Beyazid I.html



Sulttaani Bayezid I

Bayezid I (1354 - 1403, kutsumanimeltään Yıldırım, salama) oli Osmannien valtakunnan sulttaani vuodesta 1389 vuoteen 1402. Hän astui valtaistuimelle isänsä Murad I:n salamurhan jälkeen ja antoi välittömästi kuristaa nuoremman veljensä Yakubin estääkseen tätä kaappaamasta valtaa.

Kostoksi isänsä murhasta Bayezid tapatti kaikki Kosovon taistelussa saadut serbivangit. Hänen onnistui silti neuvotella sopimus serbijohtaja Stephen Bulcovicin kanssa, ja hän myönsi serbialle huomattavan itsevallan. Vuonna 1391 hän aloitti Konstantinopolin piirityksen. Bysantin keisarin Johannes V Palaiologoksen pyynnöstä uusi ristiretki suunnattiin Bayezidia vastaan. Vuonna 1396 kristittyjen joukot kärsivät Unkarin kuninkaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Sigismund Luxemburgilaisen alaisuudessa tappion Nicopoliksen taistelussa. Konstantinopolin piiritys kesti vuoteen 1398, jolloin Bysantilaiset maksoivat huomattavan summan, jotta Bayezid lopettaisi piirityksen.

Vuonna 1400 Mongolien sotapäällikkö Timur Lenk onnistui suostuttelemaan ottomaanien valloittamat kuningaskunnat liittymään mukaan sotaretkelleen ottomaaneja vastaan. Kohtalokkaassa Ankaran taistelussa 20. heinäkuuta 1402 Timur onnistui kaappaamaan Bayezidin vangikseen. Jotkin aikalaislähteet kertovat, että Timur piti häkkiin kahlittua Bayezidia voitonmerkkinään. On paljon tarinoita Bayezidin vankeudesta – kuten tarina jonka mukaan Timur käytti Bayezidia jalkajakkaranaan. Kuvauksia pidetään kuitenkin yleisesti perättöminä, sillä Timurin omien hovihistorioitsijoiden mukaan Bayezidia kohdeltiin varsin hyvin ja Timur suri hänen kuolemaansa. Myös muiden johtajien kohtelu osoittaa, että Timus aikoi tosissaan palauttaa Bayezidin osmannien valtakunnan hallitsijaksi. Vuotta myöhemmin Bayezid kuoli; joidenkin lähteiden mukaan hän teki itsemurhan.

muokkaa Lähteet

• Bayezid I englanninkielisessä Wikipediassa

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bayezid I.