Kulttuuri.html
 
| ca | de | en | es | fr | it | nl | no | pl | pt | ru | ro | fi | sv | tr | vo |


 

Teemasivu Kulttuurin teemasivu
Tanssikulttuuria vanhassa postikortissa

Kulttuuri tarkoittaa tavallisesti yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.[1]

Sisällysluettelo

muokkaa Kulttuuri-käsitteen määrittely

Etymologisesti sana ”kulttuuri” tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Aluksi tämä tarkoitti maanviljelyä. Roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero otti käyttöön käsitteen animi cultura, ”hengen viljely”.

Kun moderni ihmiskuva käsittää ihmisen olevan evoluution tuote, niin loogisesti kulttuuria ei voi enää pitää luonnon vastakohtana, miksi se on alkujaan mielletty. Kaikki ihmisen tekeleetkin ovat tässä katsannossa osa luontoa. Sen sijaan esimerkiksi kulttuuriympäristö on ihmisen muokkausten jälkeen yleensä selkeästi erotettavissa muusta luonnosta, vaikka esimerkiksi hoitometsä voi olla rajatapaus.[2] Jos ihminen ei ylläpidä kulttuuriympäristöä, niin "villi" luonto valtaa alueen takaisin. Ihminenkin voidaan syntyessään käsittää olevan "luonnonlapsi", josta kasvatuksen, koulutuksen ja "hengen viljelyn" kautta muokkautuu kulttuurinsa edustaja, muokkaaja ja eteenpäin siirtäjä. Kulttuuriksi voidaan laveimmassa merkityksessä katsoa lukeutuvan kaiken sen tiedon, joka siirtyy sukupolvelta toiselle muutoin kuin geenien välityksellä. Ihmistä ei voi pitää ainutlaatuisena kulttuurieläimenä, sillä muutkin älykkäät eläimet pystyvät opettamaan seuraavalle sukupolvelle työkalujen käyttö, muuttoreittejä ja metsästystapoja.[3]

Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseä ja muita sekä rakennamme identiteettiä.[4]

Tietyissä asiayhteyksissä kulttuurilla käsitetään vain taidetta ja taiteen tekemistä sekä humanistisia tieteitä ja humanististen ammattien harjoittamista.

muokkaa Kulttuurin muodoista

Naisia antiikin kreikan keramiikkavaasissa

Ihmiskunnan kulttuuri ei ole yhtenäinen, vaikka yhtenäisyyttä luovat prosessit, kuten tekniikka ja sen standardit, kansainvälinen kauppa ja kirjanpito, tiede ja tieteellinen metodi, kansainväliset urheilukilpailut ja viihdeteollisuus ovat muokkaamassa kulttuureita yhä yhtenäisempään suuntaa. Kun tätä ilmiötä halutaan kuvata negatiivisesti, siitä käytetään termiä kulttuuri-imperialismi. Kaikilla kulttuureilla on oma historiansa. Yleisesti mitä vähemmän kulttuurit ovat olleet kosketuksissa toisiinsa, sitä erilaisemmiksi ne ovat muodostuneet.

Kulttuureita voidaan luokitella monella eri tavalla:

muokkaa Alueelliset valtapiirit

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tarkennus: Väitetäänkö jossain muka todella, että Afrikka muodostaa 2 yhtenäistä kulttuuripiiriä?
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tavallisimmin erotetaan seuraavat kulttuuripiirit:

Toisinaan katsotaan erillisiksi myös

Amerikan intiaanien kulttuurit eroavat toisistaan muodostamatta yhtenäistä kulttuuripiiriä.

Valtiolliset rajat eivät rajaa kulttuureita niinkään kuin kielialueet ja uskonnot.

muokkaa Valtauskontojen mukainen jaottelu

Festivaali Japanissa

muokkaa Teknisen kehittyneisyyden mukainen jaottelu

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Naiivi osio

Esi- ja varhaishistorian ajanjaksoja ovat:

Sosiologiassa käytetään seuraavaa jaottelua[7]:

muokkaa Muinaisia kulttuureja

muokkaa Historialliset ajanjaksot

Taide muinaisessa Eguptissä säilytti ilmaisutapansa ja symbolinsa tuhansia vuosia. Seinämaalaus noin vuodelta 1400 eaa.

muokkaa Alakulttuuri

Alakulttuureja kulttuurin sisällä ovat esimerkiksi:

muokkaa Taide

1600-luvun maalaus oseanialaisista tanssijoista

Taide nykyisenä käsityksenä luovasta taiteilijasta on alkanut muodostua vasta uuden ajan alusta. Aikaisemmin taiteen tuottamisesta ovat vastanneet käsityöläiset ja heidän työtään on arvostettu heidän taitavuutensa perusteella.[8] Varhaisemman taiteen tekijöiden motiivit poikkesivat nykyisestä, mikä näkyy vanhemman taiteen vahvana uskonnollisena tai hallinnollisena symboliikkana. Omiin symboleihinsa perustuva tyyli on voinut leimata jonkin valtakunnan taidetta koko sen olomassa olon ajan.[9] Historiallisenakin aikana on tyypillisesti ollut kullakin aikajaksolla jokin määräävä tyyli ja omat esteettiset käsityksensä.

Jonkin teoksen luokitteleminen taiteeksi voi tuottaa ongelmia, sillä taiteen ilmaisukeinoja hyödynnetään propagandassa ja mainonnassa, joilla pyritään taidetta suoremmin ohjaamaan ihmisten ajattelua. Taide pyritään myös erottamaan viihteestä, peleistä ja pornosta, mutta rajat eivät aina ole selviä ja näiltä aloilta ajoittain nousee ilmaisumuotoja ja sisältöjä hyväksytyksi taiteeksi.[10]

muokkaa Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ HS arvostelu Olli Haapala: Yrjö Haila ja Ville Lähde (toim.): Luonnon politiikka Viitattu 8.10.2007.
  3. ↑ Kamppinen, Matti & Laihonen, Pasi & Vuorisalo, Timo (toim.): Kulttuurieläin: Ihmistutkimuksen biologiaa. Helsingissä: Otava, 1989. ISBN 951-1-10352-0.
  4. ↑ Avoimen yliopiston sosiologian peruskurssi, luku 2. Kulttuuri ja arkielämä
  5. ↑ Arnold Toynbee: A Study of History, suom. Historia uudessa valossa, WSOY 1960
  6. ↑ Samuel P. Huntington: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys, Terra Cognita 2003
  7. ↑ Avoimen yliopiston sosiologian peruskurssi
  8. ↑ Taiteen pikkujättiläinen. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.
  9. ↑ Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri. Otava, 1994. ISBN 951-1-11069-1.
  10. ↑ Markku Eskelinen: Pelit ja pelitutkimus luovassa taloudessa. Sitra, 2005. ISBN 951-37-4444-2.

muokkaa Katso myös

muokkaa Kirjallisuutta

  • Niiniluoto, Ilkka: Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin materialismin näkökulma. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-11070-5.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kulttuuri.
All Right Reserved © 2007, Designed by Stylish Blog.