Etelä-Ossetia.html
 
| ca | de | en | es | fr | it | nl | no | pl | pt | ru | ro | fi | sv | tr | vo |


 

Республикæ Хуссар Ирыстон
Respublikæ Xussar Iryston
Etelä-Ossetian lippu
lippu vaakuna
Motto: ei mottoa
Viralliset kielet osseetti
Pääkaupunki Tshinvali
Suurin kaupunki Tshinvali
Presidentti
Pääministeri		 Eduard Kokoity
Boris Tšotšijev (vt.)
Pinta-ala
 – yhteensä
 – vettä
3 900 km²
ei merkittävästi
Väkiluku (2004)
 – yhteensä
 – väestötiheys
70 000 (noin)
18 / km²
Valuutta rupla (RUB), lari (GEL)
Aikavyöhyke UTC+3
Itsenäisyys 28. marraskuuta 1991 (Venäjän ja Nicaraguan tunnustama)

Etelä-Ossetia (osseetiksi Республикæ Хуссар Ирыстон, Respublikæ Xussar Iryston, ven. Республика Южная Осетия, Respublika Južnaja Osetija; georg. სამხრეთი ოსეთია, Samkhreti Osetia) on alue Kaukasiassa. Se on julistautunut itsenäiseksi nimellä Etelä-Ossetian tasavalta. YK:n jäsenvaltioista vain Venäjä ja Nicaragua ovat tunnustaneet sen itsenäisyyden. Etelä-Ossetian pääkaupunki on Tskhinvali. Alue on Georgian kansainvälisen yhteisön valtaosan tunnustamien rajojen sisäpuolellalähde?. Georgia ei tunnusta Etelä-Ossetiaa, jota se pitää osana Šida Kartli -nimistä hallintoaluettaan. Siitä käytetään Georgiassa joskus nimeä "Tskhinvalin alue".[1]

Etelä-Ossetia rajoittuu pohjoisessa Venäjän federaatioon kuuluvaan Pohjois-Ossetiaan. Georgia lakkautti yksipuolisesti Etelä-Ossetian autonomian vuonna 1990. Seuranneessa sodassa alue jäi pääosin osseettien haltuun, mutta alueella asui noin kolmannes etnisiä georgialaisia. Vuoden 2008 sodan jälkeen georgialaiskyliä poltettiin, minkä seurauksena alueen väestön rakenne saattaa olla muuttunut.[2]

Etelä-Ossetian hallitus on ilmaissut halunsa liittyä osaksi Venäjää.[3]

Sisällysluettelo

muokkaa Aluejako

Etelä-Ossetia jakautuu hallinnollisiin piireihin Neuvostoliiton aikaisen jaon mukaisesti:

Etelä-Ossetian autonomian lakkauttamisen jälkeen Georgian hallussa olleita entisen autonomisen alueen osia hallittiin Gorista[1] aina vuoden 2008 sotaan saakka, jossa Georgian armeija karkotettiin sen valvomilta alueilta Etelä-Ossetiassa.

muokkaa Historia

Etelä-Ossetia

Osseetit ovat alun perin indoeurooppalainen kansa, ja heidän esi-isänsä ovat kotoisin Keski-Aasiasta. Osseetit kääntyivät kristinuskoon keskiajalla Georgian vaikutuksesta. Mongolit valloittivat osseettien asuinalueet 1200-luvulla. Osseetit asuivat tuolloin Donin eteläpuolella, mutta mongolit työnsivät heidät etelään, osan siirtyessä Kaukasuksen eteläpuolelle asti. Tällöin syntyi kolme erillistä osseettikokonaisuutta. Lännessä digorit joutuivat kabardien vaikutuksen alaiseksi ja kääntyivät islamiin. Tuallägit siirtyivät Kaukasuksen eteläpuolelle historialliseen Georgian ruhtinaskuntaan Samatšabloon, josta kehittyi nykyinen Etelä-Ossetia. Ironit puolestaan jäivät nykyisen Pohjois-Ossetian alueelle.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Etelä-Ossetiasta tuli osa Georgian valtiota ja Pohjois-Ossetiasta puolestaan osa Terekin Neuvostotasavaltaa. Huhtikuussa 1922, "valkoisten" venäläisten ja neuvostojoukkojen välillä käytyjen rajujen taistelujen jälkeen perustettiin Etelä-Ossetian autonominen alue, joka tuli kuulumaan Georgian neuvostotasavaltaan. Alueen väestön enemmistö puhui osseettia, mutta neuvostojohto määräsi virallisiksi kieliksi venäjän ja georgian. Alueella oli silti jonkinasteinen autonomia ja muun muassa kouluissa opetettiin osseetin kielellä.

Neuvostoliiton viimeisinä vuosina alkoi kansallisuustunne nousta esiin niin Georgiassa kuin Ossetiassakin. Etelä-Ossetian johdossa ollut kansanrintama vaati alueen yhdistämistä Pohjois-Ossetiaan. Etelä-Ossetian korkein neuvosto hyväksyi päätöksen yhdistää Etelä-Ossetia Pohjois-Ossetiaan ja osaksi Venäjän neuvostotasavaltaa 10. marraskuuta 1989. Seuraavana päivänä Georgian parlamentti kumosi päätöksen ja lakkautti Etelä-Ossetian autonomian.

Georgia itsenäistyi 1991 ja sen hallitus julisti georgian kielen ainoaksi hallintokieleksi koko maassa. Etelä-Ossetiassa tätä ei voitu hyväksyä ja alueen johtajat vaativat osseetin kielelle virallista asemaa Etelä-Ossetiassa ja lisää autonomiaa alueelle. Tilanne muuttui väkivaltaiseksi konfliktiksi vuoden 1991 lopulla. Moniin Etelä-Ossetian kyliin hyökättiin ja ne poltettiin. Samoin kävi myös georgialaisten taloille ja kouluille pääkaupungissa Tskhinvalissa. Konflikti johti valtaisaan pakolaisvirtaan. Yli 100 000 ihmistä pakeni pääasiassa rajan yli Pohjois-Ossetiaan, mutta jonkin verran myös Georgiaan. Suuri osa Pohjois-Ossetiaan paenneista asutettiin alueelle, joka oli liitetty Pohjois-Ossetiaan Neuvostoliiton karkotettua inguušit alueelta 1944. Tämä johti konfliktiin osseettien ja inguušien välillä alueen asuttamisoikeudesta. Etelä-Ossetian ja Georgian välisen sodan seurauksena vain noin 15 % osseeteista asuu enää Etelä-Ossetiassa. Etelä-Ossetia julistautui itsenäiseksi 28. marraskuuta 1991. Vain Venäjä on tunnustanut sen itsenäisyyden ja eron Georgiasta.

Georgian hallitus ja Etelä-Ossetian separatistit pääsivät sopimukseen tulitauosta 1992 ja Georgia lupasi olla määräämättä pakotteita Etelä-Ossetiaa vastaan. Tähän vaikutti ennen kaikkea se, että Georgia halusi välttää selkkausta Venäjän kanssa. Alueelle luotiin rauhanturvajoukot, jotka koostuivat osseeteista, georgialaisista ja venäläisistä.[4] Sen jälkeen alue on ollut rauhallisempi, mutta viimeistä, 13. elokuuta 2004 solmittua tulitaukoa on rikottu jatkuvasti. Etelä-Ossetian nykyinen presidentti Eduard Kokoity on torjunut Georgian presidentin Mikheil Saakašvilin tarjoukset mahdollisesta autonomiasta.

8. elokuuta 2008 Georgian ja Venäjän välille syttyi Etelä-Ossetiassa sota. Georgialaiset ottivat Tskhinvalin kaupungin hallintaansa, minkä jälkeen Venäjä hyökkäsi Georgiaan ja miehitti Etelä-Ossetian.

muokkaa Kansainvälinen asema

Etelä-Ossetia julistautui itsenäiseksi 28. marraskuuta 1991. Venäjä ja Nicaragua ovat tunnustaneet sen itsenäisyyden. Georgia kieltäytyy tunnustamasta Etelä-Ossetian erillistä asemaa ja käyttää siitä joko muinaista nimeä Samachablo tai sitten pääkaupungin mukaan Tskhinvalin alue. Etelä-Ossetian tasavalta on sen itsenäisyyttä tunnustamattoman Georgian tasavallan näkökulmasta virallisesti osa Šida Kartli -nimistä Georgian hallintoaluetta. Sen lisäksi Georgian tasavalta perusti 2007 "Etelä-Ossetian väliaikaisen hallinnollisen entiteetin."

Etelä-Ossetian tasavallan tunnustaneet maat

Etelä-Ossetian tasavalta allekirjoitti 17. syyskuuta 2008 ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen Venäjän federaation kanssa. Sopimuksen neljäs artikla sisältää myös sotilaallisen avunannon mahdollisuuden Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51. artiklan mukaisesti. [6]. Samansisältöinen sopimus allekirjoitettiin samanaikaisesti myös Venäjän federaation ja Ahasian tasavallan kesken.

muokkaa Maantiede

Pinta-alaltaan 3 900 km2 suuruinen Etelä-Ossetia sijaitsee Ison Kaukasuksen etelärinteillä. Alue on hyvin vuoristoista ja suurin osa alueesta onkin yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Pinta-alasta on metsää 47 prosenttia ja maanviljelyn käytössä alle 10 prosenttia. Maan etelärajan tuntumassa virtaa Mtkvari-niminen joki, jonka lisäksi alueella on lukuisia pieniä vuoristojokia sekä 15 pientä vuoristojärveä.[7]

muokkaa Talous

Etelä-Ossetian talous perustuu maatalouteen. Suurin osa maan pelloista on keinokastelun varassa, ja tärkeimmät maataloustuotteet ovat vehnä, maissi, sokerijuurikas, hedelmät ja viinit. Maanviljelyn lisäksi harjoitetaan metsätaloutta ja karjankasvatusta. Maan teollisuus on keskittynyt pääkaupungin Tskhinvalin ympäristöön.

Georgian kanssa 1990-luvulla käydyn sodan seurauksena maan talous on ollut vaikeuksissa ja työttömyys on noussut. Georgia on myös lopettanut sähköntoimituksen alueelle, mikä on pakottanut Etelä-Ossetian rakentamaan sähkökaapelin Pohjois-Ossetiaan. Talousongelmien lisäksi epävakaa poliittinen tilanne, tuhannet pakolaiset ja laiton ase- ja huumekauppa ovat saaneet alueen epävakaaksi. Etelä-Ossetian hallituksen kerrotaan saavan jopa kolmasosan budjetistaan Venäjälle kulkevan Roki-tunnelin tullimaksuista.

muokkaa Väestö

Etelä-Ossetia ei ole väestöllisesti yhtenäinen alue, vaan koostuu osseettien ja georgialaisten asuttamien kylien sekamelskasta – kaaressa suurimmaksi osaksi osseettien asuttaman Tskhinvalin ympärillä.

Etelä-Ossetian asukasluku on noin 70 000 (2004). Vuonna 1989 asukasluku oli 99 000. Tuolloin väestöstä oli osseetteja 66 prosenttia, georgialaisia 29 prosenttia, venäläisiä 2 prosenttia ja muita 3 prosenttia. Vuonna 1926 asukkaita oli 87 700, joista 69 % oli osseetteja ja loput pääasiassa georgialaisia.[7] Suurin osa osseeteista on nykyään kristittyjä (mahd. 61 prosenttia), mutta alueella on myös suuri muslimivähemmistö.

1926 1939 1959 1970 1979 1989
Osseetit 60 351 (69,1%) 72 266 (68,1%) 63 698 (65,8%) 66 073 (66,5%) 65 077 (66,4%) 65 200 (66,2%)
Georgialaiset 23 538 (26,9%) 27 525 (25,9%) 26 584 (27,5%) 28 125 (28,3%) 28 187 (28,8%) 28 700 (29,0%)
Venäläiset 157 (0,2%) 2 111 (2,0%) 2 380 (2,5%) 1 574 (1,6%) 2 046 (2,1%) 2 128 (2,1%)
Armenialaiset 1 374 (1,6%) 1 537 (1,4%) 1 555 (1,6%) 1 254 (1,3%) 953 (1,0%) 871 (1,0%)
Juutalaiset 1 739 (2,0%) 1 979 (1,9%) 1 723 (1,8%) 1 485 (1,5%) 654 (0,7%) 648 (0,9%)
Muita 216 (0,2%) 700 (0,7%) 867 (0,9%) 910 (0,9%) 1 071 (1,1%) 5 100 (4,8%)
Yhteensä 87 375 106 118 96 807 99 421 97 988 99 000

Alueen väestö on ollut Neuvostoliiton vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan 98 000, joista 65 000 on ollut etnisiä osseetteja ja 28 000 etnisiä georgialaisia. Neuvostoliiton vuoden 1974 väestölukujen mukaan alueella oli asunut 103 000 ihmistä. Nykyään alueella arvioidaan asukkaita olevan enää 70 000. [8]

Täysin georgialaisia kyliä ovat Ardisi, Argvitsi, Atsriskhevi, Avnevi, Balaani, Beloti, Charebi, Chigoiani, Doretkari, Dzarchemi, Dzeglevi, Eloiani, Eredvi, Garubani, Ikoti, Kekhvi (osseetiksi Chekh), Kemerti, Khmidi, Korinta, Kurta, Kvemo Zonkari, Largvisi, Makhiareti, Monasteri, Mosabruni, Nakhidi, Nikozi, Nuli, Pkhvenisi, Sabarkleti, Sadzeguri Pirveli, Shulauri, Tamarasheni, Tohkhita, Tsikhisopeli, Vanati ja Zodekhi. [9] Georgialaisia kyliä tai osittain georgialaisia kyliä ovat myös Ergneti [10] [11]

Vuonna 2008 käytyjen taistelujen aikana monet georgialaiset pakenivat Etelä-Ossetiasta muualle pyrkien pääasiassa Tbilisiin. Taistelujen jälkeen Venäjän armeija jäi alueelle muodostamaan turvallisuusvyöhykettä, jonka uloimpaan piiriin kuuluu georgialainen kylä Perevi [12]. Ali, Hvenakotsa, Zariani, Karaleti, Šavšebi, Monasteri, Ikoti ja Gorodan kukkulat. [13]

muokkaa Politiikka

Etelä-Ossetiassa järjestettiin 12. marraskuuta 2006 kansanäänestys alueen itsenäisyydestä. Samalla järjestettiin myös presidentinvaalit.

muokkaa Muuta

Etelä-Ossetiassa on oma hallinto ja armeija. Kts. Etelä-Ossetian asevoimat.

muokkaa Katso myös

muokkaa Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 http://www.pcgn.org.uk/Georgia%20-%20South%20Ossetia-Jan07.pdf
  2. ↑ http://www.hrw.org/english/docs/2008/08/28/georgi19712.htm, Georgia: Satellite Images Show Destruction, Ethnic Attacks, 29. elokuuta 2008, Human Rights Watch (englanniksi)
  3. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Etel%C3%A4-Ossetia+uskoo+sulautuvansa+Ven%C3%A4j%C3%A4%C3%A4n/1135239043598 HS:Etelä-Ossetia uskoo sulautuvansa Venäjään
  4. ↑ [1]
  5. ↑ http://www.earthtimes.org/articles/show/229515,nicaragua-joins-russia-in-recognizing-south-ossetia-abkhazia.html
  6. ↑ http://m.hs.fi/inf/infomo;jsessionid=1D8582413839E4C16367.app2?site=hs&view=news_ulkomaat_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1135239522688
  7. ↑ 7,0 7,1 Iso tietosanakirja 3, s. 550-551. Helsinki: Otava, 1932.
  8. ↑ http://www.pcgn.org.uk/Georgia%20-%20South%20Ossetia-Jan07.pdf
  9. ↑ http://www.pcgn.org.uk/Georgia%20-%20South%20Ossetia-Jan07.pdf
  10. ↑ http://www.mirror.co.uk/news/latest/2008/08/08/georgian-special-police-officer-mans-a-post-in-the-village-of-ergneti-near-the-breakaway-region-of-south-ossetia-115875-20688810/
  11. ↑ http://www.caucasus-images.com/?ID=D941B2PV2C
  12. ↑ http://www.gazeta.ru/news/lenta/2008/08/20/n_1260051.shtml
  13. ↑ http://www.rg.ru/2008/08/21/nogovicin.html
Georgian lippu
Georgian kaupungit ja maakunnat
Kaupungit: Batumi | Gagra | Kutaisi | Poti | Rustavi | Suhumi | Tqvartšeli | Tskhinvali
Maakunnat: Abaša | Adigeni | Akhalgori | Akhalkalaki | Akhaltsikhe | Akhmeta | Ambrolauri | Aspindza | Baghdati | Bolnisi | Bordžomi | Dedoplistsqaro | Dmanisi | Dušeti | Džava | Gali | Gardabani | Gori | Gudauta | Gulripši | Gurdžaani | Kareli | Kaspi | Keda | Kharagauli | Khašuri | Khelvatšauri | Khobi | Khoni | Khulo | Kobuleti | Lagodekhi | Lantškhuti | Lentekhi | Marneuli | Martvili | Mestia | Mtskheta | Ninotsminda | Oni | Otšamtšire | Ozurgeti | Qazbegi | Qvareli | Satškhere | Sagaredžo | Samtredia | Senaki | Sighnaghi | Šuakhevi | Suhumi | Telavi | Terdžola | Tetritsqaro | Tianeti | Tqibuli | Tsageri | Tsalendžikha | Tsalka | Tšiatura | Tškhorotsqu | Tšokhatauri | Tsqaltubo | Vani | Zestaponi | Zugdidi
All Right Reserved © 2007, Designed by Stylish Blog.