Katolisuus.html |
| | | ca | | | de | | | en | | | es | | | fr | | | it | | | nl | | | no | | | pl | | | pt | | | ru | | | ro | | | fi | | | sv | | | tr | | | vo | | |
| |  |
Ilmaisulla katolinen tarkoitetaan yhtä, yhtenäistä ja alkuperäistä Kristuksen ja apostolien perustamaksi ajateltua kirkkoa. Sana tulee kreikan sanasta katholikein (καθολικην), joka tarkoittaa "yleistä".
Antiokian piispa Ignatius on tiettävästi ensimmäinen, joka käytti ilmaisua "katolinen kirkko" viitaten ilmaisullaan kaikkiin kristittyihin kirjeessään Smyrnan kristityille noin vuonna 107. Ajatus kirkon katolisuudesta näkyy nykyisin esimerkiksi kristinuskon tärkeimmissä uskontunnustuksissa, kuten apostolisessa uskontunnustuksisessa sekä Nikaian uskontunnustuksessa.
Kirkon eri osiin syntyi ajan mittaan erilaisia uskonkäsityksiä, joiden edustajat usein kieltäytyivät ehtoollisyhteydessä toisensa kanssa. Näin syntyi ns. skismoja, joissa oman näkemyksensä mukaan oikeaa oppia tai järjestystä edustavat paikalliskirkot erosivat toisistaan erillisiksi tunnustuskunniksi. Näistä tunnustuskunnista suurin, josta tuli Rooman (myöhemmin Länsi-Rooman) valtakunnan valtionkirkko, tunnetaan nykyisin katolisena kirkkona.
muokkaa Kirjallisuutta
- Russell, Bertrand: Länsimaisen filosofian historia 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia. (Alkuteos: History of Western Philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-17867-5.