sademäärä on 700-1 000 mm.

Yli puolet Abhasian pinta-alasta on metsien peitossa. Mustanmeren rannikko kuuluu Välimerenilmaston nahkealehtisten kasvien vyöhykkeeseen (metsää ja pensastoa). Vuoristoalueella metsät ovat pääasiassa havumetsää. Korkeimmilla vuoristoseuduilla on vuoristoniittyä.

Abhasian hallinnollinen jako.

muokkaa Osat

Abhasia jaetaan viiteen maakuntaan ja kolmeen kaupunkiin*:

muokkaa Talous

Mustanmeren rannikon suotuisan ilmaston ja hedelmällisen maaperän ansiosta siellä viljellään teetä, tupakkaa, sitrus- ym. hedelmiä, viinirypäleitä ja maissia. Maan teollisuus on lähinnä maataloustuotteita jalostavaa teollisuutta. Lisäksi louhitaan kivihiiltä. Kivihiilialueen keskuksena on Tkvartšeli. Mustallamerellä harjoitetaan kalastusta. Matkailu on aikaisemmin ollut merkittävä elinkeino, sillä alueella on useita suosittuja loma- ja virkistyskeskuksia, kuten Suhumi, Pitsunda, Gagra ja Ritsajärvi. Georgian kanssa käyty sota on kuitenkin karkottanut turistit.

Maan tärkeimmät liikenneväylät ovat tiheästi asutun rannikon halki kulkevat rauta- ja valtatie. Tärkein lentokenttä on Suhumissa. Alueen pohjoiset vuoristoseudut ovat vaikeakulkuisia.

muokkaa Väestö

Abhasian väestö on kokenut 1990-luvulta lähtien rajuja muutoksia. Viimeisessä Neuvostoliiton aikana suoritetussa väestönlaskennassa 1989 Abhasian ASNT:n asukasluku oli 525 061, josta 45,7% oli georgialaisia, 17,8% abhaaseja, 14,6% venäläisiä, 14,4% armenialaisia ja 7,5% muita. Vuosina 1992-1993 käyty sota johti Abhasian eroamiseen Georgiasta ja noin 80% georgialaisesta väestöstä, noin 200 000 henkeä, pakeni tai ajettiin maasta.

Konfliktia ei ole vielä ratkaistu. Vuoden 2003 väestönlaskennan mukaan maan väkiluku oli 215 972 henkeä. 43,8% väestöstä on abhaaseja, 20,8% armenialaisia, 19,6% georgialaisia, 10,8% venäläisiä, 1,7% mingreelejä, 0,8% ukrainalaisia, 0,7% kreikkalaisia ja 0,2% virolaisia.

Abhasian asutus on keskittynyt Mustanmeren rannikolle.

muokkaa Kulttuuri

Kirjoitettuja teoksia alkoi ilmestyä abhaasin kielellä verrattain myöhään 1900-luvun alussa. Abhaasin kielen aakkoset luotiin 1800-luvulla. Kuuluisin abhaasikirjailija on Fazil Iskander, joka tosin kirjoitti vain venäjäksi.

Abhasian suosituin urheilulaji on jalkapallo. Maan suurin joukkue on Dinamo Suhumi. Abhaasian irtauduttua Georgiasta maahan luotiin oma jalkapalloliiga 1994. Abhasialaiset ovat saavuttaneet ansioita myös muun muassa nyrkkeilyssä (EM David Arshba 2005).

muokkaa Lähteet

↑ “Dmitry Medvedev’s Decrees Have No Power in Abkhazia’s Army” Kommersant. Viitattu 13.8.2008. (englanniksi)
↑ "Moldovan kapinallisalue tunnusti Etelä-Ossetian ja Abhasian" YLE. Viitattu 1.9.2008.
↑ http://www.earthtimes.org/articles/show/229515,nicaragua-joins-russia-in-recognizing-south-ossetia-abkhazia.html

muokkaa Katso myös

Abhasian autonominen tasavalta

muokkaa Aiheesta muualla

Georgian hallinnolliset alueet

Tasavallat: Abhasia | Adžaria

Kaupunki: Tbilisi