Itsemurha.html
 
| ca | de | en | es | fr | it | nl | no | pl | pt | ru | ro | fi | sv | tr | vo |


 

Édouard Manet, Itsemurha, 1877-1881.

Itsemurha tarkoittaa itsensä tarkoituksellista surmaamista.

Sisällysluettelo

muokkaa Yleisyys

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan itsemurhan teki vuonna 2000 maailmassa noin 815 000 ihmistä, Suomessa noin 1 200.[1] Miehillä suurin riski itsemurhaan on 41–45-vuotiaana ja naisilla 46–50 vuoden iässä. Suomessa itsemurhat ovat yleisiä myös nuoremmilla ja 20–34-vuotiailla miehillä se on yleisin yksittäinen kuolinsyy.[2] 15–24-vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on Suomessa WHO:n mukaan toiseksi korkein ja poikien viidenneksi korkein maailmassa.[3]

Tilastojen mukaan itsemurhavälineiden helppo saatavuus lisää itsemurhia. Iso-Britannia kärsi korkeista itsemurhaluvuista vuosina 1945–1965, ennen kuin hiilikaasu korvattiin maakaasulla – tällöin hään saatavuus kotitalouksissa väheni.

Uskomus, että itsemurhat yleistyvät joulunpyhien aikana on myytti, jota vahvistaa tiedotusvälineiden uutisointi joulun aikaan. Yhdysvaltain kansallinen terveystietovirasto kertoo, että itsemurhat vähenevät joulun lähestyessä ja kasvavat huippuunsa vasta keväällä.[4] Suomessa yleisin kuukausi tehdä itsemurha on toukokuu.[5]

Eri ammattiryhmistä lääkäreiden itsemurhatilastot ovat herättäneet keskustelua. Lääkärit tekevät muihin akateemisesti koulutettuihin verrattuna enemmän itsemurhia. Syyksi on sanottu esimerkiksi stressaavaa työtä.[6] Lääkärit myös tietävät keinon tehdä itsemurha helposti ja kivuttomasti.

Itsemurha on Suomessa kansainvälisillä mittapuilla melko yleinen ilmiö. Ongelma koskettaa jossakin määrin myös lapsia ja nuoria, joilla laukaisevia tekijöitä saattavat olla mm. koulukiusaaminen, masennus, huonot kotiolot, läheisen kuolema sekä monenlaiset sosiaaliset ongelmat kuten esimerkiksi vanhempien päihdeongelma.[7] Guinnessin Ennätysten Kirjan mukaan suurimmat itsemurhaluvut ovat Liettuassa. Vuosittain siellä tehdään noin 92 itsemurhaa 100 000 asukasta kohden. Toinen maa, jossa itsemurha on hälyttävä kansallinen ongelma, on Unkari, jossa sanotaan lähes 5 000 ihmisen surmaavan itsensä vuosittain.[8] Maan asukasluku on reilut kymmenen miljoonaa. Vertailun vuoksi Suomen noin 5 300 000 asukkaasta "vain" 1 062 kuoli oman käden kautta vuonna 2006.[9]

Vakavista itsemurha-ajatuksista kärsii peräti 10 % ihmisistä, mutta hyvin pieni osa heistä toteuttaa aikeitaan. Riski kasvaa kuitenkin itsemurha-ajatusten pitkittyessä ja suunnitelmien yksityiskohtaistuessa.[10] Itsemurha-ajatukset ovat yleisiä jo nuorilla: noin 20–25 % yläasteikäisistä tytöistä ja 15 % pojista on kärsinyt niistä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Myös itsemurhayritykset ovat yleisiä, ja ne myös ovat erittäin tärkeä myöhempää itsemurhaa ennakoiva tekijä.[11]

muokkaa Itsemurhaprosessi

Itsemurhaan ajautuminen on prosessi. Itsemurhaa edeltää usein ihmisen elämän tukala olotila. Hän ei näe enää muuta ulospääsyä. Ihminen voi hautoa itsemurhaa pitkän aikaa. Kun päätös itsemurhasta on valmis, sen tekijä saattaa vaikuttaa silminnähden helpottuneelta.

Itsemurhariskiä kasvattavat suuret elämänmullistukset kuten avioero tai läheisen kuolema. Myös rahallisten vaikeuksien, seksuaalisen väkivallan ja pitkäaikaisten sairauksien on huomattu kasvattavan itsemurhariskiä. Kerran itsemurhaa yrittäneistä 10 prosenttia tekee lopulta itsemurhan.[1]

Mielenterveyden häiriöiden on todettu liittyvän usein itsemurhaan. Tutkimusten perusteella on huomattu että jopa 93 prosenttia itsemurhan suorittaneista kärsi jonkin asteisesta mielenterveyden häiriöstä. Yleisin oli mielialahäiriöihin lukeutuva masennus, joka todettiin jonkinasteisena 66 prosentilla itsemurhan tehneistä. Vain kahdella prosentilla tutkituista ei todettu minkäänlaisia mielenterveydellisiä ongelmia. Kyseisessä tutkimuksessa viiden prosentin mielentilaa ei kyetty määrittämään. Muita huomattavia itsemurhariskin kasvattajia ovat skitsofrenia ja alkoholismi.[12] Myös ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat itsemurha-alttiutta.[13] Itselleen vaaraksi olevat potilaat saatetaan lain mukaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon.[14]

Itsemurhan vaarasta viestivät aiemmat itsemurhayritykset, itsemurhasta puhuminen ja vaikea-asteinen masennus. Myös itsemurhien aiempi esiintyminen suvussa, itsetuhoinen käyttäytyminen, tarpeeton riskienotto ja voimakas kiinnostus kuolemaa kohtaan saattavat olla riskitekijöitä.[15] Monilla ilmenee myös persoonallisuuden muutoksia, psykoottistasoisia oireita, koulu- tai työsuorituksen heikkenemistä, keskittymisvaikeuksia, mielenkiinnon ja energian puutetta, päihteiden väärinkäyttöä, eristäytymistä, nukahtamisvaikeuksia tai halua nukkua koko ajan sekä muutoksia ruokahalussa.[16]

muokkaa Tekotavat

Suomessa miesten yleisin itsemurhamenetelmä on vuosina 1979–1998 koottujen tilastojen mukaan hirttäytyminen (35 %);[17] Yhdysvalloissa, jossa tuliaseita on vapaammin saatavilla kuin useimmissa maissa, yleisin tapa on ampuma-aseiden käyttö.[4] Suomessa tilastojen mukaan miesten toiseksi yleisin itsemurhatapa on ampuma-aseiden käyttö (27 %). Suomessa naisten yleisin itsemurhatapa oli vuosina 1979–1998 myrkyttäytyminen (39 %) ja toiseksi yleisin hirttäytyminen (24 %).[17] Miehet tekevät enemmän onnistuneita itsemurhia kuin naiset (noin 5:1). Naiset yrittävät noin kymmenen kertaa useammin itsemurhaa kuin onnistuvat siinä: pääasiassa miesten käyttämät menetelmät ovat väkivaltaisempia ja "varmempia" kuin naisten. Suomessa naiset esimerkiksi vain ani harvoin ampuvat itsensä, kun taas USA:ssa se on tavallista.lähde? Myös valtimoiden aukileikkaaminen on melko yleistä varsinkin nuorten keskuudessa.lähde? Useimmiten itsensä kuiviin vuodattaminen epäonnistuu, koska haavasta ei tule tarpeeksi syvää.lähde? Itsemurhan tyypilliset tekotavat riippuvat suuresti ympäristöstä ja kulttuurista.

Korkealta paikalta hyppääminen, hukuttautuminen ja tahallinen liikenneonnettomuus, esimerkiksi autolla ajaminen vastaantulevaa rekkaa päin, ovat myös toisinaan käytettyjä tapoja tehdä itsemurha. Myös osa näitä keinoja käyttäneistä jää eloon vammautuneena.

Lääkkeiden yliannostelu itsemurhatarkoituksessa on varsin yleistä, mutta usein tämä jää yritykseksi. Masennuksen hoidossa käytettäviä SSRI-lääkkeitä vaaditaan itsemurhan tekemiseen erittäin suuri määrä. Yliannostusitsemurhaa saatetaan yrittää myös huumausaineilla, vaikka ne tyypillisesti ovat vaikeammin saatavilla. Myös myrkkyjä saatetaan käyttää, vaikkakaan tällöin ei puhuta yliannostusitsemurhista. Myrkyt ovat lääkkeiden yliannostuksia vaarallisempia. Yksi keino on myös käynnistää auto suljetussa autotallissa tai jossain muussa sisätilassa. Ilmaan moottorista leviävä häkä tainnuttaa ihmisen nopeasti ja sen jälkeen tappaa syrjäyttämällä verenkierrosta kaiken hapen.

Tietyissä uskonnoissa, ainakin hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa, tunnetaan myös itsensä näännyttäminen kuoliaaksi. Kyseessä on hidas ja länsimaalaisittain harvinainen itsemurhatapa.

Polttoitsemurha tehdään monesti poliittiseksi protestiksi. Tunnettuja tapauksia ovat mm:

Muun muassa Yhdysvalloissa on uutisoitu lukuisista tapauksista, joissa itsemurhaa yrittävä on tarkoituksellisesti aiheuttanut yleistä vaaraa tai hämännyt poliisia niin, että häntä on jouduttu esimerkiksi ampumaan. Tämä tunnetaan nimellä suicide by cop.

Japanissa on yleistynyt netto jisatsu, joukkoitsemurha, jossa itsemurhan tekijät sopivat Internetissä tapaamisesta ja itsemurhapaikasta. Useimmiten tässä itsemurhatavassa kuolintapana käytetään häkämyrkytystä.

muokkaa Suhtautuminen itsemurhaan

Joissakin lainsäädännöissä itsemurhan yrittäminen on rikos. Joissakin uskonnoissa, mukaan lukien tietyt kristilliset suuntaukset, itsemurha on synti. Tätä perustellaan siten, että elämää pidetään jumalien lahjana ihmiselle;[18] itsemurhapommitusta pidetään pikemminkin pommi-iskun tai marttyyriyden tyyppinä kuin itsemurhana. Esimerkiksi japanilaisessa kulttuurissa itsemurha voi olla kunniallinen tapa välttää häpeällinen tai toivoton tilanne. Eri kulttuureissa tyypilliset tavat tehdä itsemurha vaihtelevat. Toisessa maailmansodassa Japani käytti itsemurhalentäjiä (kamikazeja) Yhdysvaltain laivastoa vastaan. Japanin kielessä on lukuisia termejä erilaisille itsemurhille.[19]

muokkaa Perhemurha

Perhemurhaa pidetään laajennettuna itsemurhana. Siinä asianomainen surmaa ensiksi perheenjäsenensä tai perheenjäseniään ja lopuksi itsensä. Muun muassa showpainija Chris Benoit on surmannut perheensä ja itsensä.[20] Länsi-Eurooppaan verrattuna Suomessa tehdään runsaasti itsemurhia ja henkirikoksia.[21][22][23]

muokkaa Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Etienne G. Krug, Linda L. Dahlberg, James A. Mercy, Anthony B. Zwi ja Rafael Lozano (toim.): Väkivalta ja terveys maailmassa – WHO:n raportti. Alkuteos: World Report on Violence and Health (2002), suomennos Eila Salomaa. Gummerus Kirjapaino Oy, 2005. ISBN 952-9608-99-3. pdf Viitattu 15. marraskuuta 2006.
  2. ↑ Itsemurhat 14.6.2004. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. Viitattu 15. marraskuuta 2006.
  3. ↑ Milla Bouquerel: Suomalaislapset voivat huonoimmin Pohjolassa 12.6.2007. Helsingin sanomat. Viitattu 12. kesäkuuta 2007.
  4. ↑ 4,0 4,1 Suicide: Fact Sheet 19. huhtikuuta 2007. Centers for Disease Control and Prevention. (englanniksi)
  5. ↑ Timo Partonen, Jari Haukka, Jouko Lönnqvist: Itsemurhakuolleisuus on huipussaan keväisin (Julkaistu Kansaterveys-lehdessä 4/2003) 10.1.2004. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. Viitattu 15. marraskuuta 2006.
  6. ↑ Hannu Tapiovaara: Jottei takki tyhjenisi (Lääkäripäivät 2007, Työlääkäri Kimmo Räsäsen esitelmä lääkärien terveydestä.) 13.1.2007. Viitattu 9. toukokuuta 2007.
  7. ↑ Jonna Tikkala, Mikko Luoto: Itsemurha – Pysyvä ratkaisu väliaikaiseen ongelmaan Viitattu 14. maaliskuuta 2007.
  8. ↑ http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?sec=health&res=9B0DE0DF153CF933A05754C0A961948260
  9. ↑ http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/Ter/ksyyt/ksyyt_fi.asp
  10. ↑ Itsemurha Suomen mielenterveysseura. Viitattu 28. maaliskuuta 2007.
  11. ↑ Itsemurha nuorenkin uhkana (Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 5/2004.) Suomen mielenterveysseura. Viitattu 28. maaliskuuta 2007.
  12. ↑ Jouko Lönnqvist: Itsemurha on epätoivoisen ratkaisu (Julkaistu alun perin Mielenterveys-lehdessä) Viitattu 15. marraskuuta 2006.
  13. ↑ Ahdistuneisuushäiriöt usein yhteydessä itsemurha-alttiuteen (Uutispalvelu Duodecim) 18.11.2005. hyvis.fi. Viitattu 23. maaliskuuta 2007.
  14. ↑ Mielenterveyslaki 1. tammikuuta 1991. Finlex. Viitattu 12. maaliskuuta 2007.
  15. ↑ Marie Rautava: Itsemurhavaara 15.8.2006. Edu.fi. Viitattu 12. maaliskuuta 2007.
  16. ↑ Teenage Suicide marraskuu 1999. National Alliance on Mental Ilness. Viitattu 15. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  17. ↑ 17,0 17,1 Jouko Lönnqvist: Suomalaisten terveys: Itsemurhat 18.7.2005. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 9. toukokuuta 2007.
  18. ↑ Elli Kinnunen: Itsemurha – pysyvä ratkaisu väliaikaiseen ongelmaan? 12.5.2004. Pielisjoen koulu. Viitattu 9. helmikuuta 2007.
  19. ↑ http://www.quirkyjapan.or.tv/suicidewords.htm
  20. ↑ http://www.nelonen.fi/kevyt/uutinen.asp?cat=1&d=44169
  21. ↑ http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Pari-+ja+perhesurmien+taustalla+on+usein+masennus/1135240640463
  22. ↑ http://wap.iltasanomat.fi/news/?&id=1618124
  23. ↑ http://www.nelonen.fi/kevyt/uutinen.asp?cat=1&d=45773

muokkaa Katso myös

muokkaa Aiheesta muualla
All Right Reserved © 2007, Designed by Stylish Blog.